Vanha pakkomielle nostaa päätään..
Monta vuotta värjäsin hiuksiani pakkomielteisesti. Saatoin värjätä hiukset jopa monta kertaa päivässä. Yhtenä päivänä väri oli musta, seuraavana päivänä se saattoikin olla vaikka punainen tai vaalea. Kaikki varmaan arvaakin mitä tapahtui: Hiukseni lyhenivät ja lyhenivät, menivät todella huonoon kuntoon ja kaikenlisäksi herkistyin hiusväreille. Vaikka hiukseni olivat ihan hirveässä kunnossa ja pää oli täynnä siilejä kohtia, en voinut lopettaa. N. Kuukausi sitten näin parhaaksi vaihtoehdoksi ajaa koko pään kaljuksi. Nyt hiukset ovat taas sen pituiset että niitä olisi mukava värjäillä.. Kaupassa on hyvin vaikea kävellä hiusvärien ohi. Jatkuvasti suunnittelen uutta väriä.. Pää räjähtää! En tiedä miten tähän on tultu enkä ole edes varma mistä tämä alkoi. Mitä teen? Olen ihan neuvoton.. Ja joo kuulostaa hullulta mutta tämä ei ole provo!
Kommentit (32)
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 23:31"]
Olin huonossa suhteessa jossa mies petti jatkuvasti. Olin silloin heikko ja rakastunut, yritin kestää. Silloin se kaikki alkoi.. Ap
[/quote]
Kaipa hiusten värjääminen antaa jotain mielihyvää. Toiset lohtusyö ja tulee ahmimishäiriö jne. Se siis menee liian pitkälle ja muuttuu pakonomaiseksi.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 23:31"]
Olin huonossa suhteessa jossa mies petti jatkuvasti. Olin silloin heikko ja rakastunut, yritin kestää. Silloin se kaikki alkoi.. Ap
[/quote]
Kaipa se on jokin hallinta- tai selviytymismekanismi. Itse selviydyn organisoimalla asioita, järjestelemällä vaikka jääkaappia. Saan pienten elementtien kautta kokonaisuuden hallintaan.
Kuulostaa järkeenkäyvältä 22 :) ap
Dopamiinin/serotoniinin puutetta. Myös minä olen repinyt hiuksia kuten joku tuossa ylhäällä, kaltoinkohdeltuna lapsena.
Eikö lääkitystä ole saatavana?
Sekopää. Entisaikaan sinut olisi kahlehditty vaivaistalon seinään, ettet olisi päässyt kuljeskelemaan ympäriinsä. Siitähän nimitys seinähullu tulee.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 23:57"]
Kuulostaa järkeenkäyvältä 22 :) ap
[/quote]
(Kaipa, kaipa, kivaa toistoa) Meistä kukin saa yksilöllisesti mielihyvää eri asioista. Hyvää on, ettet saa sitä huumeista tai alkoholista. Koita löytää jokin muu mielihyvän saamisen tapa korvaamaan tuota entistä. Itse nimenomaan maanisesti organisoin, kunnes se meni liian pitkälle ja aloin voida pahoin. Nyt yritän saada mielihyvää liikunnasta.
Herkät ihmiset kehittää helposti itselleen addiktion.
Minä revin nahkaa nenän päältä. Olen tehnyt sitä jo niin monia vuosia etten edes muista milloin se on alkanut. Joka ikinen ilta. Joskus harvoin pystyn olemaan yhden päivän repimättä, mutta sitten on taas pakko. Nenä näyttää kauhealta ja punaiselta aina, onneksi meikkivoide peittää melko hyvin. Lisäksi asettelen tavaroita. Mikään ei saa osoittaa minua. Tiettyjen tavaroiden tulee olla millin tarkkuudella oikeassaasennossa. Muuten olen ihan normaali ihminen
Osta peruukkeja, värjää, vaihtele ja käytä niitä. Oma tukkasi säästyy, vaikka pakkomielle pysyisikin.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 22:59"]
Se on pakkomielle. Ja ei todellakaan halpa sellainen. Tähän meni ennen kuussa satoja euroja. Ap
[/quote]
Ja tuotako ei sitten ole otettu vakavasti terapiassa? :O Ota puheeksi asia uudelleen ja uudelleen, kunnes sinut otetaan vakavasti.
Rahanmeno on hirveä ja kärsit pakkomielteestäsi. Kerroit jo aikaisemmin, että tukkasi meni pilalle ylenmääräisestä värjäämisestä ja olet herkistynyt hiustenvärjäysaineille. Tuohan alkaa olla jo hengenvaarallista. Seuraavaksi turpoat muodottomaksi ja sinut laitetaan ambulanssilla sairaalaan. Kyllä tuollainen asia pitää ottaa tosissaan terapiassa.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 23:31"]Olin huonossa suhteessa jossa mies petti jatkuvasti. Olin silloin heikko ja rakastunut, yritin kestää. Silloin se kaikki alkoi.. Ap
[/quote]
Käsittele asia terapiassa.
Minä taasen revin hiuksiani ja läikityn..
Kova stressi.