Auttakaa ahdistunutta äitiä, jonka pieni lapsi katsoo liikaa TV:tä!

voi tehdä töitä ja hoitaa 2-veetä samalla... miksi näin? jos teet muuta työtä, vie lapsi siksi ajaksi hoitoon...

Eikö silloin olisi parempi, että lapsi olisi päivähoidossa jossain muualla, kun kerran et voi olla läsnä hänelle?



Ei tuossa muuta kuin että television katselua olisi kohtuullistettava ja lapselle annettava tilaisuus ikätason mukaiseen toimintaan, kotona tai muualla. Perhepäivähoito voisi olla oikein hyvö vaihtoehto. Leikki on lapselle tärkeää, mutta ei noin pieni viihdy eikä osaakaan leikkiä yksin, vaaan tarvitsee siihen vanhemman apua ja seuraa. Leikin lisäksi voi tehdä paljon muutakin, mutta leikki kehittää lasta monipuolisesti, ja on siksi tärkeää hänen kehitykselleen ja oppimiselleen.



Miettisin oman ajankäytön uusiksi, jos tuo työnteko kotona tarkoittaa kotitöitä, ogransioisin ne uudestaan siten että lapsi saisi enemmän huomiota kuin kotityöt, joita tekisin yhdessä lapsen kanssa. Jos taas kyse on palkkatöistä tai opiskeluista, mitä pitää tehdä siinä lastenhoidon sivussa (josta tullut päätehtävä), laittaisin lapsen hoitoon jonnekin muualle siksi aikaa.

Vedettiin töpselit salaa irti ja sanotiin, että tv on rikki. Iltasin vain me miehen kanssa katsottiin kun lapsi nukkui.

Hyvä että olet herännyt asiaan!



1) Viettäkää paljon aikaa ulkona

Eli käykää joka päivä ulkona: menkää johonkin kauemmas puistoon esim. pyörällä (jos lapsella on semmoinen pyörä jota voit työntää) tai kävelyetäisyydellä olevaan puistoon. Pääasia, että saatte myös matkaan menemään aikaa. Voit harkita myös pientä evästä (smoothie tms.?) matkaan, jonka syömisellä saat pidennettyä siellä olemista. Vielä nyt kun on edes kohtuullisen lämmintä, voitte pitää vaikka piknikkiä. Koko lounaankin voi joskus virittää piknik-tyyliin mukaan. Lihapullia, karjalanpiirakkaa, jotain salaattia jne. Yleensä pienet tykkää tuommoisesta speciaalista. Ota vaikka katuliidut (maksaa pari euroa) tai jotain pientä erityistä mukaan, joilla voi sitten puistossa leikkiä, jos lasta tarttee houkutella.



Tällöin olette pois tv:n ulottuvilta kokonaan ja pidempään kuin jos menisitte vain pihalle hiekkalaatikolle. Kandee aloittaa heti kun vielä ei oo kauheat sateet ja kylmät säät, niin saatte kivoja kokemuksia ja ehkä sitten on helpompi lähteä talvemmallakin.



2) Rajoitettu tv:n katseluaika per päivä

Pidä telkka oletusarvoisesti kiinni. Anna lapsen valita esim. yksi ohjelma (tai minkä ajan nyt realistiseksi näet), jonka hän saa katsoa päivässä. Voi tulla alkuun huutoa, mutta anna huutaa. Joka ikinen päivä kun on vain se tietty aika, niin jossain vaiheessa tottuu. Lapselle on selkeintä, että on jokin raja jonka itse ymmärtää.

Sorry huono sisälukutaitoni, missasin oleellisen pointin että teet kotona töitä. Eli ulkoilun lisääminen ei ookaan niin helppoa.



Jos mahdollista, niin koeta edes parina päivänä viikosta ajoittaa töitä enemmän päikkäreille ja lapsen iltaunien aikaan ja innostaa tohon ulkoiluun.



Muuten suosittelen edelleen tota selkeää rajoitusta - tai sitten aiemmin mainittua "telkka rikki".



-5-

Meillä oli aikaisemmin samaa ongelmaa, purin itse tilanteen sillä, että menimme ulos leikkimään heti aamupalan jälkeen ja tulimme sisälle vasta kun oli ruoka-aika. Ruoan jälkeen annoin katsoa n. puoli tuntia, puhuin aina etukäteen että sen yhden jakson sai katsoa, sitten tv kiinni. Kun en pyristelyjen jälkeenkään antanut katsoa enempää, lapsi alkoi leikkimään leluillaan tv-ohjelmien juttuja. Mutta ei siis saanut katsoa tv sen enempää. Nykyisinkin aina sovimme ennen tv:n avaamista, minkä ohjelman hän katsoo, ja sitten tv kiinni. Lapsi myöntyy aikuisen päätöksiin loppujen lopuksi helpommin kuin mitä alkuraivarit antaisivat ilmi.



Kerro aina etukäteen mitä katsotaan ja sitten pidät kiinni siitä että se toteutuu.

tulis mieleenkään viisastella, oma 2 v. katsoo varmaan joka päivä pari muumia tai sitten Pikku kakkosta.



Yritän pitää telkkarinkatsomisen tuossa. Piirtäminen on suosiossa, levitän lattialle isoja papereita. Palapelit, kirjat ja lelujen kierrätystä kaapin kautta, että vanhatkin jaksais taas kiinnostaa. Leikkii yleensä keittiössä, siellä missä minäkin puuhailen.

muttei siitä tule mitään lasten kanssa vaikka ovat koululaisia. Siis oikeesti ei voi yhtä aikaa tehdä töitä ja hoitaa 2v lasta. EVähemmästäkin ahdistuu ja lapsikin on oman onnensa nojassa... Etkö voi saada lasta jonnekin kun teet töitä? Vähän romantisoituja juttuja nuo työntekemiset kun lapsi pyörii jaloissa...

lapsen hoitoonlaitto kannata.



Se vaan, että MITEN saan lapsen vieroitettua telkasta ja lastenohjelmista, dvd:eistä? Se on kai lähdettävä samantien ulos kun herätään ja on syöty. Ja hankittava lapselle se oma työnnettävä pyörä, siitä meillä on puhetta ollutkin. Ja omassa fillarissa mulla on turvaistuin.



Kerhossa ja satujumpassa aletaan käydä ensi viikosta alkaen, se tuo sisältöä päiviin, mutta riittääkö sekään?



ap

lapsen hoitoonlaitto kannata.



Se vaan, että MITEN saan lapsen vieroitettua telkasta ja lastenohjelmista, dvd:eistä? Se on kai lähdettävä samantien ulos kun herätään ja on syöty. Ja hankittava lapselle se oma työnnettävä pyörä, siitä meillä on puhetta ollutkin. Ja omassa fillarissa mulla on turvaistuin.



Kerhossa ja satujumpassa aletaan käydä ensi viikosta alkaen, se tuo sisältöä päiviin, mutta riittääkö sekään?



ap

tv:n kiinni ja annata katsoa vaikka vain Pikku Kakkosen joka päivä. Selität lapselle, että uudet säännöt ovat nämä. Huutohan siitä seuraa, mutta annat jotain muuta kivaa tilalle, kuten uudet kynät, muovailuvahaa tms. minkä parissa aika kuluu.

kuuloinen tilanne. Siis kun vertaan omaan, kun hoidan 2v 4kk vanhaa lasta kotona. Meillä katsotaan telkkaria korkeintaan Pikku Kakkosen verran päivässä ja poika osaa leikkiä itsekseen ja leikkiikin paljon. _Silti_ en voi oikein kuvitella että tekisin töitä, etenkään mitään keskittymistä vaativaa, koska jotain pientä apua tai huomiota lapsi vaatii vähän väliä. Esim. eilen keskeytin leipomisen varmasti kymmenen kertaa kun oli joku "tilanne päällä".



Mutta siis se telkkarista vieroittaminen, niinpä juuri että heti vaan aamuhommien jälkeen ulos tai tekemään jotain muuta. Ainakin aluksi se tarkoittaa varmasti yhdessä lapsen kanssa tekemistä, ennenkuin tottuu enemmän viihdyttämään itse itseään. Ja jos töitä oikeasti saatava tehtyä, yrittäisin kyllä saada lasta johonkin hoitoon tms edes välillä.

Meillä isommat lapset mutta vähän aikaa sitten laitettiin tv kielto ja tietokonekielto. Pari päivää kyselivät vähän väliä niiden perään mutta sitten alkoivat leikkiä. Nyt taas saa katsoa telkkaakin ja pelailla vähin tietokoneella. Mutta määriä on helppo rajoittaa kun tottuivat olemaan kokonaan ilmankin.



Kerta lapsi on omapäinen olisiko helpointa ilmoittaa että tv;tä ei tosiaan katsota lainkaan.



Sitten joka aamu aletaan puuhailla jotain "isoa". Meillä pienet lapset on innostuneet esim. suursiivouksista. Heistä on ollut kivaa kun olkkarin sohva on eripaikassa, keittiön tuoleista rakennetaan "maja" lakanan avulla. Tyhjistä pahvilaatikoista askarrellaan teipin palasten avulla pahviautoja. Kaappien siivous on kivaa kun lapsi on saanut tyhjentää hyllyjä kaverina ja tutkia kaapeista löytyviä tavaroita (tietysti vain lapsiturvallisia tavaroita).



Joku päivä voi laittaa vaikka musiikkia ja tanssitaan /jumpataan yhdessä.



Minusta avainsana on se että ei vain olla vaan tehdään jotain ja välillä aina jotain uutta tai ainakin uudella tavalla. Meidän lapset innostuvat vaikka jos kietaisen pölyrätit jalkoihin kiinni ja saavat "luistellen" pestä lattioilta pölyjä.



Tsemppiä. Tv:stä vieroitus voi käydä yllättävän helpostikkin kun otat vain reippaan asenteen.

Siinä on sekä sellainen nappula että kaukosäädin sitä varten.



Eikä 2-vuotiaan minusta tarvitse leikkiä itsekseen huoneessaan. Jos sinun on pakko tehdä töitä niin, että lapsikin on kotona, viritä se leikkipiste siihen sinun viereesi.

etkö voi tehdä sitä silloin kun lapsi nukkuu? Tai kun isä hoitaa.



Minä olen kääntäjä ja me vuoroteltiin vuosikaudet lastenhoidossa.

vaan aidosti hämmästelen, miten ap saa yhtään mitään aikaiseksi samoissa tiloissa noin pienen kanssa. :)



Minulla on kaksi pientä lasta, ja vaikka leikkivät pitkiä aikoja keskenään, en saa mitään tehtyä heidän valveillaoloaikanaan, jos mies ei vahdi. Se vaan ei onnistu, ajatus katkeaa aina kun pitää pompata tekemään jotain.



Minä en osaa antaa neuvoja; niinä päivinä, kun on pakko saada jotain tehtyä, lapset katsovat meillä telkkaria tai tietsikkaa koko sen ajan. Normipäivänä ollaan sitten ulkona ja kerhossa suuren osan päivää, koska ei kotona ne samat lelut kiinnosta koko aikaa, ja ohjattuun puuhasteluunkin näillä on aika lyhyt keskittymiskyky.

on ihan paras. Voimakastahtoinen lapsi kyllä murtaa muuten vankimmankin vanhemman päättäväisyyden. Meillä tein vielä sen, että varmuuden vuoksi rikoin telkan ihan oikeesti, etten heikkona hetkenä suostuis taas siihen estämis/kielto rumbaan. Ja kyllä voimakastahtoisin mukulakin nöyrtyy sen edessä, ettei kuvaa näy vaikka kuinka painelis nappuloita. RAivareita voi tulla, tai sitten yllätys, yllätys asia hoituu aivan iisisti. Voipi olla kyllä, että sinun panostasi tarvitaan sitten enemmän.

Ulkoilkaa mahdollisimman paljon, lue lapselle mahdollisimman paljon kaikenlaista ja totuta vähitellen myös äänisatuihin (tosin lue edelleen koko ajan lapselle mutta äänisatuja voit käyttää kun et millään itse jaksa tai on pakko tehdä töitä).



Itse varmaan tekisin niin, että sanoisin että televisio on rikki tai hätätapauksessa vaikka luopuisin koko televisiosta (meillä ei ole televisiota joten hyvähän mun on sanoa, on ollut aina helppo kontrolloida lapsen television katselua). Lapsesi voisi vähän aikaa olla mielestäni vaikka kokonaan ilman television katselua ja sen jälkeen joku tietty (esim. yksi jakso ja lapsi saa valita vaikka katsooko puuhapeteä vai muumia. Mielestäni vanhempien ei ole pakko leikkiä lapsensa kanssa vaikka itse jotain leikinkin ja mies enemmänkin mutta kaikkien vanhempien olisi mielestäni hyvä lukea lapsilleen ja pelata heidän kanssaan ja järjestää jotain pienimuotoista piirtämistä ja askartelua lapsille jolleivat lapset ole siinä oma-aloitteisia. Voisit myös yrittää kannustaa lastasi leikkiin esim. nukkekodilla, jossa paljon erilaisia hahmoja kalusteita (voi olla autojakin tms), pikkueläinhahmoilla, junaradalla, leikkikeittiöllä, pehmoleluilla ym. mikä nyt lastasi kiinnostaakin. On tosi hienoa jos lapsesi löytää leikin riemun jollain tavalla. Jos lasta kiinnostaa musiikki ja musisointi niin voitte kuunnella musiikkia ja leikkiä kotona muskarileikkejä tms. Värittäminen vaikka kangastusseilla esim. isolle vanhalle lakanalle on myös hauskaa hommaa monen lapsen mielestä.



Kaksivuotiaan ei mielestäni vielä tarvi leikkiä omassa huoneessa. Meillä kolmevuotiaskin aniharvoin leikkii omassa huoneessa vaan yleensä olkkarissa kun siellä eniten tilaa ja seuraa. Jos työhuoneessa mun on pakko tehdä jotain (opiskelen itse harrastuksenani) otan usein lapsen viereeni puuhamaan jotain tai käytän vaikka noita äänisatuja). Leikit ovat ensin siirtyneet omaan huoneeseen kun lapsella on joku leikkikaveri mutta heidänkin kanssaan useimmiten leikkii muualla kuin omassa huoneessaan. Itse antaisinkin vinkin, että älä stressaa siitä jos lapsi ei leiki omassa huoneessa kunhan leikkisi.



Tsemppiä kyllä tilanne varmasti ratkeaa! Toivottavasti saat joltakin ehdotuksia, jotka auttavat, kaikkien perheiden on löydettävä itselle sopiva tapa toimia.

lapseni katsoisi lastenohjelmia vaikka koko ajan, jos antaisin. Vonkaa niitä jatkuvasti.



En anna katsoa kuin noin 2-5 kertaa viikossa 30-45 minuuttia kerrallaan.



Olen huomannut, että mitä enemmän ja useammin katsoo, sitä enemmän vonkaa. Kun kestää kuunnella vonkua paripäivää, se helpottaa.



Ainoa keino on siis laittaa telkkari kiinni.



Minunkaan lapseni ei todellakaan leiki yksin huoneessaan. Eikä sellaista voi vaatiakaan! Eikä edes leiki usein kotona, vaikka esim. leikkipuistossa leikkii. Kotona luetaan kirjoja, saa imuroida (ripottelen kaurahiutaleita tms lattialle), piirretään yhdessä, liimataan, soitetaan...

voi tehdä töitä ja hoitaa 2-veetä samalla... miksi näin? jos teet muuta työtä, vie lapsi siksi ajaksi hoitoon...