Onpa ollut omituinen päivä...! Aamulla rukoilin mielessäni
töihin kävellessäni, että Herra siunaa tämä päivä, auta mua olemaan lähimmäisille apuna, niille jotka apua tarvitsevat.
Ihan mitään kummempia ajattelematta noin rukoilin, en osannut ajatella mitä se toisi tullessaan vai toisiko mitään.
Tämän päivän aikana sitten 3 (!) ihmistä on vuodattanut mulle kipeitä, henkilökohtaisia asioitaan elämästä, yksi suht tuntematonkin ihminen (puolituttu), ihan keskellä katua, kun sattumalta törmäsimme! :O
Ja tää ei siis ole mitenkään arkipäivää mulle, että ihmiset näin mulle avautuisivat... Nyt toivon vaan, että olen osannut kuunnella ja edes vähän lohduttaa :)
Kommentit (2)
sitä saa mitä tilaa, näemmä :)
Me ihmiset olemme enkeleitä toisillemme ja sinä olet ollut varmasti avuksi niille, jotka sinun puoleesi tänään kääntyivät.
Jo vain olemalla läsnä ja kuuntelemalla.