En muista mitään historiasta. Jos luen historiaa unohdan sen.
Pikku hiljaa alan muistamaan esim. että Suomi on itsenäistynyt 1917/1918 (sitten lähellä oli puna/valko-sota), talvi/jatkosodat oli vuosina 1939 (muistaakseni) 41-44
En muista milloin oli faaraot. Oliko ennen vai jälkeen Kristuksen.
Kommentit (16)
jotka kokee itselleen merkityksellisiksi. Ikävää, että sinulle historia on irrallista nippelitietoa, kun siitä voi saada irti vaikka mitä syvällistä ymmärrystä. Kakkonen puhuu asiaa, tärkeintä olisi ymmärtää suuria linjoja ja se, miten menneisyyden ymmärtäminen auttaa ymmärtämään nykyisyyttä ja ennustamaan tulevaa.
-historiafani-
Jos haluaisit, suntäytyy siiirtyä pintaoppimisesta (faktojen luetteloista) syväoppimiseen eli siihen, miten asiat on yhteyssä toisiinsa, ja nykypäivään, ja mitä väliä niillä on. Sitten tajuaa asioita ja tajuamansa muistaa myös.
niitä asioita. Olen niin hidas lukemaan. Haluan selvittää kaiken perinpohjaisesti (ja kun en onnistu ahdistun).
Tiedän, että Suomi on ollut välilä Ruotsin ja välillä Venäjän vallan alla, mutta en enää muista missä järjestyksessä, vaikka luin vähän aikaa sitten tästäkin.
No mitä yhteyksiä tuolla on esim. nykypäivään?
ap
jotka kokee itselleen merkityksellisiksi. Ikävää, että sinulle historia on irrallista nippelitietoa, kun siitä voi saada irti vaikka mitä syvällistä ymmärrystä. Kakkonen puhuu asiaa, tärkeintä olisi ymmärtää suuria linjoja ja se, miten menneisyyden ymmärtäminen auttaa ymmärtämään nykyisyyttä ja ennustamaan tulevaa.
-historiafani-
en tiedä sitten että eikö se mua aidosti kiinnosta, että onko syy vaan se, että haluan vaikuttaa tietävältä? Esim. psykologia kiinnostaa paljonkin (vaikka onhan historiasta kirjoitettu siitäkin näkökulmasta).
Niin ehkä sillä päättelit historian mulle sellaista olevan kun sanoin noista vuosiluvuista. No ehkä haluan kokonaisuuksina ne muistaa/osata, mutta siltikin tuntuu vaikka kokonaisuudet lukisin, unohtaisin nopeasti vuosiluvut.
Mitkä olisi sitten hyviä teoksia? (1900-luvun Eurooppa/Suomi, I ja II maailmansota, Suomen sodat), mitä historian tietoja olisi hyödyllistä lukea (että ymmärtäisi nykysyisyyden paremmin/voisi ennustaa tulevaa) ap
- mieti, mistä johtuu suomenruotsalaisten erityisasema Suomessa, ja miksi suomen kielessä on hurjasti lainasanoja ja johdannaisia ruotsin kielestä.
- mieti, miksi rakennuskulttuurimme juuri 1800-luvulta on hyvin samanlaista kuin esim. Pietarissa. Miksi suomessa on myös venäjästä otettuja lainasanoja paljon.
- mieti, miksi suomalaiset kaupungit sijaitsevat siellä missä sijaitsevat - niitä perustettiin Ruotsin vallan aikana tapulikaupungeiksi lähinnä palvelemaan raaka-ainetoimitusta ja kauppaa Tukholmaan.
- miksi viranomaiskulttuurimme on hyvin auktoriteettiuskoista
- miksi ruokakulttuuristamme iso osa on Venäjältä ja musiikkimme mollivoittoista kuten Venäjällä
- jos Venäjä ei olisi hallinnut Suomea v. 1917 asti, meillä ei olisi ollut kansalaissotaa, ja mieti, miten se olisi mahtanut vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan, että kansamme ei olisi ollut vuosikymmeniä jakautuneena punikkeihin ja lahtareihin...
Nämä nyt ihan äkkiä tulivat mieleen.
-3-
huonosta yleissivistyksestä.
voitko tehdä muutaman kysymyksen?
ap
En ymmärrä, miten joku voi kuvitella tulevansa toimeen ilman historiantuntemusta. Siis muuallakin kuin Big Brotherissa.
AP:lle kannustusta tosin, että yrittää sivistää itseään, se ei ole koskaan väärin!
Pääasia on, että tiedät, että Kristus rakastaa sinua ja kuoli sinun syntiesi tähden ja sinä voit saada kaikki syntisi anteeksi. Muulla ei ole loppupeleissä merkitystä.
Olin hyvä koulussa, pidän itseäni muuten sivistyneenä mutta jostain syystä historia ei jää mieleen. Saaatan muistaa merkityksettömiä yksityiskohtia mutta minun on esim vaikea muistaa milloin Suomi itsenäistyi (piti käydä varmistamassa 6.12.1917). Toisen maailmansodan muistan vain suunnilleen.
Oikeasti nolo juttu. Historia sinällään kiinnostaa mutta nimenomaan ajankohdat tuottavat hankaluuksia
Mulla oli kanssa koulussa vaikeuksia muistaa noita historian vuosilukuja ja tapahtumia, mutta päädyinpä sitten lopulta jopa lukemaan vähän historiaa yliopistossa...
Mulle oli valaiseva kokemus se, että historia ei ole vuosilukuja, sotia ja kuninkaista, vaan ihan oikeita tapahtumia, jotka liittyvät toisiinsa. Kuten täällä jo aikaisemmin on kerrottu, niin ei se talvisota ihan itsestään syttynyt -39, vaan sitä edelsi paljon asioita Suomessa, Euroopassa ja Venäjällä. Kun nämä yhteydet hoksaa, niin sitten se vuosiluku on enää sivuseikka, jonka kyllä muistaa.
Eli aloittajalle ja muille historiasta kiinnostuneille vinkiksi: kun luette historiaa, niin kiinnittäkää huomiota niiden vuosilukujen takana oleviin tarinoihin. Tämä vaatii tietysti vähän enemmän lukemista, mutta se kyllä kannattaa. Vielä lukuvinkki Euroopan ja Ruotsin historiasta kiinnostuneille, lukekaa Peter Eglundin kirjoja (mm Pultava). Ne on kirjoitettu todella hyvin lähes romaaneiksi, mutta silti kirjat ovat silkkaa historiallista faktaa.
huomannet kommenttien järjestyksen tällä sivulla.
Jos etsit hyvää yleisteosta, voisit lukea vaikka Suomen lasten historian. Enkä sano nyt veetuillakseni, vaan se on OIKEASTI hyvä ja kansantajuinen kirja, jossa on tosin lapsiin liittyviä fiktiivisiä kertomuksia, mutta myös erinomaisen hyvä yleistajuinen historiaosuus. Tai sitten voit lukea koulujen historian oppikirjoja.
-3-
- mieti, mistä johtuu suomenruotsalaisten erityisasema Suomessa, ja miksi suomen kielessä on hurjasti lainasanoja ja johdannaisia ruotsin kielestä.
- mieti, miksi rakennuskulttuurimme juuri 1800-luvulta on hyvin samanlaista kuin esim. Pietarissa. Miksi suomessa on myös venäjästä otettuja lainasanoja paljon.
- mieti, miksi suomalaiset kaupungit sijaitsevat siellä missä sijaitsevat - niitä perustettiin Ruotsin vallan aikana tapulikaupungeiksi lähinnä palvelemaan raaka-ainetoimitusta ja kauppaa Tukholmaan.
- miksi viranomaiskulttuurimme on hyvin auktoriteettiuskoista
- miksi ruokakulttuuristamme iso osa on Venäjältä ja musiikkimme mollivoittoista kuten Venäjällä
- jos Venäjä ei olisi hallinnut Suomea v. 1917 asti, meillä ei olisi ollut kansalaissotaa, ja mieti, miten se olisi mahtanut vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan, että kansamme ei olisi ollut vuosikymmeniä jakautuneena punikkeihin ja lahtareihin...
Nämä nyt ihan äkkiä tulivat mieleen.
-3-
Voisitko nyt vastata sitten itse esittämiisi kysymyksiin?
huonosta yleissivistyksestä. Tieto rakentuu paljon paremmin aivoihin, mitä enemmän on pohjatietoa. Silloin oppiminen menee automaattisesti, koska ei tarvi varsinaisesti opetella vaan asia menee sinne vanhan tiedon joukkoon järkeväksi palaseksi. Ei kukaan opi hokemalla "hauki on kala" mitään.
Jos vaikka historiassa tietää ensimmäisen maailmansodan sen vaikutukset Suomeen. Siitä on helppo päätellä, että jääkäriliike oli silloin, eikä tarvi hokea itselleen, että ensimmäiset jääkärit lähti Saksaan 1914 ja pääjoukko palasi tammikuussa 1918. Se menee järkeväksi osaksi silloista maailmanpolitiikkaa. Sitten taas paluu yhdistyy sisällissotaan eli kevääseen 1918. Siitä taas pystyy helposti oikasemaan vaikkka talvisotaan, jonka syttymisvuosi on helppo oppia, jos on se pohjalla, että sisällissota oli 1918 ja siitä kului tovi ennen talvisotaa. Näin ollen vuotta 1939 ei tarvi hokea niin kovasti itselle vaan se asettuu kronologiseen järjestykseen. Tästä taas voidaan loikata vaikka koko toiseen maailmansotaan jne. Jokaisella nämä rakenteet tulee omalla tavalla, mutta ne pohjautuu siihen, että on yleistietoa, joka kumuloituu helposti lisätiedoksi.
- mieti, mistä johtuu suomenruotsalaisten erityisasema Suomessa, ja miksi suomen kielessä on hurjasti lainasanoja ja johdannaisia ruotsin kielestä. - mieti, miksi rakennuskulttuurimme juuri 1800-luvulta on hyvin samanlaista kuin esim. Pietarissa. Miksi suomessa on myös venäjästä otettuja lainasanoja paljon. - mieti, miksi suomalaiset kaupungit sijaitsevat siellä missä sijaitsevat - niitä perustettiin Ruotsin vallan aikana tapulikaupungeiksi lähinnä palvelemaan raaka-ainetoimitusta ja kauppaa Tukholmaan. - miksi viranomaiskulttuurimme on hyvin auktoriteettiuskoista - miksi ruokakulttuuristamme iso osa on Venäjältä ja musiikkimme mollivoittoista kuten Venäjällä - jos Venäjä ei olisi hallinnut Suomea v. 1917 asti, meillä ei olisi ollut kansalaissotaa, ja mieti, miten se olisi mahtanut vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan, että kansamme ei olisi ollut vuosikymmeniä jakautuneena punikkeihin ja lahtareihin... Nämä nyt ihan äkkiä tulivat mieleen. -3-
Voisitko nyt vastata sitten itse esittämiisi kysymyksiin?
- iso osa noista oli retorisia kysymyksiä, joihin vastaus piilee juuri noissa Ruotsin ja Venäjän valtakausissa...
-3-
Kehottaisin, että etsit sellaisen kirjan kuin Suomen historian kartasto (2007). Lue siitä ensin kaikkien aikakausien yleiskuvaukset ja sitten vasta aiheittaisia artikkeleita. Lukiessasi mieti, miten tämä juttu juuri liittyy siihen, mitä muuta samalla aikaiakudella tapahtui, tai mitä samasta aihepiiristä edellisellä tai seuraavalla aikakaudella on kirjoitettu.
Jokaisen ihmisen elämässä nämä historiajutut näkyvät eri tavalla, siksi se merkitys on jokaisen itse ymmärrettävä. Joitain yleisiä pointteja voisi toki olla. Tätä Ruotsi ja Venäjäjuttua voi esim ajatella niin, että meillä on länsimainen ja luterilainen (työnteko kutsumusajatteluna, esivallan pelko, stabiili yhteiskunta-ajattelu ja esim kapinointia tai mellakointia vierastetaan jne) joka on erittäin länsimainen ja perua siltä ajalta kun olemme olleet osa Ruotsia. On luonnollista että sitä vaikutusta on enemmän kuin esim slaavilaista kapinahalukkuutta ja dramatiikkaa tai ortodoksistyyppistä kohtalonuskoa ja koristeellisuuteen taipuvaisuutta, koska Venäjän vaikutus oli paljon lyhyempi ja myöhäisempi, se tuli vasta vaiheessa, jossa suomalainen "kansanluonne" oli jo pitkälle kehittynyt. Näin siis aika, jolloin Suomi oli osa Ruotsia, oli pitempi ja ennen (noin 1100-1808) ja aika jolloin Suomi oli osa Venäjää, oli lyhyempi ja myöhäisempi (1809-1917). Tähän "vallan alla" juttuun mä en nyt viitsi mennäkään.
Faaraoiden aikakautta voi ajatella vaikka niin, että Uuden testamentin tarinoissahan Rooman valtakunta on suuri ja siellä on keisareita jne. Egyptin faaraokausi taas päättyi siihen kun Rooman keisari valloitti maan ja kleopatra tappioi itsensä (sillä käärmeenpuremalla).faaraoiden oli siis pakko olla ennen rooman suurvaltakautta ja siis myös ajalla eKr.
Jos haluaisit, suntäytyy siiirtyä pintaoppimisesta (faktojen luetteloista) syväoppimiseen eli siihen, miten asiat on yhteyssä toisiinsa, ja nykypäivään, ja mitä väliä niillä on. Sitten tajuaa asioita ja tajuamansa muistaa myös.