Mummo kysyy tyttärensä puolesta
Kolmikymppinen tyttäreni on ollut pitkään masentunut suuri lapsikatraansa keskellä. He ovat lestadiolaisia, itse olen tavallinen ev.lut. äiti ja mummo. Tyttäremme perheessä odotetaan nyt yhdettätoista lasta. Tyttäremme on joutunut hakemaan apua masennukseensa terapiasta ja hänen pitäisi saada jotain mielialalääkettä mutta sitä ei saa nauttia raskauden aikana.
Kunta on antanut heille kotiin perhepäivähoitajan päivittäistä rumbaa hoitamaan, mutta sekään ei nyt tahdo riittää. Lisäapua olisi vielä saatava, että edes joskus pääsisi hengähtämään ja että varsinkin saisi nukkua. Univelka on kaikista pahin asia. Se vie voimat. Olisi avuksi jos hän pääsisi edes joskus viikonloppuna vapaalle aviopuolison kanssa.
Mutta kuka tulee hätiin? Ne rauhanyhdistyksen seurapenkkikaveritkaan eivät jaksa aina auttaa, koska heillä on omat perheensä ja menonsa. Itse olen vielä työelämässä ja työni vaatii paljon matkustamista, joten pystyn auttamaan vain joskus viikonloppuisin.
Mieheni on entinen lestadiolainen ja hänen koko sukunsa on lestadiolaisia. Mieheni nuorimman sisaren porukalla on sama tilanne kuin tyttärellämme. Perheessä 9 lasta ja äiti n. 30v. ja burnout. Kunnan hoitaja käy sielläkin päivittäin.
Mummona ja äitinä kysyn nyt, että miksi tämä maan täyttäminen on sälytetty näiden lestadiolaisten naisten taakaksi ja hengen menoksi?
Tästä kärsii eniten pienet lapset, ja heidän äitinsä. Eikö kirkko tai äitiyshuoltojärjestelmämme voi puuttua tämän herätysliikkeen tuhoisiin määräyksiin?
Kommentit (28)
Lähinnä siis miksi vastata näin ilkeämielisesti. Entä aiotko itse katkaista napanuoran omaan lapsiisi?
Katopa mummeli peiliin vaan
Ehkäpä tyttärelle olisi hyvä kertoa se salainen totuus, että monet vl-äidit todellakin käyttävät ehkäisyä, esim. kierukkaa, kertomatta kenellekään, edes miehelleen. He katsovat, että ovat vastuussa omasta terveydestään ja niistä jo syntyneistä lapsista.
Valitettavasti monet vl-isät ovat aina ylitöissä (ainakin meidän työpaikalla) eli lorvimassa kahvikupin ääressä ilman lisäpalkkaa, koska eivät jaksa olla kotona perheensä luona. Vaimo parat luulevat, että iskä tekee kovaakin työtä elättääkseen perheensä. Ehkäpä olisi hyvä vaihtaa joskus rooleja. Äiti välillä töihin tai edes viikonlopuksi omien vanhempiensa luokse, ja iskä jää kotiin lastensa kanssa. Jospa alkaisi molemmilla ajatus kirkastumaan.
miehen lupaa? Sehän olisi järkevin ratkaisu tuossa tilanteessa, kun on väsynyt ja aiempi jälkikasvu ilmeisesti jo kärsii.
Valitettavasti monet vl-isät ovat aina ylitöissä (ainakin meidän työpaikalla) eli lorvimassa kahvikupin ääressä ilman lisäpalkkaa, koska eivät jaksa olla kotona perheensä luona. Vaimo parat luulevat, että iskä tekee kovaakin työtä elättääkseen perheensä.
Mistä syystä levität tällaisia pahantahtoisia valheita yhdestä ihmisryhmästä?
Tiedät varmaan, että usko on Suomessa jokaisen oma valinta toisin kuin vaikkapa muslimimaissa.
Sinun on vaan tyynesti hyväksyttävä tämä tosiasia, että sinun tyttärelläsi on täysi vapaus valita. Jos hän on valinnut lestadiolaisen uskon vaikka henki menisi, niin ei siihen kukaan voi mitään.
Monella lestadiolaisisällä on muuten lapsia mukana työpaikalla. Näin varsinkin yrittäjäisillä, joilla voi vaikka traktorinhytissä olla kaksikin lasta.
Miehet päättivät ehkäisykiellosta kysymättä yhdenkään vl naisen mielipidettä. Saarnaajat perustelivat kieltoa sillä että ehkäisy on sama kuin MURHA.
Miehet myös säätivät sellaisen säännön että "vain synnissä elävä nainen pelkää kulemaa" eli uskovaisen naisen tuli olla valmis kuolemaan synnytyksessä.
Jos nainen pelkää synnytystä ja siihen kuolemista niin hän on tehnyt silloin syntiä.
http://freepathways.wordpress.com/2011/02/13/lisaantymiskultti/
Nykyajan ihminen ei halua ymmärtää sitä että kärsimys on ihmisen osa. Aikojen alusta asti kun ihminen joutui karkotetuksi Paratiisista. Emme me minnekään pääse kärsimyksestä. Sekinon Jumalan sallima. Kukaan ei sairastu sanotaan nyt vaikka masennuksesen tai mihin vaan, Jumalan sallimatta. Kukaan ei kuole synnytykseenkään Jumalan sallimatta. Sekin on asia joka on hyvä ottaa huomioon. Ja synnytykseen menehtyminen on harvinaista nykyään. Ihmiset ei halua enää nykyäään ymmärtää että ajallisessa elämässä on myös vaivannäköä ja kovaakin työtä.
Miten lääkäri voi säilyttää lääkärin oikeutensa jos hän tomii lääkärin velvollisuutta vastaan?
Eikö lääkärin pidä estää ja ehkäistä ihmisen kärsimystä?
Eikö lääkärin pidä suojella olemassa olevaa elämää?