Pelottaa viedä lapsi hoitoon, tsempatkaan mua. :)

teitä nyhveröitä

Toiset itkee enemmän, toiset vähemmän. Isossa ryhmässä väistämättä joutuu joskus odottamaan syliä, ei voi mitään. Hyvällä tuurilla kaikki menee oikein hienosti, ja sopeutuu samantien.



Ja toisaalta, voihan sitä vaihtaa pph:lle myöhemminkin, jos päiväkoti alkaa vaikuttaa liian levottomalle paikalle, ja pph:lla paikkoja vapautuu.

Nyt pitäisi viedä 1 v hoitoon, mutta jännittää ja pelottaa minkälainen paikka on. Miten lastani kohdellaan, unohdetaanko hänet sinne muiden jalkoihin, saako hän syliä ja huomiota kun sitä kaipaa.

Toivoin perhepäivähoitajalla paikkaa,mutta en saanut. Nyt edessä päiväkotiin meno ja iso ryhmä. :/

Tsempatkaa, miten päästäisiin alkuun.

Kiire on kova kaikilla eikä kukaan kerkiä olla kenenkään silmäteränä. Mutta lapsesi on ihan samanlainen kuin muutkin, ei voi olla yhtään enemmän arvoinen kenellekään hoitajalle.

Päiväkoti ei sovellu hoitopaikaksi alle 2-vuotiaille lapsille, väittää psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen uudessa kirjassaan Pienen lapsen sosiaalisuus (WSOY). Todisteeksi väitteelleen hän esittää ison joukon toisiaan tukevia tutkimuksia.



Keltikangas-Järvisen mukaan kyse ei ole päivähoidosta sinänsä vaan siitä, että tutkimusten mukaan liian varhaiset ryhmäkokemukset voivat vahingoittaa lapsen stressinsietokykyä. Asia on merkityksellinen siksi, että stressinsietokyky kehittyy kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana ja tuo taso säilyy aikuisenakin.



Kirjan mukaan taidot, joilla selvitään suuressa ryhmässä, ovat usein enemmänkin hengissä selviämisen kuin vaativan sosiaalisen kanssakäymisen taitoja. Eikä kaksivuotiaalla tai vähän vanhemmallakaan ole vielä kykyä pitää puoliaan.



Puolensa pitäminen ei voi tarkoittaa muuta kuin viidakon lakia, Keltikangas-Järvinen toteaa.



Ryhmä lisää aggressiivisuutta

Ryhmässä oleminen lisää kirjan mukaan myös aggressiivisuuta. Pieni lapsi turvautuu aggressioon, kun hän joutuu tilanteeseen, jota hän ei vielä hallitse ja josta hän ei vielä selviä.



Keltikangas-Järvinen suositteleekin kirjassaan, ettei aivan pieniä lapsia pantaisi päiväkotiin. Lapsen kehitys tapahtuu asteittain. Kodin ja päiväkodin ryhmän välissä tulisi olla oppimisvaihe, jossa lasta hoidetaan muutaman lapsen ryhmässä. Tähän ratkaisu on perhepäivähoito. Tuolloin lasta hoitaa sama aikuinen ja ympärillä olevat lapset ovat tuttuja.



Perhepäivähoidon aloittamistakin professori lykkäisi siihen asti, kunnes lapsi parivuotias.



Lapsi alkaa kiinnostua muista lapsista vasta keskimäärin puolitoistavuotiaana, mutta silloinkaan yhteisleikki ei kestä monta minuuttia kerrallaan. Vasta kahden-kolmen ikävuoden välillä lapsi alkaa vähitellen leikkiä 1-2 lapsen kanssa yhdessä.

vaikka en itse häntä sinne haluisi viedä. mutta onneksi ei tarvitse olla kuin maks.5h päivä.



ja en vaadi lapselleni mitään erityiskohtelua, ja hyvä, että oppii siihen, että joutuu omaa vuoroaan odottamaan ja siihen olen jo kotona opettanut.



ap

Valitettavasti lapseni on PAKKO mennä hoitoon vaikka en itse häntä sinne haluisi viedä. mutta onneksi ei tarvitse olla kuin maks.5h päivä.

ja en vaadi lapselleni mitään erityiskohtelua, ja hyvä, että oppii siihen, että joutuu omaa vuoroaan odottamaan ja siihen olen jo kotona opettanut.

ap

järjestänyt asiat niin, että viet hänet hoitoon kodin ulkopuolelle. Mutta pakko hänen ei ole mennä.

vailla lähipiiriä joka voisi lasta hoitaa, ja olen itse, omilla valinnoillani vakavasti sairas, jonka vuoksi arki lapsen kanssa kaksin on liian rankkaa?!



Muuta eivät suostuneet tarjoamaan, kun lapselle pph tai päiväkotipaikkaa.

Noin kk sitten. Hyvin on mennyt! Itsekin pelkäsin tulevaa, mutta kuitenkin hain pelkästään tarhaan. Phh:lla on vähemmän lapsia, mutta hän ehtii lohduttamaan vain yhtä kerrallaan. Meidän ryhmässä on alle 10 lasta ja ainakin kolme aikuista paikalla. Joku heistä aina ehtii huolehtimaan. Nyt on kuulema löytänyt kaksi lempihoitajaa neljästä, joihin tukeutua.



Päiväunille meno tuotti ensimmäisinä päivinä hankaluuksia, mutta nyt kävelee kotonakin pinniksen viereen kun sanon että nukkumaan.



Rytmit ovat tasoittuneet ja yöheräilyt vähentyneet jonkun verran.



Olen nyt hyvilläni tilanteesta, että uskalsin aloittaa hoidon, vaikka lapsi on hyvin eroahdistava. Kotona isä ei kelpaa ja hoidossa ollut alle kymmenen kertaa, max 2 tunnin ajan.



Tietysti on sanottava, että lapseni pitää kerhoista, vilinästä, uusista leluista ja leikeista.

vailla lähipiiriä joka voisi lasta hoitaa, ja olen itse, omilla valinnoillani vakavasti sairas, jonka vuoksi arki lapsen kanssa kaksin on liian rankkaa?!

Muuta eivät suostuneet tarjoamaan, kun lapselle pph tai päiväkotipaikkaa.

muiden vika

Lastentarhanopettajajaosto ilmaisee huolensa päiväkotien johtajien ja lastentarhanopettajien työssä jaksamisesta. Johtajat kamppailevat lastentarhanopettajapulan kanssa, mikä vaikuttaa yksiköiden pedagogiseen toimintaan ja henkilöstön jaksamiseen. Kelpoisten lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien pula on tällä hetkellä niin suuri, ettei se voi olla vaikuttamatta päiväkotien toimintaan ja varhaiskasvatuksen laatuun.



Lastentarhanopettajan työssäjaksaminen



Lapsiryhmien koot ovat kasvaneet huolestuttavasti, ja ryhmät ovat entistä vaativampia. Korkeat täyttö- ja käyttöastetavoitteet aiheuttavat sen, että henkilöstö joutuu siirtymään lapsiryhmästä ja päiväkodista toiseen tavoitteiden saavuttamiseksi. Osapäivälapsia voi olla useita yhtäaikaisesti paikalla kasvattamassa lapsiryhmän todellista kokoa, heidät kuitenkin lasketaan täyttöasteeseen ”vain puolikkaiksi”. Ryhmissä on myös lapsia, jotka ovat paikalla vain muutamina päivinä viikossa, jolloin suhteessa heidän vapaapäiviinsä, voidaan ryhmään ottaa lisää lapsia, jolloin ryhmäkoko kasvaa entisestään. Ryhmissä on myös useita eri-ikäisiä, monikulttuurisia ja erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia.



Päivittäinen, edes viikoittainen, työaika ei tahdo riittää kaikkiin lastentarhanopettajan tehtäviin, saati sitten lastentarhanopettajille erikseen määrättyihin opetuksen suunnittelu-, valmistelu- ja arviointitehtäviin.

ei ole resursseja muuhun kuin tarjota hoitopaikkaa päviäksi. Ja olen kiitollinen, että sitä tarjosivat.



Eikä meidän perheellämme olisi vara palkata ketään hoitamaan kotiin, sillä kukaan ei kovin huonolla palkalla lähtisi.



Mielestäni en ole ketään syyttänyt?

Mutta kukin asian tulkitsee omalla tavallaan.



ap

Puhuu ja kirjoittelee mitä,ppt.t ovat katoava luonnonvara.lapset sopeutuvat. Pienten ryhmäänkin. Joskus n

10 vuotta sitten oli vielä laki,että sai valita alle kolmevuotiaan hoitomuodon. Siihen vedottuaan ystäväni sai kunnan palkkaaman hoitajan kotiin,kun pphpaikkoja ei ollut

kaikilla ei ole taloudellisesti mahdollista pitää lapsia kotona aikuisikään asti. ja nykyään on tosi hyvin asiat - aikoinaan lapset vietiin paljon nuorempinakin hoitoon. ap, itseäkin pelotti viedä lapseni nyt tänä syksynä hoitoon. mutta kun olin mukana muutaman viikon katsomassa, niin olo helpotti. päiväkoti on ympäristönä tehty lapsia varten. ja hoitajat tekevät parhaansa. tietenkään kaikille ei riitä koko ajan syliä, mutta sellaista se on. nyt muutaman viikon jälkeen hoito jo rullaa. tsemppiä teillekin!

Olen lto, tosin oma ryhmäni on eskari-ikäisten. Silti päivittäin olen tietenkin tekemisissä muidenkin ryhmien lasten kanssa. Meidän päiväkodissa pienistäkin pidetään hyvä huoli, ja sylejä riittää. Joskus on ruuhkaa, mutta harvoin ongelmaksi asti. Lapsista oikeasti pidetään hyvää huolta ja lapsista aidosti tykätään. Jokainen pieni nappula on omanlaisensa ihana persoona. Nukuttaessa silitellään sitä tarvitsevia ja syödessä autetaan.



Kyllä siellä päiväkodissa on ihan samanlaisia ihmisiä kuin muuallakin, ja valtaosa ihmisistä kuitenkin on ihan normaaleja, empaattisia tyyppejä. Suuressa osassa päiväkoteja lapsia pyritään hoitamaan niin hyvin kuin millään on mahdollista.

Olen lto, tosin oma ryhmäni on eskari-ikäisten. Silti päivittäin olen tietenkin tekemisissä muidenkin ryhmien lasten kanssa. Meidän päiväkodissa pienistäkin pidetään hyvä huoli, ja sylejä riittää. Joskus on ruuhkaa, mutta harvoin ongelmaksi asti. Lapsista oikeasti pidetään hyvää huolta ja lapsista aidosti tykätään. Jokainen pieni nappula on omanlaisensa ihana persoona. Nukuttaessa silitellään sitä tarvitsevia ja syödessä autetaan.

Kyllä siellä päiväkodissa on ihan samanlaisia ihmisiä kuin muuallakin, ja valtaosa ihmisistä kuitenkin on ihan normaaleja, empaattisia tyyppejä. Suuressa osassa päiväkoteja lapsia pyritään hoitamaan niin hyvin kuin millään on mahdollista.

Itse aina rakastun kaikkiin ryhmäni lapsiin, ovat jokainen niin jänniä omia yksilöitään. Joka kerta niin käy. Toki joskus jonkun käytös voi ärsyttää, mutta lapsista näkee kaikista aina sen hyvän takaa. En tiedä kuulostaako lässytykseltä, mutta totta se silti on.

ja KIITOS tsemppi viesteistä.! :)



Toiveeni olisi, että mahdollisuuksien mukaan pystyisin pari ensimmäistä viikkoa käymään lapsen mukana hoitopaikassa. Toivotaan, että alkaa rullata kunhan alkuun päästään. :)

Monet päiväkodit ovat hyviä paikkoja. Aikuisia on lasta kohden pienten ryhmässä sama kuin pphlla. Päiväkodissa voi jopa paremmin ehtiä sylitellä, ne ei tee ruokaa ym kuten pph. Lisäksi aikuisia on monta, usein joku ehtii ottamaan syliin. Ryhmässä on monta lasta, mutta eivät ne yleensä samaan aikaan halua syliin. Lisäksi yleensä suomessa niitä just vuoden ikäisiä ei ole ryhmässä monta, osa lapsista on jo osompia ja touhukkaampia. Lisäksi, kaikki ei aloita samaan aikaan, eli eivät ole yhtä ole sopeutumisvaiheessa. Ei ole näyttänyt olevan lapsilla hätä niisssä ryhmissä joita olen nähnyt. Syliin on päässyt ja huomiota saanut. Ja päiväkodissa aikuiset myös tavallaan vahtivat toisiaan, pphta ei kukaan valvo.

Jos ois ees 4v niin ei suakaan enää niinkään pelottaisi.



Ei alle 4-vuotiaita päiväkotiin! :)

ne tyhmimmät tytöt, jotka eivät pääse edes lukioon ja joilla ei ole mahdollisuus muihin kouluihin. Tyhmempää ja ilkeämpää sakkia saa hakea.



t. ent. LTO, joka kyllästyi juonitteleviin harakoihin työpaikallaan ja loputtomiin riitoihin.

ymmärrän sinua ja uskon, että lapsellani päiväkodissa on hyvät hoitajat. silti hirvittää. :D