Lue keskustelun säännöt.
Ahdistavat puhelut oman äidin kanssa
11.08.2012 |
Eläkkeelle jäänyt äitini ei osaa keskustella mistään muusta kuin siitä, mitä on tehnyt ja saanut aikaiseksi. Mitä enemmän tekee ja touhuaa ja mitä enemmän siinä tuoksinnassa sattuu ja tapahtuu hän tuntuu olevan enempi ja enempi "täpinöissään". Tuntuu olevan jatkuvasti maanisessa tilassa. Ei osaa rauhoittua, vaan touhuaa hereilläoloaikansa koko ajan.
Ja ne puhelut. En jaksaisi kuunnella kerrasta toiseen sitä, mitä kaikkea onkaan tehnyt ja yksityiskohtaisia selostuksia milloin mistäkin sattumuksesta ja kommelluksesta. Puhelut alkavat usein niin, että hän kysyy mitä lapsille ja minulle kuuluu, mutta ensimmäisen lauseeni jälkeen jo alkaa selostaa omia sattumuksiaan.
Äitini ei myöskään arvosta ihmisiä, elleivät he saa mitään näkyvää aikaiseksi elämässään. Tai tarkemmin sanottuna, jos eivät saa yhtä paljn aikaiseksi kuin hän. Ja tämähän siis ei todellakaan ole mahdollista, koska harvoin tapaa niin aikaansaavaa duracel-ihmistä kuin hän. Mutta voi, miten rasittava voi ihminen olla.
Miten tällaisen kanssa jaksaa?
Kommentit (4)
Puhelut ovat sitä, kun se kävi kaupassa ja torilla ostamassa upeita raaka-aineita ruokiin, joita sitten yhä valmistaa kilotolkulla. Kertoo miten tällä kertaa pilkko porkkanat ja miten perunat, mutta sipulitpa laittoikin ihan vaan isoina köntteinä. Sitten pitikin jo lähteä mustikkametsään ja poimia 38 litraa mustikkaa.
Illaksi vielä jäi mattojen pesu. ja tietenkin seuraavana aamuna töihin metallipajalle ja kuinka hän onkaan siellä raatanut.
Äitini on siis vasta 54 vuotias ja on se samoin puhunut aina. Raataa, raataa, se kirkkaimman kruunun saa.
Sitten tulen mä, hänen lähes läpeensä laiska tyttärensä, joka työn jälkeen ei kannat upeita raaka-aineita kotiin, vaan usein einestä(tai valmista kotiruokaa pakkasesta) syöttää perheelleen. Tiskin äkkiä koneeseen ja siinä illan siivoukset.
Ruuan jälkeen tulee harrastukset tai sitten kirjastoa tms. oleilua.
Äitini myös jaksaa ihmetellä, kun en siivoa joka päivä, sentään joka viikko voin sen imurin ottaa.. tai pesen pyykkiäkin niin harvoin.
Koko ajan perkele pitäisi suorittaa, tai ei ole hänelle hyvä. Se on se evlut-kasvatus. Vain raatamalla saa valmista ja hyvää.
En suostu siihen. Burn out tulee äkkiä vastaan. Joten jaksan äitiäni siten, että kuuntelen sisään-ulos periaatteella ja/tai sitten sanon suoraan, mikset sitten vaan lepäis säkin joskus. OTA rennosti, käy lomalla. Kunhan vaan puhisee.
Meillä ei ole kaikki ihan tiptop kaiken aikaan, muttei meillä likaistakaan ole. Kaikki ollaan silti terveitä ja hengissä, hyvinvoivia. Sen äitini on itse todennut, että kai siinä löysemmästä elämästä joillekin hyötyä on. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhelut ovat sitä, kun se kävi kaupassa ja torilla ostamassa upeita raaka-aineita ruokiin, joita sitten yhä valmistaa kilotolkulla. Kertoo miten tällä kertaa pilkko porkkanat ja miten perunat, mutta sipulitpa laittoikin ihan vaan isoina köntteinä. Sitten pitikin jo lähteä mustikkametsään ja poimia 38 litraa mustikkaa.
Illaksi vielä jäi mattojen pesu. ja tietenkin seuraavana aamuna töihin metallipajalle ja kuinka hän onkaan siellä raatanut.
Äitini on siis vasta 54 vuotias ja on se samoin puhunut aina. Raataa, raataa, se kirkkaimman kruunun saa.
Sitten tulen mä, hänen lähes läpeensä laiska tyttärensä, joka työn jälkeen ei kannat upeita raaka-aineita kotiin, vaan usein einestä(tai valmista kotiruokaa pakkasesta) syöttää perheelleen. Tiskin äkkiä koneeseen ja siinä illan siivoukset.
Ruuan jälkeen tulee harrastukset tai sitten kirjastoa tms. oleilua.
Äitini myös jaksaa ihmetellä, kun en siivoa joka päivä, sentään joka viikko voin sen imurin ottaa.. tai pesen pyykkiäkin niin harvoin.
Koko ajan perkele pitäisi suorittaa, tai ei ole hänelle hyvä. Se on se evlut-kasvatus. Vain raatamalla saa valmista ja hyvää.
En suostu siihen. Burn out tulee äkkiä vastaan. Joten jaksan äitiäni siten, että kuuntelen sisään-ulos periaatteella ja/tai sitten sanon suoraan, mikset sitten vaan lepäis säkin joskus. OTA rennosti, käy lomalla. Kunhan vaan puhisee.
Meillä ei ole kaikki ihan tiptop kaiken aikaan, muttei meillä likaistakaan ole. Kaikki ollaan silti terveitä ja hengissä, hyvinvoivia. Sen äitini on itse todennut, että kai siinä löysemmästä elämästä joillekin hyötyä on. ;)
Juuri noin. Osasit kirjoittaa tämän minua paremmin.
Olen tuttavieni mielestä tavattoman ahkera ja aikaansaava. Mutta äitini on potenssiin 100. Minulle riittää aivan mainiosti se, miten arkeni hoidan. Olen erittäin tyytyväinen aikaansaamisiini, mutta äitini mielestä pitäisi vielä paljon, paljon enemmän. En halua burn outia minäkään. Haasteellinen työ ja pienet lapset harrasteineen riittää. Vielä pitäisi äidin mielestä käydä hänen luonaan kylässä vähintään kerran kuussa 350 km päässä ja lomalla rakentaa jo toista kesämökkiäkin paikkaan, jossa vietämme perheen kanssa aikaa max. 2 vko kesässä.
Lapsena maalla asuneena äitini on oppinut, että työtä täytyy tehdä koko ajan. Eikö jo 64 -vuotiaana riittäisi? Eläkkeellä vauhti on vain kiihtynyt entisestään.
ap
Vielä hakisin vertaistukea.
ap