Lapsi kiusasi, minusta tuli lapsellinen, puhukaa mulle järkeä!

Kävi ilmi, että lapseni oli koulussa kiusannut kaveriaan, joka on herkkä ja kiltti, sekä pakottanut tämän leikkimään itsensä kanssa ja välillä sitten taas hylännyt, kun on tullut parempi kaveri. Vanhemmat laittoivat viestiä, että ovat sanoneet pojalleen, että välttää poikaani. Ovat myös jutelleet asiasta muiden vanhempien kanssa, joka on ihan oikein, mutta tietysti mua ahdistaa, että lapsestani puhutaan paskaa selän takana.



Lapselleni olen tietysti tehnyt selväksi, että ketään ei kiusata, eikä pakoteta, eikä hylätä. He eivät ole mikään paras mahdollinen parivaljakko muutenkaan. Lapsi on hyvin pahoillaan, mutta itsetunto sai kovan kolauksen kun perhe ei pidä lastani tarpeeksi hyvänä, jotta saisi leikkiä heidän lapsensa kanssa. Kaikki tietysti on ihan ymmärrettävää. Minäkin suojelisin lastani ilkeältä kaverilta, mutta olen jotenkin liian loukkaantunut tästä, jotta voisin mukamas edes mennä vanhempain iltaan, joka on huomenna. En saa edes soitettua isälle, joka on laitellut useampia viestejä. Mun ikä 38. Henkinen ikä tässä asiassa, ekaluokkalainen, kuten pojatkin ;-)