Voiko parisuhteessa olevalla olla yh kaverina?

kanssa, joka on täydellisen erilaisessa elämäntilanteessa. Minusta on vaikeaa käydä esimerkiksi ulkona sellaisten tuttujen kanssa, joilla on mielessä yhden illan seura.



Kun sitten löytävät parisuhteen tilanne taas tasoittuu.

Yksikään ei käyttäydy kuten ap kuvaa.

kanssa, joka on täydellisen erilaisessa elämäntilanteessa.

kuin mitä ap kuvaili.

kanssa, joka on täydellisen erilaisessa elämäntilanteessa.

kuin mitä ap kuvaili.

ei aina kaikilla ole ollut väkivaltaista sikaa miehenä, vaan syy on ihan omassa itsessä

Mä en kyllä tunnista itseäni tuosta. En käy baareissa, mulla ei ole tarvetta lapsenvahdeille enkä mä toivo kenenkään eroa.



Mutta kiva tietää mitä muut musta ajattelee...



Tosin en ole virallinen yh, meillä on ex -miehen anssa yhteishuoltajuus (joo, huono)

baareissa käymistä en sinänsä pidä pahana, mutta itse en ole oikeastaan koskaan käynyt.

Mitään ns. panoja ei ole koskaan ollut. Mistä sellaisia ylipäätänsä tulee?

Munahaukka? Hiirihaukan tiedän.

Koskaan en ole ollut toista vikittelemässä mihinkään arveluttavaan, päinvastoin. Ystävät ovat sitä varten, että tukevat toisiaan hyvän tekemiseen. (esim. jos anoppi ottaa päähän, niin kavereiden kanssa keskustelu laittaa asiat oiekisiin mittasuhteisiin, eikä rupea haukkumaan omalle miehelleen hänen äitiään, vaikka mieli tekisi)

Mä en kyllä tunnista itseäni tuosta. En käy baareissa, mulla ei ole tarvetta lapsenvahdeille enkä mä toivo kenenkään eroa.

Mutta kiva tietää mitä muut musta ajattelee...

Tosin en ole virallinen yh, meillä on ex -miehen anssa yhteishuoltajuus (joo, huono)

baareissa käymistä en sinänsä pidä pahana, mutta itse en ole oikeastaan koskaan käynyt.

Mitään ns. panoja ei ole koskaan ollut. Mistä sellaisia ylipäätänsä tulee?

Munahaukka? Hiirihaukan tiedän.

Koskaan en ole ollut toista vikittelemässä mihinkään arveluttavaan, päinvastoin. Ystävät ovat sitä varten, että tukevat toisiaan hyvän tekemiseen. (esim. jos anoppi ottaa päähän, niin kavereiden kanssa keskustelu laittaa asiat oiekisiin mittasuhteisiin, eikä rupea haukkumaan omalle miehelleen hänen äitiään, vaikka mieli tekisi)

Mä en kyllä tunnista itseäni tuosta. En käy baareissa, mulla ei ole tarvetta lapsenvahdeille enkä mä toivo kenenkään eroa.

Mutta kiva tietää mitä muut musta ajattelee...

Tosin en ole virallinen yh, meillä on ex -miehen anssa yhteishuoltajuus (joo, huono)

tuollaisiin tutustunut? Näytä minulle ystäväsi, niin kerron sinulle kuka sinä olet.

Teillä on siis varmasti paljonkin yhteistä tuollatavalla käyttyvien kanssa.

Taidat olla itse entinen munahaukka-yh?

baareissa käymistä en sinänsä pidä pahana, mutta itse en ole oikeastaan koskaan käynyt.

Mitään ns. panoja ei ole koskaan ollut. Mistä sellaisia ylipäätänsä tulee?

Munahaukka? Hiirihaukan tiedän.

Koskaan en ole ollut toista vikittelemässä mihinkään arveluttavaan, päinvastoin. Ystävät ovat sitä varten, että tukevat toisiaan hyvän tekemiseen. (esim. jos anoppi ottaa päähän, niin kavereiden kanssa keskustelu laittaa asiat oiekisiin mittasuhteisiin, eikä rupea haukkumaan omalle miehelleen hänen äitiään, vaikka mieli tekisi)

Mä en kyllä tunnista itseäni tuosta. En käy baareissa, mulla ei ole tarvetta lapsenvahdeille enkä mä toivo kenenkään eroa.

Mutta kiva tietää mitä muut musta ajattelee...

Tosin en ole virallinen yh, meillä on ex -miehen anssa yhteishuoltajuus (joo, huono)

Aina olen lohduttaja, ja kuunteleva korva, kun miehensä kanssa menee huonosti.



Ja koitan saada ystäväni näkemään, mitä hyviä puolia heidän miehissään on.



Mutta tottakai ymmärrän, että moni , joka ei tunne,voi minustakin ajatella kaikkea pahaa. AIka usein ihmisillä on kaikkia outoja ajatuksia:)

kanssa, joka on täydellisen erilaisessa elämäntilanteessa. Minusta on vaikeaa käydä esimerkiksi ulkona sellaisten tuttujen kanssa, joilla on mielessä yhden illan seura.

Kun sitten löytävät parisuhteen tilanne taas tasoittuu.

Mä en näe mitään haastetta siinä. Ihminen on luotettava ystävä, mukavaa seuraa ym. Ihan sama mikä on parisuhdestatus. Olen aviossa, neljän lapsen äiti. Ystävinäni on avoliittossa olevia, sinkkuja, etäsuhteessa eläviä, lapsettomia ja jopa yh-äiti.

Ja ikäjakauma on 27-47 .

Ei tainnit käydä mielessä, että kaikilla ei ole samanlaisia haaveita. Lisäksi säälittää tuo elämänasenne, että naisen lopullisena tavoitteena on saada mies - toivottavasti et ap siirrä noitä vääristyneitä ajatusmalleja myös lapsillesi.



Suurin osa ystävistäni on pariskuntia ja teemme yhdessä niitä normaaleja juttuja, mitä nyt perheet yhdessä tekevät: kyläilemme puolin ja toisin, kokkaamme yhdessä, reissaamme yhdessä, käymme ulkona syömässä ja vietämme vappua, uutta vuotta, juhannusta yhdessä ystäväporukan kanssa.



Ap:n kuvailema elämä on minulle varsin vierasta.



terveisin yh :)

se voi olla sitä myös parisuhteessa.

Ennemminkin tunnen parisuhteessa eläviä pettureita ja munahaukkoja.



Mikä ihmeen kirosana yh sinulle on?

Onks tää nyt taas joku provo jonka tehtävänä on kiukuttaa kaikki yh:t?



Tiesitkö että yh:kin voi seurustella? ja yleensä seurusteleekin... nimike johtuu usein siitä että on eronnut ja lapset ovat jääneet äidille.





Mitä jos sun mies jättäis sut ja sitten jättäis kaveritkin kun sä oot yhtäkkiä niiiiin tosi säälittävä munahaukka yh?



Mä säälin sua ja kaikkia teitä jotka ette ole sen enempää nostaneet päätä sieltä saatanan tynnyristä. Ette ole nähneet että elämässä voi oikeasti tapahtua paljonkin asioita mille sä et yksinkertaisesti voi yhtään mitään!





Kerrankin yksi lestadiolaisäiti ihmetteli sitä miten olen eronnut ollenkaan, hän kun ei voisi eroa kuvitellakaan omalle kohdalleen, tietysti ellei puoliso kuolisi.



Voi kuule, minä en ole eropäätöstä tehnyt, mutta tämä on vapaa maa.



Minulla on monia hyviä ystäviä ja toivon että ovat onnellisia, ovat sitten suhteessa tai sinkkuja.



Enkä minäkään jaksa viilettäää sellaisten kavereiden kanssa jotka etsivät yhden illan seuraa.





Mutta mä silti oksennan sulle ap.Sun ajatusmaailma on halventava. Oikeastaan mä toivon että sulle tapahtuu joskus jotain joka avaa sun silmät tosta prinsessamaailmasta joka ei ole todellinen

- yllyttävät kateuksissaan eroamaan joka käänteessä "mieti miten hauskaa meillä sitten olis!"

- > yh-ystäväni tekee aivan päinvastoin, kannustaa koko ajan yrittämään parisuhteen eteen ja vannottaa että yh:na elämä on todella raskasta

- kun saavat muita munahaukkoja baarikaveriksi, tarvitsevat lastenvahdiksi

-> ei ole käynyt koskaan baareissa eikä yh:ksi jäämisen jälkeen tilanne ole muuttunut. Seurakunnassa käydään yhdessä.

- kun kukaan muu ei lähde baariin, tarvitaan seuraksi sinne

-> edelleenkään, ei käy baarissa.

- viihteellä kinuavat pettämään, risteilyllä "sattumalta" tavataan hänen pano jolla ihan sattumalta kaveri mukanaan (juoruaisi sitten jotta tulisi ero)

-> Tajusiko joku tuosta tekstistä jotakin?

Edelleen, yksinhuoltajat eivät ole mikään yksi iso homogeeninen ryhmänsä jotka kaikki käyttäytyvät samalla tavalla. Oma ystäväni ei harrasta mitään satunnaisia panoja tai risteilyjä. On siis varmaan ap:n mielestä todella ärsyttävä "marttyyri-yh"...

- kun vihdoin saavat parisuhteen, ei olekaan enää aikaa sulle

-> On viimeiset pari vuotta tapaillut ihan kivaa vapaata miestä joka on meidän molempien tuttava lapsuudesta saakka. Tavataan ihan yhtä usein kuin ennenkin ja lisäksi pariskuntina.

Ap:n tarkoitus oli -niin mitä? Yleistää?

Oma ystäväni jäi yksinhuoltajaksi todella surullisten tapahtumien seurauksena. Tuntuu pahalta että tällaista loanheittoa tehdään muiden ihmisten tragedioiden kustannuksella...

tuollaisiin tutustunut? Näytä minulle ystäväsi, niin kerron sinulle kuka sinä olet.

Teillä on siis varmasti paljonkin yhteistä tuollatavalla käyttyvien kanssa.

Taidat olla itse entinen munahaukka-yh?

baareissa käymistä en sinänsä pidä pahana, mutta itse en ole oikeastaan koskaan käynyt.

Mitään ns. panoja ei ole koskaan ollut. Mistä sellaisia ylipäätänsä tulee?

Munahaukka? Hiirihaukan tiedän.

Koskaan en ole ollut toista vikittelemässä mihinkään arveluttavaan, päinvastoin. Ystävät ovat sitä varten, että tukevat toisiaan hyvän tekemiseen. (esim. jos anoppi ottaa päähän, niin kavereiden kanssa keskustelu laittaa asiat oiekisiin mittasuhteisiin, eikä rupea haukkumaan omalle miehelleen hänen äitiään, vaikka mieli tekisi)

Mä en kyllä tunnista itseäni tuosta. En käy baareissa, mulla ei ole tarvetta lapsenvahdeille enkä mä toivo kenenkään eroa.

Mutta kiva tietää mitä muut musta ajattelee...

Tosin en ole virallinen yh, meillä on ex -miehen anssa yhteishuoltajuus (joo, huono)

Ja pöyristyttävä. Mutta niinhän se on, että ihminen on juuri sellaisessa seurassa, jonka ansaitsee. Mieti ap sitä.

En todellakaan tunnistanut yh-ystäviäni tuosta kuvauksesta.

Yhtään tuollaista kuvailemaasi ystävää ei kylläkään ole. Minkälsinen oletus ihmisenä kun sinulla on tuollaisia ystäviä?

yksinhuoltaja enkä mikään yhteishuoltaja.

Olen joka päivä niin jumalattoman väsynyt että jo pelkästään ajatus baarien kaaosmaisuudesta tai läpi yön valvomisesta jossain risteilyllä (en voi sietää ruotsinlaivoja) saa voimaan huonosti.



Baarielämä on vuosia sitten taaksejäänyttä elämää ja stressaava kiireinen työ sekä kahden pienen lapsen yksin hoitaminen, kuskaaminen päivähoitoon, lasten (ja nykyisin myös omien vanhempieni) sairasteluista yksin huolehtiminen jne.jne. ovat haudanneet alleen kaikenlaiset intohimot miespuolisiin otuksiin ja kiinnostuksen johonkin niin tyhjänpäiväiseen asiaan kuin PANEMINEN.



Oikeasti ap, sulla ei taida olla helvetinkään käsitystä siitä mitä on todellinen, aikuisen YKSINhuoltajan elämä.

Mutta yhdestä asiasta olet oikeassa: yh on huono kaveri. Itselläni ei enää energia ja aika riitä kaiken muun lisäksi edes ystävien kanssa kahvilla käymiseen.

Lapsia on useampi. Mulla on hyvä ammatti ja työ, asun omakotitalossa hyvällä alueella. Suurin osa ystävättäristäni on perheellisiä, en himoitse heidän miehiään eivätkä he tunnu sitä pelkäävän. En käy juurikaan baareissa, tavoittenani ei ole metsästää miestä. Yhden yön suhteet eivät ole myöskään toivelistalla mutta niinkin voisi ehkä jossain tilanteessa joskus käydä, en tiedä. Ystäviäni on yksinhuoltajia, avo- ja avioliitossa elaviä sekä lapsettomia pareja ja sinkkuja... Ihme karsinointia, tunnen olevani ihan sama ihminen kuin parisuhteessa ollessanikin.

Ei tietenkään voi olla!!!!









Ei vaiteskaan... Minulle ystävyys ei ole riippuvainen siviilisäädystä tai samanlaisesta elämäntilanteesta. Enemmän merkitsee henkilökemiat, se että toisen seurassa on hyvä olla, toinen on jotenkin samalla aaltopituudella. Toki elämäntilannekin vaikuttaa, eli hoitovapaalla ollessa tutustuu toisiin lasten kanssa kotonaoleviin, ja aika näyttää jäävätkö he ystäviksi sitten kun ollaan palattu työelämään.