sukupuolten kuilu kaventunut edes englannin pronomineissa

Suomessa kun ei ole maskuliinista ja feminiisistä pronominia erikseen, eikä ole koskaan ollutkaan.

usein mm. yksikön kolmas viittaa naiseen vs. mieheen. Esimerkiksi tietyssä otoksessa lehtikieltä, esim. vuosina 1900, 1950 ja 2012.



Eroja varmaan on.

kyllähän naisten näkyvyys lehdistössä, kirjoissa jne. on paljon kasvanut viime vuosikymmenten aikana, mutta matkaa on vielä paljon edessä päin. Esimerkiksi lastenkirjoissa ja lastenohjelmissa edelleen suurin osa päähenkilöistä on poikia tai poikahahmoja.



Miesten yliedustus kaikessa, mitä luemme ja katsomme, aiheuttaa ajattelussa sellaisen vääristymän, että miellämme tyypillisen ihmisen mieheksi ja naisen poikkeukseksi tuosta prototyyppisestä ihmisestä eli miehestä.



Suomessa Mila Ebgelberg on tutkinut sitä, mieltävätkö ihmiset esim. "tyypillisen suomalaisen" jne. mieheksi vai naiseksi. Ainoa ihmisryhmä, joka tällaisissa tutkimuksissa mieltää tyypillisen suomalaisen, tyypillisen televisionkatsojan jne. naiseksi, ovat pikkutytöt. Lukioikäiset tytöt ja sitä vanhemmat naiset ja kaikenikäiset pojat ja miehet sen sijaan mieltävät tyypillisen suomalaisen jne. mieheksi. Eli jotakin tapahtuu tytöille lapsuuden ja nuoruuden välissä. Tämä johtuu todennäköisesti juuri siitä, että joka paikassa kerrotaan ja kirjoitetaan enemmän miehistä kuin naisista, jolloin prototyyppinen ihminen aletaan mieltää mieheksi.

usein mm. yksikön kolmas viittaa naiseen vs. mieheen. Esimerkiksi tietyssä otoksessa lehtikieltä, esim. vuosina 1900, 1950 ja 2012. Eroja varmaan on.

voisi tosissaan selvitellä. Epäilemättä naishenkilöön viittaava 'hän' on lisääntynyt sotien jälkeen, mutta kuinka paljon, ja missä määrin riippuu genrestä. Kun miehestä vielä käytetään mies-sanaa aivan kuin se olisi jokin uusi pronomini, sekin vaikuttaa (jossain iltapulun urheilu-uutisissa miehestä käytetty 'hän' varmaan kohta korvataan kokonaan mies-sanalla).