Puututteko lasten kaveriasioihin?
Lapsellani on kaveri joka on sellainen, että kun ei ole muita kavereita niin 0n lapseni kanssa, mutta jos on "parempaa" seuraa niin sitten ei ole lapseni kanssa. Sanoo sitten että en leiki sinun kanssa vaan haluan ennemmin olla jonku muun kanssa. Sitten taas välillä on niin hyvää kaveria. Lapselleni hän on tärkeä kaveri ja lapseni haluaisi hänen kanssaan olla. Lapsellani on muitakin kavereita ja sellaisia kivoja jotka ottavat leikkiin mukaan.
Olen sitten sanonut lapselleni että olisi ennemmin niiden kivojen kavereiden kanssa jotka ottavat aina leikkiin mukaan jne. Tuntuu tosi ikävältä lapsen puolesta kun tämä yksi kaveri on hänelle niin tärkeä ja välillä ovat niin hyviä kaveruksia mutta sitten taas yhtäkkiä kaveri vaan sanoo etten leiki sun kanssa jne jne. Lapseni kyllä tykkää leikkiä isommassakin porukassa mielellään ja hänelle sopii että on monta leikkimässä, mutta sitten tämä tärkein kaveri tekee niin että juoksee vaikka toisten kanssa karkuun kun löytyykin parempaa seuraa.
Tämä kyseinen kaveri olisi kyllä sitten iltapäivisin ja muuna vapaa-aikana tulossa meille mielellään kun viihtyy meillä. Nyt tein topin siihen hommaan ja sanoin lapselleni että tämä kaveri ei voi ainakaan vähään aikaan tulla. Ei muuta kuin aiheuttaa pahaa mieltä lapselleni muulloin niin ei tarvitse meillekään sitten tulla. Muitakin kavereita on tulossa niin pyytäköön heitä ja antaa heidän tulla sitten.
En yhtään ihmettele tätä lapsen käytöstä kun sen verran kuin tunnen hänen äitiänsä niin tiedän äitinsä olevan kieroilija pahimmasta päästä. On kyllä ovela hyödyntämään toisia ja ajattelee aina omaa napaansa. Vastaavan laista käytöstä myös ihmissuhteissa, että mielellään jättää jonku sivuun jos hänestä ei sillä hetkellä ole hyötyä ja muutenkin. Esimerkkejä olisi vaikka kuinka.
Miten muut olette vastaavissa tilanteissa tehneet?
Lapseni on siis toisella luokalla koulussa, unohdin mainita.
Kommentit (6)
Sanoi tämän vielä lapsellekin päin näköä. Nykyään onkin sitten listalla vain se varakaveri, ellei ketään muuta ole saatavilla. Äitinsäkin on kova arvostelemaan muita ihmisiä, ja nostaa omat lapsensa toisten yläpuolelle. Ei ne omenat vissiin kauaksi puusta putoa.
kaveripiiri ja tuota samaa tapahtuu. Itse en ole asettanut mitään rajoituksia, mutta sanonut että voisi leikkiä muidenkin kanssa. Osa tytöistä jopa valehtelee toisista pahaa ja heidän pitäisi sitten olla tyttöni parhaita kavereita. Opettakin kyseli viime keväänä miten tyttöni jaksaa muiden pyörittäessä häntä. Ihan kiva, että mä olen kasvattanut lapseni hyvin, mutta ärsyttää, kun muut eivät osaa käyttäytyä yhtään ja puukottavat parhaita kavereitaan selkään.
käyttäytyy noin kun äitikin tekee samanlaista. En ihmettelisi vaikka oikein ohjaisi moiseen käytökseen. Kun on vielä niin kateellinen ja katkeroitunut ihminen.
AP
niin ovatko nuo eka/tokaluokkalaiset nyt teidän äitien kavereita vai teidän lastenne kavereita?
Ihan härö toimintaa teillä tai sitten ootte niin nuoria aivoiltanne vielä itsekin, että tää vaan kolahtaa niin kovaa...
niin kerron uudestaan, että lapseni on joutunut kärsimään kaveristaan. Enkä ihmettele asiaa yhtään kun tunnen tämän kaverin äidin, joka kyllä myös osaa olla todella ikävä toisille ihmisille. Puhuttiin siis sekä lapsesta että hänen äidistään.
AP
Käsittämätöntä onkin että tuollainen epäluotettava kaveri on sitten se tärkein. Kun hänen kanssaan on kivaa silloin kun ollaan taas kavereita, huoh
AP