Kannattaako koiristaan luopua kuitenkaan?

ruokaa koirasi syö? Väärä ruoka voi aiheuttaa tuota karvanlähtöä.

Ja unohda nuo pomona pysymiset sun muut johtajuustemput, kuten olet huomannut ne eivät toimi. Eikä mikään ihme sillä koirasi ei yritä haastaa sinua, se vaan ei tiedä miten missäkin tilanteessa tulisi käyttäytyä.

Sen sijaan, että kieltäisit pahanteon, palkitse koiraa aina kun se tekee oikein. Jos koiralla on tapana hyppiä vasten, palkitse koiraa aina kun koiran neljä tassua ovat maassa. Vieraiden kanssa voit opettaa että koira istuu/makaa jossain kauempana kun vieraita tulee, ja saa mennä tervehtimään vasta kun vieraat ovat peremmällä ja sen jälkeen mennään taas vaikka makaamaan omalle pedille/puuhailemaan luun parissa tms.

Mulla on aina ollut koiria ja olen rakastanut niitä suuresti ja rakastan tätä nykyistäkin. Tämä on sekarotuinen ja keskikokoinen ja niin tavattoman omapäinen. On käyty koulutuksessa, pidän kiinni säännöistä, teen pitkiä lenkkejä, aktiviteettia päivällä, kiellän pahanteon, annan leluja, luita jne.

Silti tuo räksyttää pihassa ja riehuu vieraiden läsnäollessa heti kun käännän selkäni. Vähän väliä haastaa mua ja hyppii vasten, vaikka olen kaikki hemmetin temput tehnyt, että olen ja pysyn pomona.

Ja se karvanlähtö... Aivan hirveästi lähtee koko ajan ja tuo inhoaa harjausta, vaikka sitäkin on tehty pennusta lähtien säännöllisesti.

Ja jos tuo pääsee vapaaksi, niin lähtee litomaan. Mä olen nähnyt eniten vaivaa koiristani tuon kanssa ja nyt multa alkaa loppumaan puhti. Tuntuu ettei mikään auta. Onhan se vasta 3 v. mutta silti. Lapsetkaan eivät tykkää pyytää kavereita meille tuollaisen ikiliikkujan takia.

Pihalla ollessa haukkuu jos vaikka naapuri liikkuu omnalla pihallaan. Ohi menevät koirat ja liikkujat.

Kun ovi käy jos ovat sisällä haukkuvat, jos ovikello soi haukkuvat, Jos pihaan tulee vieraita haukkuvat ja tää narttu haukkuu yyber pitkään jos kyseessä on lapsi tai toinen koira. Lenkillä ollessa haukkuu muille koirille.

Ei juuri muuten kyllä räksytä. Mutta kylässä ollessa vieraat ei jaksa sitä kun nää koirat haukkuu kaikki huoneeseen uudestaan tulevat ihmiset jne.. Aina pitää ilmoittaa jos joku liikkuu. + ovat kääpiöpinsereitä niin luonne muutenkin on hyvin eloisa. Eli hyppivät ja pomppivat hullunlailla kun pitää tuhlata energiaa johonkin kun en itse kerran tajoa aktiviteettia.

Muuten on kilttejä jne. Tää toinen koira myös vetää lenkillä kuin tavara juna ja on 2 vuotta koulutettu vaikka miten ja ei toimi pysähdykset suunnan vaihdot tms..

eikä useimmat pidä sitä edes erityisenä ongelmana. Pienen koiran vetäminen kun on ihan täysin hallittavissa voimalla. Ja jos ei siis jatkuvasti tyhjää räkytä vaan vahtihaukkuu lähinnä niin ei se nyt maailmaa kaada.

t. täällä 2 samaan tyyliin haukkuvaa terrieriä, eipä ole tullut mieleenkään että asia olisi ongelma. Ihmisetkin lähinnä hymyilee kun kaksi pientä söpöä koiraa terhakasti haukahtelee jos he tulee vaikka koiran kanssa vastaan.

Koirat saavat olla kyllä pihalla kun ollaan kotona niin montakin tuntia, mutta kyse on nyt lenkittämisestä joka on täysin eriasia. Mielestäni kun koira saa olla ulkona kuitenkin ei mistään rääkkäämisestä ole kyllä kyse. Joten ne jotka väittää minua eläinrääkkääjäksi on nyt kyllä väärässä. Ja viikonloppuisin kuitenkin koirat saa pitempiä lenkkejä. Jos jollain on tsemppiä viedä aamulla, päivällä ja illalla 1,5h lenkille niin hyvä niin minulla ei ole ja tuskin suurimmalla osallakaan. Ymmärrän pointin siitä että pitäisi päästä edes kerran päivässä 1h lenkille, ei tämä nyt silti vielä rääkkäystä ole. Eriasia jos eivät ulos edes pääsisi.

ole mitään ulkoilua.



Jos nuoret koirat pääsee kerran päivässä vartin lenkille, sinä olet eläinrääkkääjä.



Ihan turha kitistä vastaan.

Ap tässä siis:



Meidän toisesta koirasta ei lähde yhtään melkeen karvaa ja toisesta lähtee niin paljon, että saan jokapäivä vetää kämpän kuivalla mikrokuitumopilla. Voiko olla ruokavalio syynä toisella tähän? Ovat saman rotuisia kääpiöpinsereitä toinen ruskea ja toinen b&t ja tästä mustasta lähtee karvaa paljon. Syövät eukanubaa..

näitä seli-seli-nari-nari-miehenikin-on-vätys-enkä-osaa-mitään-ilman-häntä -aloittajia riittääkin? Kahden aikuisen pitäisi kyllä saada yksi lapsi ja kaksi pientä koiraa hoidettua.

se pysähtyminen toimi, jos koira joskus pääsee kuitenkin vetämällä eteenpäin ;)

Se vain innostaa vetämään enemmän, sillä joskus palkintona on se eteenpäin pääseminen eli koiran kannattaa yrittää enemmän.

Ovikellon ääntä kannattaa harjoitella ennakkoon, ja ennen kuin koirat oppivat olemaan hiljaa pyytää vieraita vaikka koputtamaan. Eli jonkun soittamaan ovikelloa (tai netistäkin voi löytää ovikellon ääniä + muita ääniä joilla harjoitella) ja olet ensin koiran kanssa kauempana äänestä jos et saa sitä vaimeammaksi. Palkitset koiraa hiljaisuudesta, vähitellen pidentäen palkkioiden väliä. Palkkion pitää toki olla tarpeeksi kiinnostava koirasta, ja alussa palkitsemisvälin todella tiheä.

Pihalle tuleviin ihmisiin kävisi hyvin se, että koira haukkuu kerran tai kaksi tiedottaakseen että nyt tuli vieraita ja sen jälkeen ollaan hiljaa. Ja tätäkin pitäisi jaksaa harjoitella paljon, esim. ensin harjoittelet tilanteessa jossa tiedät että koira saattaa haukahtaa mutta kuuntelee silti vielä hyvin sinua. Heti yhden haukun jälkeen sanot "hyvä" ja palkitset. Koiran tulisi kääntyä pois haukkumisen kohteesta ja olla hiljaa. Jos koira jää haukkumaan eikä kuule sinua, pitää harjoitella jollain vähemmän kiinnostavalla kohteella ja vasta sen jälkeen siirtyä taas astetta vaikeampaan.

Koira tarvitsee n. 20 toistoa 20 eri paikassa 20 eri häiriön kera ennen kuin sen voi sanoa osaavan asian, eli todella, todella paljon toistoja. Vähitellen vaikeuttaen ja palaten taaksepäin jos koira ei onnistu. (siis paikassa A 20 toistoa, paikassa B 20 toistoa jne.)

Pihalla ollessa haukkuu jos vaikka naapuri liikkuu omnalla pihallaan. Ohi menevät koirat ja liikkujat.

Kun ovi käy jos ovat sisällä haukkuvat, jos ovikello soi haukkuvat, Jos pihaan tulee vieraita haukkuvat ja tää narttu haukkuu yyber pitkään jos kyseessä on lapsi tai toinen koira. Lenkillä ollessa haukkuu muille koirille.

Ei juuri muuten kyllä räksytä. Mutta kylässä ollessa vieraat ei jaksa sitä kun nää koirat haukkuu kaikki huoneeseen uudestaan tulevat ihmiset jne.. Aina pitää ilmoittaa jos joku liikkuu. + ovat kääpiöpinsereitä niin luonne muutenkin on hyvin eloisa. Eli hyppivät ja pomppivat hullunlailla kun pitää tuhlata energiaa johonkin kun en itse kerran tajoa aktiviteettia.

Muuten on kilttejä jne. Tää toinen koira myös vetää lenkillä kuin tavara juna ja on 2 vuotta koulutettu vaikka miten ja ei toimi pysähdykset suunnan vaihdot tms..

Silloin mihinkään asiaan ei saa potkua. Kurjaa tuollainen elämäntilanne. Jos yrittäisit hoitaa itseäsi paremmin alkaisit nauttia elämästäsi; sulla on oma lapsi ja kaksi koiraa ja talo ja mieskin... ja työ. Siinä on kuule roppakaupalla syitä huolehtia itsestään ja läheisistään ja olla iloinen ja kiitollinen. Jos joku ei suju, se asia kannattaa korjata!

hyvinkin olla että ruoka ei sovi toiselle, vaikka toiselle sopiikin. Tai että toinen tarvitseekin vaikka enemmän rasvaa ruokavalioonsa kuin toinen, koiratkin ovat kuitenkin yksilöitä.

Stressikin aiheuttaa karvanlähtöä, ja toinen koira voi olla herkempi stressille kuin se toinen.

Ap tässä siis:

Meidän toisesta koirasta ei lähde yhtään melkeen karvaa ja toisesta lähtee niin paljon, että saan jokapäivä vetää kämpän kuivalla mikrokuitumopilla. Voiko olla ruokavalio syynä toisella tähän? Ovat saman rotuisia kääpiöpinsereitä toinen ruskea ja toinen b&t ja tästä mustasta lähtee karvaa paljon. Syövät eukanubaa..

Mulla on aina ollut koiria ja olen rakastanut niitä suuresti ja rakastan tätä nykyistäkin. Tämä on sekarotuinen ja keskikokoinen ja niin tavattoman omapäinen. On käyty koulutuksessa, pidän kiinni säännöistä, teen pitkiä lenkkejä, aktiviteettia päivällä, kiellän pahanteon, annan leluja, luita jne.

Silti tuo räksyttää pihassa ja riehuu vieraiden läsnäollessa heti kun käännän selkäni. Vähän väliä haastaa mua ja hyppii vasten, vaikka olen kaikki hemmetin temput tehnyt, että olen ja pysyn pomona.

Ja se karvanlähtö... Aivan hirveästi lähtee koko ajan ja tuo inhoaa harjausta, vaikka sitäkin on tehty pennusta lähtien säännöllisesti.

Ja jos tuo pääsee vapaaksi, niin lähtee litomaan. Mä olen nähnyt eniten vaivaa koiristani tuon kanssa ja nyt multa alkaa loppumaan puhti. Tuntuu ettei mikään auta. Onhan se vasta 3 v. mutta silti. Lapsetkaan eivät tykkää pyytää kavereita meille tuollaisen ikiliikkujan takia.

Ne johtajuusjutut on höpöhöpöä. Unohda ne. Ei se sun koirasi noin toimi koska se luulisi olevansa johtaja ja haastaisi sinua, vaan koska se on sille palkitsevaa itsessään eikä mikään (palkkion toivo tai rangaistuksen pelko) motivoi sitä toimimaan toisin. Toivotut käytökset pitää opettaa koiralle yksi kerrallaan, eikä tehdä jotain johtajuusharjoituksia ja luulla että ongelmakäytökset mystisesti katoavat niiden myötä itsestään. Ja opettamisessa parasta on käyttää ensisijaisesti palkkioita ja motivoida koira tekemään oikein niillä, eikä niin että käytetään vain kieltoja ja rangaistuksia estämään väärää käytöstä.

Kommentoin jotain noita kohti.

Koira räksyttää pihassa. Älä päästä sitä pihaan tai päästä vain rajoitetusti.

Riehuu vieraiden läsnäollessa. Tähän ei auta kuin rauhallinen vierastilanteissa koiraa oikeasti motivoivan palkkion avulla koulutus. Koira palkitaan kun se toimii oikein, ei palkita (ei myöskään ihmisten huomiolla) jos se toimii väärin. Jos koira haluaa sen palkkion oikeasti niin kuin pitäisi jos se on oikein valittu, tämä ohjaa käytöstä hyvin voimakkaasti. Koulutus vie aikaa, koska riekkuminen noissa tilanteissa johtuu hermostollisesta kiihtymystilasta, ja kiihtynyt koira ei ihan hetkessä opi hallitsemaan käytöstään siinä tilassa, mutta kärsivällisyydellä ja johdonmukaisuudella kyllä.

Hyppii sinua vasten. Ei se mitään haastamista ole mitä todennäköisimmin. Koira lienee vain energinen ja iloinen ja näyttää sitä noin. Meillä saakin koirat hyppiä minua vasten. Mutta jos sinä et siitä tykkää niin opeta palkkioiden avulla ja sillä ettet ikinä hyppimällä anna koiralle mitään hyvää huomiota, että noin ei tule tehdä. Myös erillisen käskyn sille että tassut laitetaan maahan voi opettaa ja käyttää sitä jos koira kiihtyneenä taas kumminkin hyppää kun opetus on vielä kesken.

Muuten sitä voisit myös kokeilla, että katsoisit mitä tapahtuu jos VÄHENNÄT lenkkejä ja aktiviteetteja. Tylsistät koiran elämää. Olen nähnyt nimittäin niitäkin tapauksia, joissa koira on ylikiihtyneessä tilassa liiallisen aktiviteetin ja lenkittämisen takia. Rauhallisempi elämä silloin rauhoittaa koiraakin merkittävästi jolloin koulutus on helpompaa.

t. terrierejä kasvattava

Todellakin ärsyttävä aloitus sori sulle joka tänne eksyit :D



Ja sitten mitä masennuksen tulee niin minulla ei riitä nyt aika mihinkään itsetutkiskeluun, jos alkaa liikaa tutkimaan varmasti masennun ja sekoan lopullisesti. Nyt jaksan eteenpäin päiväkerrallaan.



Yksinkertaisesti ei ole nyt aikaa masentua ja masennuslääkkeisiin en usko. Kiitos kuitenkin tsemppauksesta. Kaipa tää tästä. Tänään menen kotiin ja lähden koirien kanssa tunnin lenkille ja olkoon ukko lapsen kanssa himassa ja tehkööt mitä huvittaa. Jospa saisin tsempin pidettyä nyt niin ei tarvitsisi koiia pois antaa.



Ja luulen että mies on masentunut ja se myös vaikuttaa minunkin mielitilaan kun on niin passiivinen ihminen. Koska se mitä joku sanoi etten voi mitään tehdä ilman miestä niin ei ainakaan voi pitää paikkaansa sillä hän ei tee mitään ja minä teen... :D Tässä nyt on vaan puhuttu koirien ulkoilutuksesta ei juuri muusta.

Väsynyt olen ja uupunut, mutta tuskin masentunut..?!

vaikkei ihanteellista olekaan ettei koira saa yhtään pidempää lenkkiä päivässä. Pihaanhan pääsee kumminkin. Vahtihaukkuminen pihalla ollessa kyllä tuossa tilanteessa on varmaan lähes vääjäämätöntä, koska koira tosiaan purkaa siellä pihassa sitä energiaansa toimintaan mitä siellä voi tehdä, eli valvoa ympäristöä ja haukkua ohikulkijat.



Minusta ap:n ei tarvitse harkita koirasta luopumista, ellei sitten siksi että oma jaksaminen on nyt liian kovilla. Kyllä monien elämässä on koiran elinaikana tilanteita jolloin ei tunteja päivässä lenkkeillä ja tilanne ei ole ihan ihanteellinen muutenkaan, mutta niistä yleensä selvitään läpi ihan hyvin niin koirat kuin ihmiset.



Jotenkin kummallista tämä että nykyään koiran pidostakin on tehty joku kauhean monimutkainen asia jonka kanssa täytyy nähdä hirveästi vaivaa. Koira ja ihminen kun on jo historiassa pitkään ollut kumppaneita ja ennenkin ihan vaan koti- ja pihakoirana on koiria pidetty ilman suurempia ongelmia. Osa tietysti päässyt myös metsälle tms mutta ei kaikki metsästyskoiriakaan ole ollut. Useimmat koirat pärjää ihan hyvin aika vähälläkin, ja on niitäkin nähty että koira tulee tasapainoisemmaksi ja onnellisemmaksi kun vaikka emännän lapsensaannin myötä aktiviteetti ja liikunta vähenee.

Mistä erotan onko koirallani sterssi? Turkki on kiiltävä ja ei hilseile. On kyllä melko rauhaton. Auttaako ne feliway pistorasia jutut? Tuskin karvanlähtöön auttaa kuitenkaan? Kuinka koiraa voi opettaa olemaan rauhallinen?

voi olla vaikea huomata koirasta. Mutta jos koira on jatkuvasti aktiivinen, ei osaa rentoutua, leikkii pakkomielteenomaisesti jollakin lelulla tms. niin se voi kärsiä stressistä. Jatkuva haukkuminenkin voi olla merkki stressistä.

Koiralla pitäisi olla tarpeeksi liikunta ja aivojumppaa jotta se ei stressaantuisi, mutta toisaalta ei liikaakaan, liian paljon liikuntaa tai muuta treeniä rasittaa myös koiraa.

Ne pistorasiaan laitettavat rauhoittavat aineet voivat auttaa rentoutumaan ja rauhoittumaan, mutta myös esim. koirahieronta voi auttaa (itsekin voi tehdä jos opettelee), samoin koiraa voi ainakin jossain määrin opettaa rentoutumaan. Koiralla olisi hyvä olla jokin rauhallinen paikka minne se voi vetäytyä jos talossa on liikaa hälinää tai se muuten vaan haluaa levätä. Kokeile vaikka pari kertaa käyttää koiraa hierojalla (jotkut tulevat kotiinkin hieromaan), meillä päin on aivan loistava hieroja joka nimenomaan osaa antaa rauhoittavaa hierontaa jos sitä pyytää, pelkän lihashuollon lisäksi.

Ja jos ap koirillasi ei ole kauheasti ollut mitään älyllistä aktiviteettia, niin sitä kannattaisi lisätä. Vaikka pari kolme 5-10 minuutin pätkää päivässä. On leluja joihin voi laittaa koiran nappulat ja koirien pitää pyöritellä leluja tai tonkia niitä saadakseen ruoan ulos, on leluja joihin laitetaan toisenlaisia herkkuja ja koiran pitää nostella luukkuja, kiskoa naruista tms. saadakseen herkut. Tai sitten voi jotain pieniä, sopivasti haisevia nameja piilotella ympäri asuntoa ja koira joutuu etsimään ne (alussa voi laittaa ihan vain muutaman ja kun koira oppii paremmaksi niin piilottaa enemmän).

Tyhjän maitopurkin sisään voi laittaa herkkuja ja koiran pitää keksiä miten ne saa sieltä ulos, ja purkkia on sitten myös kiva repiä.

Mistä erotan onko koirallani sterssi? Turkki on kiiltävä ja ei hilseile. On kyllä melko rauhaton. Auttaako ne feliway pistorasia jutut? Tuskin karvanlähtöön auttaa kuitenkaan? Kuinka koiraa voi opettaa olemaan rauhallinen?

Jos koirat saavat olla pihalla silloin kun te olette kotona, niin miksi et leikitä niitä koiria siellä? Lapsesikin voi leikkiä koirien kanssa, esim pallon heittoa ja noutamista. Se aktivoisi ja kuluttaisi koirien energiaa, te saisitte olle ulkona nauttimassa raikkaasta ilmasta, eikä tarvitsi paljoo lähteä kävelylle? Agilitykin voisi olla hauska harrastus niin koirille kuin teillekkin (pihalle saisi tehtyä vaikka millaisia temppuratoja ihan pihan omista tavaroista).



Oma kokemukseni on sellainen, että saimme päälle puoli vuotta sitten 5-vuotiaan kultaisennoutajan. Alussa se oli todella epävarma ja haukkui koko ajan tyhjää. Noin kahdessa viikossa se sitten rauhoittui itsekseen. Toki edelleen haukkuu, jos ovikello soi tai joku koputtaa ovelle, mutta se ei jää päälle. Oletan, että haukkuminen jäi pois, koska koira kokee olonsa turvalliseksi.



Vetäminen oli aivan viime viikkoon asti todella ongelmallinen. Sekin loppui kuin seinään, kun olimme sukuloimassa isolla maatilalla viikon ja koiramme sai olla siellä vapaana koko ajan, kun olimme ulkona. Se oli meille kummallekkin aivan mahtava kokemus! Koira ei kertaakaan lähtenyt pihan rajojen ulkopuolelle (niitä ei edes näytetty sille, se haistoi rajan itse). Pihalle se ei ulostanut kertaakaan (koirallani on muutenkin ujo kakka ja se on lenkkeillessä todella tarkka, että ei kakkaa näkyvälle paikalle). Ulkona ollessamme se sai myös valtavasti liikuntaa, kun heittelimme sille palloa ja pienemmätkin lapset peuhasivat koiran kanssa. Iso bonus oli myös pihan hiekka-alue, jossa se koitti ilmeisesti kaivautua kiinaan saakka.



Ensimmäisen kerran koirani nukkui koko yön hyvin, totteli kutsukäskyjä, eikä vetänyt hihnassa, kun menimme kakkalenkeille. Nyt kun tulimme takaisin keskustaan, niin vapaanapito on lain puitteissa todella hankalaa, mutta venytän rajaa hieman öisillä ulkoilutuksilla. Tiedän, että ei saisi, mutta tuo koira kävelee niin paljon nopeammin kuin minä, joten se saa kulutettua energiansa paremmin, kun pääsee kävelemään omaan tahtiinsa nuuskien hajuja. Päivässä teemme kaksi muutakin lenkkiä lisäksi, ja silloin koira on toki hihnassa. Vetäminen on kuitenkin loppu ja uskon sen johtuvan siitä, että nyt hihnan molemmissa päissä on täydellinen luottamus toisiimme.



Tiedä sitten, että auttoiko tämä sinua mitenkään, koska en ole tuota vanhusta oikeastaan kouluttanut mitenkään (eikä edellisetkään kaksi omistajaa olleet). Sen voin sanoa, että joskus on kyllä päiviä, kun haluan vain laiskotella. Silloin vähän laiminlöin koiran hoitoa, mutta aina koira saa ulkoilu/peuhaamisajan jollain tavalla takaisin. Pääset loppupeleissä niin paljon helpommalla, jos vain väsytät koirat päivittäin. Pienet koirat taitavat olla siinäkin mielessä haasteellisempia, että niillä on aivan mahdottomasti enrgiaa koko ajan.



Ja ota miestä kanssa niskasta kiinni ja potkaise persuksille. Menkää koko perhe yhdessä lenkille samaan aikaan. Sano miehellesi, että ei ne netin ihmeellisyydet mihinkään katoa, vaikka hän välillä sieltä katoaisikin :)

Meillä on kaksi isoa koiraa ja reilu yks vuotias lapsi. Mies on vuorotyössä ja mä opiskelen.



Meillä ei ole omaa pihaa, joten koirat lenkitetään kahdesti (tai kolmesti) päivässä.



Miehen mennessä aamuvuoroon (ennen kuutta), mä lenkitän molemmat koirat aamulla yhtäaikaa (n. 20-30 min.), lapsi on mukana rattaissa. Tämä siksi, että koulu alkaa vasta 8-10 mais eli mulla on aamulla enemmän aikaa. Illalla sitten mies lenkittää koirat, toisen kanssa kävellen (koiravanhus) ja toisen kanssa 3-6 km juoksulenkin.



Miehen iltaviikoilla vuorot vaihtuu. Eli mies lenkittää aamulla ja mä sit illalla lapsen kanssa.



Pystyn kyllä käyttämään koirat ilman miestäkin (jos hän on esim. reissus), mutta kyllähän se helpompaa on kun molemmat on sitoutunut huolehtimaan koirista. :)