Lue keskustelun säännöt.
miehen sisko matkii mua
31.08.2012 |
Aiemmin nämä jutut huvittivat minua, mutta nyt en oikein tiedä, miten suhtautuisin. Mieheni sisko matkii meitä joka asiassa.
Asuimme uudessa kerrostaloasunnossa, jossa kaikki oli puhdasta ja siistiä. Käly asui miehensä kanssa kivassa puutalo-asunnossa mutta halusi muuttaa uuteen juuri rakennettuun asuntoon, vaikka se oli kallis ja pienempi kuin tuo puutaloasunto.
No, me muutimme kerrostalossa 70-luvulla rakennettuun omakotitaloon -tiilitaloon. Olemme tehneet remppaa, mutta esimerkiksi pikkuvessa on vielä remontoimatta. Niinpä olen siistinyt sitä laittamalla seinälle hyllyt ja tavarat koreihin jne.
Nyt käly haluaakin muuttaa vanhaan asuntoon, mieluiten 70-luvun tiilitaloon. Ja hän hankki kotinsa kylppäriin samanalaisen hyllyn ja samanlaiset korit kuin meillä, vaikka heillä oli uutta siistiä ja kivat kaapistot ennestään ja hyvät tasot tavaroille.
Minä ostin kirpparilta vanhat tuolit ja kunnostin niistä ruokapöydän ympärille tuolit. Kaikki tuolit eivät ole samanlaisia. Mitä teki käly? Hän roudasi heidän kivat hyvät ruokapöydän tuolit kirpparille ja osti sieltä niin ikään eriparituolit, joita ei kuitenkaan osaa itse kunnostaa ja nyt kinuaa minua tekemään sen.
Otimme viime keväänä koiranpennun. Nyt on kälyllä varauksessa samanrotuinen pentu.
Luovuin maastopyörästäni, koska ajo-asento ei eräästä vammautumisestani johtuen sovi enää minulle, ja hankin vanhanaikaisen naistenpyörän, jossa istutaan suorassa. Nyt käly valittelee, että hänen pyörässään on huono ajoasento.
Näitä juttuja voisin kertoa loputtomiin. Voinko jotenki pysäyttää tämän matkimisen ilman, että hän loukkaantuu? Vai pitääkö minun vain ottaa tämä ikään kuin ihailuna ja kiitoksena omia valintojani kohtaan? Jotenkin vaan on ruvennut ärsyttämään.
Kommentit (3)
Pitääkö hänen nähdä hankintasi ennen kuin hän tekee perässä? Vai riittääkö, että alat ääneen haaveilla ja suunnitella jonkin kalliin ja ruman hankkimista. Sitten pyörrät mielesi kun hän ehtii ensin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja selkeästi kärsii mukautuvasta minuudesta. Eli hänellä ei ns. ole ehkä omaa mielipidettä ja vaikka olisikin, ei se ole hänelle itselleen minkään arvoinen.
Hän siis luottaa sinun makuusi ja kokee sen olevan parempi kuin omansa.
Usein tällainen käytös alkaa jo lapsena. "Tykkäätkö sä Robinista"- "Joo", "Ai no en mä vaan". "Tai no emmäkää silleen"...Eli mukautuu toisen mielipiteeseen kun pitää sitä parempana kuin omaansa/ omaa mielipidettään huonompana kuin muiden.
Kysy mieheltäsi onko hän ollut lapsenakin sellainen matkija?
Ihan ohiksena, mutta esimerkkinä omaan tapaukseesi, mieheni esikoislapsi edellisestä liitostaan on valitettavasti tuollainen mukautuva minuus-tyyppi. Niin aikuisten kuin lastenkin seurassa. Koska äitinsä ei arvosta lapsensa omaa mielipidettä/ei halua hällä olevankaan sellaista vaan haluaa ja manipuloi lapsen tekemään aina äitinsä valinnan. Äiti: "minkä värisen haluat?" Lapsi: "Mä haluaisin sinisen." Äiti: "siis poikien värin?? Mä en tykkää yhtään siitä väristä, ei sovi sulle se, sulle sopii pinkki." Lapsi: "No ei, se oli vitsi vaan. Kyl mä haluun pinkin."
Tällaista kasvaa valitettavan usein aikuisia, jotka eivät arvosta mielipidettään, tai eivät uskalla olla mitään mieltä ellei saa sille mielipiteellä jonkinlaista hyväksyntää muualta ensin. Heille päätöksenteko voi olla hankalaa ja he aina ajattelevat mitä muut ajattelevat. he matkivat muita ja muiden valintoja, koska pelkäävät, että omissa olisi jotain vikaa tai ne eivät olisi kyllin hyviä.
Kehu kälysi makua ja tyyliä vaikka ja katso miten reagoi :)
pitkälle hän menee, aja pääsi kaljuksi ja odota reaktiota.