Eiköä sisustuksessa kuuluisi säilyttää talon iän mukainen henki?
ja sitten kun jolllain on tosiaan se 80- tai 90 luvun sisustus, niin on niiiin junttia, miksi??
Kommentit (7)
Tämä on muuten ihan todellinen ongelma näin museoalalta katsottuna. Olisi kiva että säilyisi alkuperäisiä interiöörejä, mutta ei ketään voi velvoittaa asumaan ympäristössä jonka kokee epäviihtyisäksi.
Ehkä jonkinlaisena suosituksena voisi antaa, että jättäkää esim. vanhat tapetit uusien alle. Ne on mielenkiintoisia fragmentteja vuosikymmenten päästä. Muutakin vanhaa kannattaa säilyttää jos vain on säilytyspaikkoja, esim. vanhat ikkunat voi ottaa talteen ja viedä vintille. Ja valokuvata voisi ennen kuin tekee muutoksia, niin että jäisi jotain dokumenttia siitä millaista on ollut aiemmin.
On jotenkin hullua hankkia perinnetalo ja sitten muuttaa se sisältä joksikin ihan muuksi, kun talon mittasuhteet ja yksityiskohdat ovat perinteiset ikkunoita myöten. Sen sijaan jossain modernissa loft-asunnossa antiikki voi näyttää todella upealta, siinä ei ristiriita häiritse. Mutta ei sitäkään kannattaisi minusta paneloida jollain sormipaneelilla lattiasta kattoon ja laittaa ikkunoihin ruutuvirkattuja isoäidin verhoja.
tai 90-luvun huonekalut edelleen käytössä tai sitten ne on peritty omilta vanhemmilta.
Mun mielestä on aivan eri asia, js on oikeasti vanhoja, puisia huonekaluja, ne ovat yleensä vain hienoja, mutta jotkut lastulevyhökötykset ovat vain naurettavia kun ne vanhenevat.
Itse asun vanhassa puutalossa ja meillä on kunnioitettu vanhaa jo remontissa, mutta toinen olkkari ja pojan huone ovat moderneja. Eikä saunatiloissa ole mitään tassualtaita, kuuma- ja kylmävesihanoja, vaan poreallas ja modernit suihkut.
Mutta 80-luku ei ole tarpeeksi vanhaa, että sitä osaisi kunnioittaa.
kun itse asun 1920 luvun hirsitalossa, niin eipä ole tullut mieleenkään laittaa kaikkea moderniksi. värimaailma on vanhahtava, peiliovet lankkulattiat jne.. tietenkin pieniä uusia kalusteita vanhojen rinnalla.
mutta jokainen tyylillään
sisusta niin kuin pystyy, haluaa ja osaa.
Se nyt voi jossain tosi pitkän historian taloissa olla ihan suotavaa että säilytetään perinne, mutta tuskinpa mitään 1970- tai 1980-luvun perustölliä tarvitsee sisältä tyylillisesti noiden vuosikymmenten tasolla pitää.
Itse tykkään kovasti kontrasteista noissa asioissa. Minulla on 1950-luvun puutalo, päältä erittäin perintenien punainen mummonmökki valkoisilla ikkunalaudoilla, mutta sisältä olen laittanut huippumoderniksi. Valkoista, mustaa ja hopeaa, vähän punaista piristyksenä. Ei mitään vanhanaikaista. Kyllä joitain puritanisteja varmaan kammottaa mutta ihan sama.