Ostolakossa muuttunut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdet tennarit taas tarttuneet UFFilta mukaan, mitä mahtaa käydä lenkkarikokoelmalle kun Espanjaan siirtyminen koittaa? Tarvitaanko useampia Ikean jättikasseja, toimiiko vanhempien tai poikkiksen asunto varastona vai heivataanko liika omaisuus taas kerran mäkeen?

Vastauksia tulikin jo taas, Ikea-kassille pitää löytää säilö, sillä Espanjaan lähdetään vain käsimatkatavaroilla ja samalla tunnustetaan että nyt on ollut ihanaa saada omistaa vähän enemmän tavaraa (huom. "vähän suurempi, mutta silti hallittava määrä"). Pieni omaisuus oli vapauttavaa, mutta oikeastaan isompikin omaisuus on nyt tuntunut vapauttavalta 🤷

Miksi sitä Ikea-kassia ei voi jättää vanhempien kotiin? Luulisi löytyvät helposti tilaa, kun vanhemmatkaan  eivät ole kotona.

Eikös Virven veli perheineen muuta sinne kun heidän asuntoon/taloon tulee putkiremontti. Sen takia Virve vanhempineen Espanjaan ylipäätään sai idean lähteä.

Jaa näinkös se meneekin? Virve siis tarjoaa itsenäiseen reissaamiseen kykenemättömille vanhemmilleen vielä kerran lomamatkan. Ja itse asiassa vanhemmat tarjoavat näin apua toiselle lapselleen. 😆

Jotenkin kiusallista myös siksi, että Virve aikoinaan hehkutti sitä ryysyistä rikkauksiin -tarinaansa ja kertoi olevansa köyhästä perheestä. Ja niin vaan todellisuudessa ne köyhät vanhemmat paljastuivat taloudellisesti avustavan molempia lapsiaan. 

"Ja hei, mikä mahtava tilaisuus shoppailla uusia vaatteita ja varusteita!"

^ eka ajatus myös kun kertoi lähtevänsä Espanjaan pienillä käsimatkatavaroilla oli se, että sitten pääseekin taas ostelemaan uusia vaatteita "tarpeeseen" 🤭 (Ymmärrättehän, please?)

Tänään on taas Superterassin ilmainen keikka-ilta! Uniklubi näyttää olevan esiintyjävuorossa. Aa-että, saadaanko taas villejä ja aistikkaita hoilotusklippejä...

Epävireinen Rakkautta ja piikkilankaa, jee jee :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdet tennarit taas tarttuneet UFFilta mukaan, mitä mahtaa käydä lenkkarikokoelmalle kun Espanjaan siirtyminen koittaa? Tarvitaanko useampia Ikean jättikasseja, toimiiko vanhempien tai poikkiksen asunto varastona vai heivataanko liika omaisuus taas kerran mäkeen?

Vastauksia tulikin jo taas, Ikea-kassille pitää löytää säilö, sillä Espanjaan lähdetään vain käsimatkatavaroilla ja samalla tunnustetaan että nyt on ollut ihanaa saada omistaa vähän enemmän tavaraa (huom. "vähän suurempi, mutta silti hallittava määrä"). Pieni omaisuus oli vapauttavaa, mutta oikeastaan isompikin omaisuus on nyt tuntunut vapauttavalta 🤷

Miksi sitä Ikea-kassia ei voi jättää vanhempien kotiin? Luulisi löytyvät helposti tilaa, kun vanhemmatkaan  eivät ole kotona.

Eikös Virven veli perheineen muuta sinne kun heidän asuntoon/taloon tulee putkiremontti. Sen takia Virve vanhempineen Espanjaan ylipäätään sai idean lähteä.

Jaa näinkös se meneekin? Virve siis tarjoaa itsenäiseen reissaamiseen kykenemättömille vanhemmilleen vielä kerran lomamatkan. Ja itse asiassa vanhemmat tarjoavat näin apua toiselle lapselleen. 😆

Jotenkin kiusallista myös siksi, että Virve aikoinaan hehkutti sitä ryysyistä rikkauksiin -tarinaansa ja kertoi olevansa köyhästä perheestä. Ja niin vaan todellisuudessa ne köyhät vanhemmat paljastuivat taloudellisesti avustavan molempia lapsiaan. 

Ei vanhemmat mitenkään rikkailta vaikuta. Asuvat pienehkössä kerrostalossa Korsossa. On varmasti halvempaa vuokrata pieni asunto Espanjasta kuin veljen perheelle asunto Suomesta rempan ajaksi. Ruokaostoksissa avustaminen on varsin vaatimatonta tukea. Eivät esim. ostameet Virvelle kämppää tai vapauttaneet hänelle sijoitusasuntoa käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdet tennarit taas tarttuneet UFFilta mukaan, mitä mahtaa käydä lenkkarikokoelmalle kun Espanjaan siirtyminen koittaa? Tarvitaanko useampia Ikean jättikasseja, toimiiko vanhempien tai poikkiksen asunto varastona vai heivataanko liika omaisuus taas kerran mäkeen?

Vastauksia tulikin jo taas, Ikea-kassille pitää löytää säilö, sillä Espanjaan lähdetään vain käsimatkatavaroilla ja samalla tunnustetaan että nyt on ollut ihanaa saada omistaa vähän enemmän tavaraa (huom. "vähän suurempi, mutta silti hallittava määrä"). Pieni omaisuus oli vapauttavaa, mutta oikeastaan isompikin omaisuus on nyt tuntunut vapauttavalta 🤷

Miksi sitä Ikea-kassia ei voi jättää vanhempien kotiin? Luulisi löytyvät helposti tilaa, kun vanhemmatkaan  eivät ole kotona.

Eikös Virven veli perheineen muuta sinne kun heidän asuntoon/taloon tulee putkiremontti. Sen takia Virve vanhempineen Espanjaan ylipäätään sai idean lähteä.

Jaa näinkös se meneekin? Virve siis tarjoaa itsenäiseen reissaamiseen kykenemättömille vanhemmilleen vielä kerran lomamatkan. Ja itse asiassa vanhemmat tarjoavat näin apua toiselle lapselleen. 😆

Jotenkin kiusallista myös siksi, että Virve aikoinaan hehkutti sitä ryysyistä rikkauksiin -tarinaansa ja kertoi olevansa köyhästä perheestä. Ja niin vaan todellisuudessa ne köyhät vanhemmat paljastuivat taloudellisesti avustavan molempia lapsiaan. 

Ei vanhemmat mitenkään rikkailta vaikuta. Asuvat pienehkössä kerrostalossa Korsossa. On varmasti halvempaa vuokrata pieni asunto Espanjasta kuin veljen perheelle asunto Suomesta rempan ajaksi. Ruokaostoksissa avustaminen on varsin vaatimatonta tukea. Eivät esim. ostameet Virvelle kämppää tai vapauttaneet hänelle sijoitusasuntoa käyttöön.

Ehkä niin, mutta mehän emme kyllä tiedä totuutta siitä, miten paljon he tytärtään taloudellisesti avustavat. V käyttää julkaisuissaan usein monitulkintaisia kiertoilmaisuja, jolloin jää epäselväksi kuka on kustantanut mitäkin. Ties vaikka olisi vuokrakin maksettu vanhempien toimesta, kun V ei poikkeuksellisesti halunnut asiaa tarkemmin avata.

Huomionarvoista sekin, että V on nyt Suomessa ollessaan ihan onnessaan ja melko surutta kuluttanut rahaa shoppaillen sitä sun tätä (kun halvalla sai, ja tarpeeseen tietty), vaikka tässä vielä jokin aika sitten parhaimmat kiksit sai äärimmäisestä sentinvenytyksestä niin, että oli valmis tinkimään ihan kaikesta muusta kunhan sai mielestään hiukan rahaa säästettyä. Ehkäpä sitä käyttörahaa on mystisesti ilmestynyt muualtakin, kuin pullonkeräysautomaatista...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdet tennarit taas tarttuneet UFFilta mukaan, mitä mahtaa käydä lenkkarikokoelmalle kun Espanjaan siirtyminen koittaa? Tarvitaanko useampia Ikean jättikasseja, toimiiko vanhempien tai poikkiksen asunto varastona vai heivataanko liika omaisuus taas kerran mäkeen?

Vastauksia tulikin jo taas, Ikea-kassille pitää löytää säilö, sillä Espanjaan lähdetään vain käsimatkatavaroilla ja samalla tunnustetaan että nyt on ollut ihanaa saada omistaa vähän enemmän tavaraa (huom. "vähän suurempi, mutta silti hallittava määrä"). Pieni omaisuus oli vapauttavaa, mutta oikeastaan isompikin omaisuus on nyt tuntunut vapauttavalta 🤷

Miksi sitä Ikea-kassia ei voi jättää vanhempien kotiin? Luulisi löytyvät helposti tilaa, kun vanhemmatkaan  eivät ole kotona.

Eikös Virven veli perheineen muuta sinne kun heidän asuntoon/taloon tulee putkiremontti. Sen takia Virve vanhempineen Espanjaan ylipäätään sai idean lähteä.

Jaa näinkös se meneekin? Virve siis tarjoaa itsenäiseen reissaamiseen kykenemättömille vanhemmilleen vielä kerran lomamatkan. Ja itse asiassa vanhemmat tarjoavat näin apua toiselle lapselleen. 😆

Jotenkin kiusallista myös siksi, että Virve aikoinaan hehkutti sitä ryysyistä rikkauksiin -tarinaansa ja kertoi olevansa köyhästä perheestä. Ja niin vaan todellisuudessa ne köyhät vanhemmat paljastuivat taloudellisesti avustavan molempia lapsiaan. 

Ei vanhemmat mitenkään rikkailta vaikuta. Asuvat pienehkössä kerrostalossa Korsossa. On varmasti halvempaa vuokrata pieni asunto Espanjasta kuin veljen perheelle asunto Suomesta rempan ajaksi. Ruokaostoksissa avustaminen on varsin vaatimatonta tukea. Eivät esim. ostameet Virvelle kämppää tai vapauttaneet hänelle sijoitusasuntoa käyttöön.

No eivät toki varmaan rikkaita siinä mielessä ole että olisi veneitä/asuntoja/mökkejä/omaisuutta mitenkään älyttömissä määrin tai mahdollisuutta tai ehkä haluakaan ostella lapsilleen asuntoja. Ja jostainhan Virvekin tuon äärimmäisen piheyden on omaksunut 🤔. Ehkä vanhemmillakin se varallisuus on enimmäkseen pistetty matkoihin, jonka lisäksi sitten löytyy omistusasunto Korsosta, säälliset eläkkeet ja jonkin verran säästöjä. Mutta siitä aiemman kirjoittajan kanssa samaa mieltä ettei tuollaisia lähtökohtia oikein köyhiksikään voi Suomessa kutsua, etenkään kun silloin Virven lapsuuden aikana lukuisat kaukomatkat eivät todellakaan olleet mahdollisia kaikille perheille.

Mutta turhapa vanhempien varallisuustilannetta on tosiaan spekuloida kun emme tiedä, eivätkä varmasti välittäisi olla keskustelun kohteena.

^ Toisaalta voi olla niinkin, että Virve on omaksunut paitsi piheyden myös halun tuoda esille itseään ja omia tarinoitaan lähipiiristä. 😄

Olisi kyllä superhauska juonenkäänne, jos Virven mami paljastuisi joksikin Seiska-lehdestä tutuksi hahmoksi tai tutuksi somettajaksi. 

Ensimmäinen kerta tässä ketjussa.

Virveä lukenut viimeksi 2017. 

Löytyi ruotsalainen aviomies

laivalta, vakiintunut suhde..

ja yhteinen okt Tukholmasta. 

Liekö sama mies

vielä mukana, joko äitiyden iloja..?

E

Köyhyys on vähän suhteellinen käsite, tai siis sen voi ymmärtää monella tavalla. Osa kokee itsensä köyhäksi, ellei ole varaa ostaa uusimman muodin mukaisia vaatteita tai auto on yli 5v vanha. Jollekin toiselle köyhyys taas tarkoittaa sitä, ettei ole varaa ostaa vaikkapa hedelmiä kaupasta. 

Minä sain lapsena 90-luvulla "uudet" vaatteeni kaatopaikalta, mikä ei silloin tuntunut kurjalta, vaan iloitsin siitä, että sain jotakin "uutta". (Tosin useimmiten ne vaatteet meni ensin isosiskolle, ja perin ne häneltä sitten vasta myöhemmin.) Kaupan leipää meillä ei syöty koskaan, sillä se olisi tullut paljon kalliimmaksi kuin itse tehtynä. Ulkomailla (tai lomilla nyt muutenkaan) ei ollut varaa käydä ja ekan kerran kävin Tukholmassa risteilyllä täysi-ikäisenä alekupongin avulla. Mutta niin, en ymmärtänyt olevani köyhä, vaikka sitä varmasti olinkin ihan kaikilla asteikoilla. Elämä tuntui siitä huolimatta ihan hyvältä, eikä monia nyt itsestäänselviä asioita osannut edes kaivata.

Köyhyydelle ei tosiaan ole yksiselitteistä määritelmää ja köyhä voi olla absoluuttisesti tai suhteellisesti ja suhteellisen hyväosainenkin voi kokea köyhyyttä verrattuna viiteryhmäänsä, ja vastaavasti jopa absoluuttisesti köyhä voi silti kokea elämänsä rikkaaksi tai hyväksi. Hieman kuten köyhyyttä larppaava Virve nyt ylistää elämänsä runsautta - toki sillä erotuksella että Virvellä ei ole hätäpäivää läppärin tai muun kalliimman asian hajotessa, sen kuin ostaa uuden tilalle säästöillään.

Kenties Virven kokemus lapsuudestaan on aidosti ollut köyhyyden sävyttämä, mutta kun itse muistelee 90-luvun lamaa ja yleistä elämänmenoa silloin, niin hyvin hankala on Virven antamien tietojen perusteella sanoa että hänen perheensä olisi objektiivisesti ajatellen ollut köyhä.

#931 vain. Ei lisättävää. E

Vierailija kirjoitti:

Köyhyydelle ei tosiaan ole yksiselitteistä määritelmää ja köyhä voi olla absoluuttisesti tai suhteellisesti ja suhteellisen hyväosainenkin voi kokea köyhyyttä verrattuna viiteryhmäänsä, ja vastaavasti jopa absoluuttisesti köyhä voi silti kokea elämänsä rikkaaksi tai hyväksi. Hieman kuten köyhyyttä larppaava Virve nyt ylistää elämänsä runsautta - toki sillä erotuksella että Virvellä ei ole hätäpäivää läppärin tai muun kalliimman asian hajotessa, sen kuin ostaa uuden tilalle säästöillään.

Kenties Virven kokemus lapsuudestaan on aidosti ollut köyhyyden sävyttämä, mutta kun itse muistelee 90-luvun lamaa ja yleistä elämänmenoa silloin, niin hyvin hankala on Virven antamien tietojen perusteella sanoa että hänen perheensä olisi objektiivisesti ajatellen ollut köyhä.

Näinpä juuri. Ja tähän V:n kokonaistarinaan siitä, miten ihan omilla ansioillaan on rikastunut (mutta vain sillain sopivasti), ei oikein sovi se, että antaa porukoiden nyt sitten maksella näennäisenä ennakkoperintönä ostoksia yms. Tiedän, että tää on varmaan yleisesti epäsuosittu mielipide, mutta eikö V:n kannattaisi tässä suuressa lähimmäisenrakkaudessaan ihan vaikka kannustaa vanhempiaan käyttämään rahojaan itseensä, eikä ahneena odotella tulevaa perintöä? Minusta tuo on jotenkin niin yököttävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on oikeesti hienoa, että joku pystyy kääntämään aivan kaikki asiat niin, että "itse asiassa halusinkin juuri tätä ja tällä tavalla". En tiedä onko tuo feikkiä (surullista) vai aitoa (kadehdittavaa), mutta jos on jälkimmäistä, niin mitenkähän sellaisen tilan saavuttaa? Mietelauseita riittävästi lukemalla, jolloin niihin alkaa oikeasti myös uskoa? Se on jännä, että niistäkin voi kätevästi muuten poimia vaan ne, joiden kokee resonoivan itselleen, ja ignorata muut. Itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen ei nimittäin monelle meistä ehkä tarkoita vain minäkeskeisyyden lisääntymistä ja omien tarpeiden tyydyttämistä kaiken muun kustannuksella, muista piittaamatta. Mutta V:lle se kuuluisa "vapaus" tuntuu olevan juuri sitä. 

Virvehän kertoi tässä jokin aika sitten, että yrittää muistaa, että kaikki ajatukset eivät ole totta mitä mieleen tulee eikä niitä tarvitse uskoa. Tämä taisi olla juuri silloin, kun julkaisi itkuisia storyja. Storyjen yltiöpostiivinen vaikutelma saattaa olla pelkkää harhaa. Todellisuudessa Virvellä saattaa olla todella paha olla, mutta yrittää esittää sekä uskoa itse kaiken olevan mahtavasti. "Itse asiassa halusinkin juuri tätä ja tällä tavalla" voi olla juurikin niitä valheellisia haitallisia uskomuksia joita vastaan Virve yrittää taistella. Self help on monesti toksista roskaa. Positiivinen psykologia voi johtaa toksiseen positiivisuuteen. Tämä tarkoittaa vaikeiden tunteiden, kuten surun ja vihan, kieltämistä.  Ikävät ajatukset yritetään kääntää niin, että näkee kurjatkin asiat positiivisina ja, että kaikella on tarkoitus ja näin sen kuuluikin mennä. Ei niin. Elämään kuuluu kaikki tuntemukset ja on lupa kokea olevansa huonolla mielellä, alakuloinen, surullinen, pettynyt ja vihainen ilman, että yrittää näitä tuntemuksia kääntää myönteisiksi ja löytää tarkoitus kaikelle. 

Ihan hyvin monenlaiset tunteet voivat elää samaan aikaan. Verkkoon ei tarvitse jakaa kaikkea ja jokaista tuntemustaan. Ei pahan olon tunteminen itsessään poissulje hyvän olon tuntemuksia. Se mitä hän jakaa on vain osa hänen elämästään. Ei sen kummempaa. Ei siitä vielä voi päätellä että oikeasti asia on näin ja tämä on vain kulissia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on oikeesti hienoa, että joku pystyy kääntämään aivan kaikki asiat niin, että "itse asiassa halusinkin juuri tätä ja tällä tavalla". En tiedä onko tuo feikkiä (surullista) vai aitoa (kadehdittavaa), mutta jos on jälkimmäistä, niin mitenkähän sellaisen tilan saavuttaa? Mietelauseita riittävästi lukemalla, jolloin niihin alkaa oikeasti myös uskoa? Se on jännä, että niistäkin voi kätevästi muuten poimia vaan ne, joiden kokee resonoivan itselleen, ja ignorata muut. Itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen ei nimittäin monelle meistä ehkä tarkoita vain minäkeskeisyyden lisääntymistä ja omien tarpeiden tyydyttämistä kaiken muun kustannuksella, muista piittaamatta. Mutta V:lle se kuuluisa "vapaus" tuntuu olevan juuri sitä. 

Virvehän kertoi tässä jokin aika sitten, että yrittää muistaa, että kaikki ajatukset eivät ole totta mitä mieleen tulee eikä niitä tarvitse uskoa. Tämä taisi olla juuri silloin, kun julkaisi itkuisia storyja. Storyjen yltiöpostiivinen vaikutelma saattaa olla pelkkää harhaa. Todellisuudessa Virvellä saattaa olla todella paha olla, mutta yrittää esittää sekä uskoa itse kaiken olevan mahtavasti. "Itse asiassa halusinkin juuri tätä ja tällä tavalla" voi olla juurikin niitä valheellisia haitallisia uskomuksia joita vastaan Virve yrittää taistella. Self help on monesti toksista roskaa. Positiivinen psykologia voi johtaa toksiseen positiivisuuteen. Tämä tarkoittaa vaikeiden tunteiden, kuten surun ja vihan, kieltämistä.  Ikävät ajatukset yritetään kääntää niin, että näkee kurjatkin asiat positiivisina ja, että kaikella on tarkoitus ja näin sen kuuluikin mennä. Ei niin. Elämään kuuluu kaikki tuntemukset ja on lupa kokea olevansa huonolla mielellä, alakuloinen, surullinen, pettynyt ja vihainen ilman, että yrittää näitä tuntemuksia kääntää myönteisiksi ja löytää tarkoitus kaikelle. 

Ihan hyvin monenlaiset tunteet voivat elää samaan aikaan. Verkkoon ei tarvitse jakaa kaikkea ja jokaista tuntemustaan. Ei pahan olon tunteminen itsessään poissulje hyvän olon tuntemuksia. Se mitä hän jakaa on vain osa hänen elämästään. Ei sen kummempaa. Ei siitä vielä voi päätellä että oikeasti asia on näin ja tämä on vain kulissia. 

Joo verkkoon ei tosiaan kannattaisi ehkä tuutata ihan niin paljon infoa, mitä Vee tykkää harrastaa (kohdunkaulalimoista lähtien). 

Vee on lähtökohtaisesti jakanut kyllä aika ison osan elämästään nettiin; kertonut yksityiskohtaisesti (päivittäin, kymmenillä stooreilla) fiiliksistään, asumisestaan, nukkumisestaan, terveydentilastaan, harrastuksistaan, ostoksistaan, rahankäytöstään, syömisistään ja ehkäisykeinoistaan jne. Aika paljon enemmän ja laajemmin mitä moni varsinaisista "vaikuttajistakaan", saati sitten tavallisista ihmisistä. Taatusti ei mitenkään kaikkea mahdollista, mutta kyllä hän on halunnut varmistaa, että aika paljon hänestä tietävät myös tuntemattomat ihmiset. 

Jos nyt sitten on niin, että hän on jakamallaan sisällöllä tahallaan ja tietoisesti pyrkinyt vääristämään todellisuutta sekä pitämään jotain kulissia yllä, niin sitten me kaikki ollaan luonnollisesti ihan tosi yllättyneitä...

Haha joiltakin tuntuu toisinaan unohtuvan, että V on pitkän linjan some-ammattilainen, joka on hionut brändiään viimeiset ~15 vuotta ja opiskellut aiheesta about varmaan kaiken mahdollisen. Ei siis mikään viaton naapurin terttu, joka on ymmärtämättömyyttään vähän liian avoin facebook-päivitysten kanssa 😂

Ironista sekin että nyt Virve on opettanut meille Ruotsissa oppimaansa esiintyjien kannustamista ja mm. keikkoihin eläytymistä, jota me jähmeät suomalaiset emme osaa. Mutta kävikö Virve itse Ruotsissa asuessaan juuri missään kodin ulkopuolella (ruokakauppoja lukuunottamatta)? Silloin ei tainnut paljoa kiinnostaa, vaikka siellä jos missä olisi varmasti löytynyt allsångereita ja musiikkimenoja ex-miehenkin kautta. Rivien välistä melko äskettäin oli kuitenkin luettavissa myös se, ettei Virven hoilotus ja kreisibailaus julkisilla paikoilla ole ollut aivan kaikkien mieleen, ehkei exänkään. Kenties exä ei vain osannut olla niin vapautuneen ruotsalainen kuin mitä kansainvälinen maailmanmatkaajamme Virve on .💃

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on oikeesti hienoa, että joku pystyy kääntämään aivan kaikki asiat niin, että "itse asiassa halusinkin juuri tätä ja tällä tavalla". En tiedä onko tuo feikkiä (surullista) vai aitoa (kadehdittavaa), mutta jos on jälkimmäistä, niin mitenkähän sellaisen tilan saavuttaa? Mietelauseita riittävästi lukemalla, jolloin niihin alkaa oikeasti myös uskoa? Se on jännä, että niistäkin voi kätevästi muuten poimia vaan ne, joiden kokee resonoivan itselleen, ja ignorata muut. Itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen ei nimittäin monelle meistä ehkä tarkoita vain minäkeskeisyyden lisääntymistä ja omien tarpeiden tyydyttämistä kaiken muun kustannuksella, muista piittaamatta. Mutta V:lle se kuuluisa "vapaus" tuntuu olevan juuri sitä. 

Virvehän kertoi tässä jokin aika sitten, että yrittää muistaa, että kaikki ajatukset eivät ole totta mitä mieleen tulee eikä niitä tarvitse uskoa. Tämä taisi olla juuri silloin, kun julkaisi itkuisia storyja. Storyjen yltiöpostiivinen vaikutelma saattaa olla pelkkää harhaa. Todellisuudessa Virvellä saattaa olla todella paha olla, mutta yrittää esittää sekä uskoa itse kaiken olevan mahtavasti. "Itse asiassa halusinkin juuri tätä ja tällä tavalla" voi olla juurikin niitä valheellisia haitallisia uskomuksia joita vastaan Virve yrittää taistella. Self help on monesti toksista roskaa. Positiivinen psykologia voi johtaa toksiseen positiivisuuteen. Tämä tarkoittaa vaikeiden tunteiden, kuten surun ja vihan, kieltämistä.  Ikävät ajatukset yritetään kääntää niin, että näkee kurjatkin asiat positiivisina ja, että kaikella on tarkoitus ja näin sen kuuluikin mennä. Ei niin. Elämään kuuluu kaikki tuntemukset ja on lupa kokea olevansa huonolla mielellä, alakuloinen, surullinen, pettynyt ja vihainen ilman, että yrittää näitä tuntemuksia kääntää myönteisiksi ja löytää tarkoitus kaikelle. 

Ihan hyvin monenlaiset tunteet voivat elää samaan aikaan. Verkkoon ei tarvitse jakaa kaikkea ja jokaista tuntemustaan. Ei pahan olon tunteminen itsessään poissulje hyvän olon tuntemuksia. Se mitä hän jakaa on vain osa hänen elämästään. Ei sen kummempaa. Ei siitä vielä voi päätellä että oikeasti asia on näin ja tämä on vain kulissia. 

Jos joku niin juuri Virve on äärimmäinen joko tai -ihminen. Ihan varmasti myös yhteen päivään mahtuu monesti koko tunneskaalasto. Virvehän on itse avannut näitä hetkittäin ja miten oli selvittänyt että hän ei olekaan miehelle sekopää ja biatch, vaan hänellä oli vain matala verensokeri. Ja Virve kertoo itse epäilleensä että jos hänellä onkin kaksisuuntainen mielialahäiriö, mutta sitten hänelle selvisi että kaikki johtuukin kuukautiskierrosta. Nämäkin asiat korjaantuivat paastolla ja kiertotietoisuudella. Ovulaatiovaiheessa silkkiä päälle ja kaduille tanssimaan, ja luteaalivaiheessa kämpille möksöttämään. Paitsi että nyt Suomessa mennäänkin joka viikko keikalle ja yhteislauluun tanssimaan ja unohtui kiertotietoisuus. 

(lisää itse halutessasi tähän kohtaan oma vitsisi aiheesta molemmat asiat voivat olla samaan aikaan totta)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on oikeesti hienoa, että joku pystyy kääntämään aivan kaikki asiat niin, että "itse asiassa halusinkin juuri tätä ja tällä tavalla". En tiedä onko tuo feikkiä (surullista) vai aitoa (kadehdittavaa), mutta jos on jälkimmäistä, niin mitenkähän sellaisen tilan saavuttaa? Mietelauseita riittävästi lukemalla, jolloin niihin alkaa oikeasti myös uskoa? Se on jännä, että niistäkin voi kätevästi muuten poimia vaan ne, joiden kokee resonoivan itselleen, ja ignorata muut. Itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen ei nimittäin monelle meistä ehkä tarkoita vain minäkeskeisyyden lisääntymistä ja omien tarpeiden tyydyttämistä kaiken muun kustannuksella, muista piittaamatta. Mutta V:lle se kuuluisa "vapaus" tuntuu olevan juuri sitä. 

Virvehän kertoi tässä jokin aika sitten, että yrittää muistaa, että kaikki ajatukset eivät ole totta mitä mieleen tulee eikä niitä tarvitse uskoa. Tämä taisi olla juuri silloin, kun julkaisi itkuisia storyja. Storyjen yltiöpostiivinen vaikutelma saattaa olla pelkkää harhaa. Todellisuudessa Virvellä saattaa olla todella paha olla, mutta yrittää esittää sekä uskoa itse kaiken olevan mahtavasti. "Itse asiassa halusinkin juuri tätä ja tällä tavalla" voi olla juurikin niitä valheellisia haitallisia uskomuksia joita vastaan Virve yrittää taistella. Self help on monesti toksista roskaa. Positiivinen psykologia voi johtaa toksiseen positiivisuuteen. Tämä tarkoittaa vaikeiden tunteiden, kuten surun ja vihan, kieltämistä.  Ikävät ajatukset yritetään kääntää niin, että näkee kurjatkin asiat positiivisina ja, että kaikella on tarkoitus ja näin sen kuuluikin mennä. Ei niin. Elämään kuuluu kaikki tuntemukset ja on lupa kokea olevansa huonolla mielellä, alakuloinen, surullinen, pettynyt ja vihainen ilman, että yrittää näitä tuntemuksia kääntää myönteisiksi ja löytää tarkoitus kaikelle. 

Ihan hyvin monenlaiset tunteet voivat elää samaan aikaan. Verkkoon ei tarvitse jakaa kaikkea ja jokaista tuntemustaan. Ei pahan olon tunteminen itsessään poissulje hyvän olon tuntemuksia. Se mitä hän jakaa on vain osa hänen elämästään. Ei sen kummempaa. Ei siitä vielä voi päätellä että oikeasti asia on näin ja tämä on vain kulissia. 

Jos joku niin juuri Virve on äärimmäinen joko tai -ihminen. Ihan varmasti myös yhteen päivään mahtuu monesti koko tunneskaalasto. Virvehän on itse avannut näitä hetkittäin ja miten oli selvittänyt että hän ei olekaan miehelle sekopää ja biatch, vaan hänellä oli vain matala verensokeri. Ja Virve kertoo itse epäilleensä että jos hänellä onkin kaksisuuntainen mielialahäiriö, mutta sitten hänelle selvisi että kaikki johtuukin kuukautiskierrosta. Nämäkin asiat korjaantuivat paastolla ja kiertotietoisuudella. Ovulaatiovaiheessa silkkiä päälle ja kaduille tanssimaan, ja luteaalivaiheessa kämpille möksöttämään. Paitsi että nyt Suomessa mennäänkin joka viikko keikalle ja yhteislauluun tanssimaan ja unohtui kiertotietoisuus. 

(lisää itse halutessasi tähän kohtaan oma vitsisi aiheesta molemmat asiat voivat olla samaan aikaan totta)

"Unohtui kiertotietoisuus" lol, mut siis joo juurikin näin. Hän hurahtaa aina välillä johonkin juttuun, josta sitten lukee (aika yksipuolisista lähteistä) ja antaa kohta ymmärtää olevansa asiantuntija. Jonkin aikaa insta täyttyy aamusta iltaan faktaruuduista, miksi juuri tämä juttu X on käänteentekevä ja miten kaikkien kannattaisi tehdä kuten hän (ja pienellä disclaimer, että joo voi olla joskus tilanteita milloin tää ei onnistu, mutta sekin on lähinnä vain asennekysymys). Hyperfokus on milloin meikeissä, milloin kirjoissa, milloin paastossa ja milloin kiertotietoisuudessa....