Olenko epäonnistunut äiti? (Liittyy imetykseen)

Äitiys ei ole imettämisestä kiinni!

tarvitsemansa läheisyyden.

Tyttö on aivan vauvasta asti ollut melkoinen liikkuja ja kasvaessaan alkoi sylissä venkoilla niin kovaa, että ei pullon antamisesta tullut mitään. Laitoin sitten tytön erään kerran sitteriin, pidin itse pulloa ja tyttö imi rauhallisena ja tyytyväisenä. Sen jälkeen maito annettiin aina sitterissä.



T:Ap

Ei imetys ole äitiyden mittä... Nauti vauvasta ilman imetyspaineita. Kun vauva saa ruokaa (sama mistä), niin hän on tyytyväinen ja muutkin ovat tyytyväisiä. Ja meidän kohdalla vauvat ovat oppineet nukkumaan yönsä ilman syöttäjä alle 2 kk, kun ovat saaneet pullosta...

Tsemppiä ja nyt heität itkut imetyksen suhteen heti etkä murehdi sen enempää!

Olisi kiva kuulla " imetysfanaatikkojen" mielipiteitä.



T:Ap

mutta vinkkinä kenties tulevaan niin aventilla on sellaiset nännin " venyttäjät" , mitkä ainakin mulla auttoi noihin littanänneihin, nimeltään niplette tai sinne päin.niitä kun voi käyttää jo raskauden aikana venyttämään nänniä =)

mutta todellakin, imetys ei ole äitiyden mitta!

Minusta kukaan ei voi olla onnistunut tai epäonnistunut äiti imetyksen perusteella. Tapauksesi on yksi esimerkki monien joukossa siitä, että kunnollisella imetysohjauksella olisit todennäköisesti pystynyt imettämään. Se, että imetys loppui lyhyenn, ei tee kenestäkään sen huonompaa äitiä, mutta kun on selvä, että paremmalla imetystietoudella useampi imetys onnistuisi, niin pitäisihän sitä ohjausta parantaa. Sinuakin asia selvästi vaivaa, muuten et kyselisi.

Ehkä seuraavaa odottaessasi kannattaisi tosiaan venytellä niitä nännejä. Itselläni oli alussa matalat nännit ja jouduin imetämään kumilla pari kuukautta, mutta sitten rinnat pehmenivät ja nännit venyivät sen verran, että alkoi onnistua. Seuraavan kanssa on varmasti helpompaa.

Niin, tämähän pitäisi lääkäreiden ja kätilön tehdä jo laitoksella mutta yllätäävän monella lapsella on kielijänne liian tiukka, mikä estää rinnasta imemisen. Ja meillä ekan kohdalla sitä ei katsottu sairaalassa, ihmeteltiin vaan kun ei imetys suju. kuukausien päästä korvalääkäri huomasi tämän katsottuaan yhden kerran tytön suuhun! Se kannatta poissulkea ensin.

Äitiyteen kuuluu paljon muutakin.... voit sit mummona kiikkustuolissa vasta sanoa onnistuitko äityidessäsi vai et... Ja kukaan ei ole täydellinen tälläkään saralla.



Onnea vauva-arkeen!

Et tosiaan ole mitenkään huono, ei äitiyttä mitata imetyksellä vaikka välillä siltä tuntuisi. Kovasti olet tehnyt töitä parhaasi mukaan imetyksen eteen!! Imetys on yllättävän vaikea homma aloittaa (ei kaikilla), minä itse jouduin myös aikanaan taistelemaan sen onnistumiseksi itku silmässä ja rinnat verestävän kipeinä. Muutaman 2-3 ekan viikon jälkeen homma alkoi kuitenkin lopulta toimia. Ja itse totesin että minä saan maidon riittämään ja imetyksen käynnistymään vain ottamalla vauvan yöksi viereen ja imettämällä yhden yön lähes jatkuvasti. Tästä imetyksen vaikeudesta ei kukaan etukäteen kertonut.



Älä murehdi asiaa enempää, nauti lapsestasi. Ja ota asioista selvää seuraavan kerran lähestyessä. Mene jos mahdollista, imetystukiryhmän tapaamisiin mukaan jo raskausaikana, sieltä saa loistavaa " kädestä pitäen" apua!!



Itse koen jonkinlaista surua kun en ole koskaan pystynyt synnyttämään alakautta enkä koskaan saanut lasta vatsan päälle heti synnyttyä! Mutta täytyy aina muistaa mikä on tärkeintä, se ihana lapsi vieressä ja hyvä olo.



Nainen on synnytyksen jälkeen niin tosi herkillä hormonien ja muiden asioiden takia, että kaikki tuntuu niin raastavalta jos ei hommat toimi niin kuin toivoisi. Isoista asioista kuitenkin kysymys.



Onnea teidän perheelle!!

onnistuin rintakumin kanssa kun puristin sinne kumiin aina valmiiksi maitopisaran. Ja vauva makasi sylissä tavallisen tyynyn päällä, jotta pystyin auttamaan molemmin käsin. Muutaman viikon jälkeen oppi imemään ilman kumia, jopa pingottuneista rinnoista. Oon kyllä harmitellut isoja rintoja, aika hankalat imetyksen kannalta. Ostin alussa kun tuntui hankalalta tuttelia kaappiin se toimi hyvänä henkisenä tukena.

Vierailija:

Itselläni oli alussa matalat nännit ja jouduin imetämään kumilla pari kuukautta, mutta sitten rinnat pehmenivät ja nännit venyivät sen verran, että alkoi onnistua. Seuraavan kanssa on varmasti helpompaa.

Hehee tarkoitat varmaan minunlaisiani sillä imetysfanaatikolla, kun olen semmoinen imetyksen puolestapuhuja ja imetystukiäitinäkin mukana toiminnassa ;-)



Ei, et ole huono äiti tuollaisen asian perusteella. Sinä yritit, asia ei onnistunut. Jos se harmittaa sinua, niin tee juuri näin kuin taidat tehdäkin juuri nyt, että käsittelet asian loppuun asti juttelemalla siitä. Vaikka näin netin kautta! Tarkoitan että jos imetyksen loppumisesta lyhyeen jäi sinulle paha mieli, niin älä hautaa sitä pahaa mieltä väkisin vaan tunne se loppuun asti. Sitten voit mahdollisella seuraavalla kerralla lähteä " taistoon" vähän viisaampana ja katsoa miten sitten käy.



Et ole saanut tarpeellista tukea synnäriltä etkä neuvolasta. Se ei ole kenenkään äidin oma syy. Minäkin suosittelen, että seuraavalla kerralla tulet käymään imetystukiryhmässä haistelemassa aihetta jo ennen vauvan syntymää.