Millasita kuvittelit raskausajan ja synnytyksen olevan ennen kuin tiesit paremmin?

Kuvittelin, että kärsisin pahoinvoinnista, mutta en kärsinytkään.



Sen sijaan en osannut odottaa, että loppuraskaudesta turvotus olisi niin järkyttävää, ettei mitkään kengät enää menneet jalkaan. (loppujen lopuksi minulla todettiinkin raskausmyrkytys)



Synnytyksestä kuvittelin, että olisin sinut kipujen kanssa, sillä minulla on yleensä ns. korkea kipukynnys, mutta synnytyskivut olivatkin niin järjettömän kamalia, että pyysin ja onneksi sain epiduraalin.



Lisäksi kuvittelin, että vauvani olisi suunnilleen samankokoinen kuin itse olin syntyessäni, n. 3,5 kg, mutta hänhän tulikin isäänsä ja oli yli nelikiloinen "jötkäle".

mutta mä en kärsinyt. Tosin mulla oli jatkuvat huono olo, mutta koskaan en oksentanut.



Mulla on aina ollut aika korkea kipukynnys, mutta supistuskivut olivat aikamoinen järkytys. Lapsen synnyttyä päätin, ettei enää koskaan, kunnes taas vajaan puolen vuoden päästä aloimme yrittämään toista :D Eli nopeasti se unohtui...



Mulla on kolme lasta, ja jokainen synnytys on ollut edellistä pahempi ehkä juuri siksi, että on tiennyt, mitä odottaa.

että pahoinvointia on vain aamuisin kun niin paljon puhutaan aamupahoinvoinnista. Olihan sitä aamuisin juu, mutta ei se siihen jäänyt, huono olo oli melkein kellon ympäri. Luulin että vauvan potkut ovat vain pieniä tönäisyjä, mutta kyllä ainakin mulla sattuu potkut aika usein. Noi nyt ainakin, synnytyksestä en vielä osaa sanoa, siihen on vielä jokunen viikko aikaa :)

jotenkin harmoninen ja tyyni. Sensijaan olin väsynyt, huonovointinen ja turvonnut.

Synnytys ei yllättänyt , mutta imetyksen kivuliaisuus oli täysi yllätys.