VIIKONLOPPUA KULTAINEN 60-LUKU

niin hyppäänpä pinoon minäkin. Ja mitähän sitä kirjottelis??? Torstaina kävin siellä rakenneultrassa. Kaikki oli periaatteessa ihan hyvin. Vähän kyl kätilö ihmetteli kun ei niitä liikkeitä vielä tunnu ja istukka oli sit kuitenkin ihan normaalisti takaseinässä. Mul on sen verran kertynyt tota omaa pehmikettä tohon masun seudulle, että näkyväisyys ei ollu paras mahdollinen ja ehkä ne sit vaimentaa niitä liikkeitä. Sydämen neljä lokeroa ehkä erottui (ei niin selvästi), mutta sanoi ettei huolta kun ne oli niin hyvin np-ultrassa näkynyt. Vaan mitäs sitten kävikään. Perjantaina oli soiteltu mulle jostakin HUS:n numerosta ja kun soitin sinne takas niin puhelu meni äitiyspoliklinikan kätilölle. Ei hänellä muuta asiaa ollut kun että sitä kiireellistä aikaa vaan varaili kun ei mennyt sitten se rakenneultra läpi. Ne neljä lokeroa on kuulemma nähtävä ja vielä paljon muutakin joten tiistaina on sitten ylimääräinen aika äitiyspolille jossa lääkäri tekee sen ultran uudelleen jollakin paremmalla laitteella. Että silleen... Vähän huonosti nukuin viime yön kun sitte tietty päässä pyöri vaikka mitä kummallisuuksia. Toisaalta olen ihan rauhallinen, mutta joku kumma tunne silti jäytää.



Tänään oltiin Itäkeskuksessa vähän joulujuttuja kattelemassa. Ei mitään ihmeellistä tullut osteltua vaan ihan virittäydyttiin tunnelmaan. Nyt ajattelin noita jouluvaloja vähän rueta laittelemaa jos vaikka niistä saisi mukavaa tunnelmaa.



On sulla varmaan ollut Bonita ihanaa kun hetken saa olla ihan itsekseen. Voi kun täälläkin joskus onnistuis. Toisaalta ei käy nyt kateeksi se, että saat niitä juhlia järjestellä. Itsestä ei nyt näillä fiiliksillä olis varmaan siihen.



Mutta oli nyt taas aika lailla omaanapaa, mutta toivottavasti ei haittaa. Nyt lähden niitä valoja laitelemaan. Lumista viikonloppua kaikille!!!



Vaahtis 18+3

Voi Vaahtis, uskon kyllä, että päässä alkaa pyöriä jos mitä ja on levoton olo (ainakin minun hypervilkas mielikuvitukseni loihtisi esiin jos vaikka mitä kauhuskenaarioita, vaikka järki sanois, että turhaan). Sun tapauksessa kyllä nyt varmaan on vaan kyse siitä, että ultraaja oli tyytynyt liian epäselviin kuviin, joten usko pois, jahka meet siihen parempaan ultrakuvaan, niin asiat on ihan ok, kunhan ne nyt vaan säännösten mukaisesti joutuvat ottamaan asianmukaiset kuvat uusiksi. Ultralaitteissa tosiaan voi olla huimakin ero, sillä olen vielä näiltäkin palstoilta lukenut, että jotkut käy vielä sellasessakin missä minä 8 v. sitten, että piti olla pissarakko täynnä, että kuva saatiin näkymään. Nyt mulla tehtiin eka ultra alakautta (ihan uutta mulle!) ja tää rakenneultra tehtiin vatsan päältä, mutta kupla ottassa ei tosiaan tarvinnu sinne mennä, ja silti kuva oli ihan toista luokkaa kuin ne, mitä noista vanhemmista muksuistani oon nähnyt. Näin se kehitys kehittyy!



Minä siivosin itteni eilen aivan puolikuoliaaksi, kaaduin yhdeksältä sänkyyn enkä joutunut unta kahta sekuntia kauempaa odottelemaan. Meillä oli kyllä paikat kauheessa kunnossa, ei voi muuta sanoa. Että siihen se mun " vapaa" päiväni sitten meni. Mies ja poitsu palasivat illansuussa takas, mutta tytär oli jäänyt mummulaan yöksi. Tulee tänään sitten takas mummun kyydissä, kun tää tulee synttärikaffeille.



Nyt pitää mennä keittelemään spagettia että saadaan päiväruoka ajoissa!

t. Bonita 19+1

Jospa nyt uskaltautuisin tännekin palstalle... Ikää tuli tänään täyteen 38v ja ylläri-vitosemme ilmoitti tulostaan pari viikkoa sitten! Lapset piti jo olla tehtynä, mutta " imetyksen pitkittämä" kierto sitten pamahtikin kahdeksi viivaksi raskaustestiin :o) Ennestään meillä on tytöt 10v ja 5v ja pojat 8v ja 1v.



Pientä (?) epävarmuutta tilanteeseen tuo viikko sitten ollut verenvuoto. Kävin ultrassa tarkistuttamassa tilannetta ja ainakin silloin kaikki oli onneksi ok ja pikkuinen sydän jumpsuttti hurjana. Vuodon takia kuitenkin suositeltiin uusintaultraa muutaman viikon päästä. Ja kun noita keskenmenojakin on takana jo neljä, niin kellekkään ei ole vielä tästä kerrottu. Hieman kyllä odottelen tuttujen reaktiota kun kuulevat uusimmasta tulokkaasta...



Muut listatalaiset taitavat olla suunnilleen jo raskauden paremmalla puolella ja huolet ovat jo erilaisia, mutta eiköhän nämä viikot pian kulu kun jouluhulinatkin ovat edessä.



Hyviä vointeja kaikille 60-lukulaisille!



Tinka rv 7+1

Täällä ollaan kuin postikortissa, eli ihana luminen maisema ja niin erilaista kuin vielä muutama päivä sitten...



Tervetuloa Tinka mukavaan porukkaan! Kiva saada tänne lisää väkeä, kun aika moni aktiivi-kuuskymppinen on siirtynyt jo vauvapuolelle. Ja onnea plussauksesta! Toivotaan että uusintaultra näyttää samat hyvät sykkeet kuin ensimmäinenkin. - - - Johan teitä tosiaan on koko liuta. Niin... sun lisäksi myös mulla ja Vaahtiksella on 1-v poika kotona.



Vaahtikselle: tsemppiä näihin uusintaultran odotuspäiviin. Kyllä siellä varmasti on kaikki hyvin; oon Bonitan kanssa ihan samoissa aatoksissa. Mutta tiedän miltä tuollainen kaikertava epävarmuus tuntuu. Meidän kuopuksella näkyi rakenneultrassa aivoista sellaiset plexus-kystat, ja vaikka ultraaja selitti että kun muu löydös on normaali, niin ne kystat ei merkitse mitään. Menin kuitenkin hölmönä googlaamaan ja sain tulokseksi ihan kauheita kehityshäiriöitä... Ja koko loppuraskauden olin jonkinlaisen pelon vallassa. Mutta terve poikahan sieltä sitten tuli, eli olis kannattanut oikeasti uskoa sitä kätilöä...



Nyt on ruoka valmista (ukko teki :D) ja tarttee mennä pöytään.



Hyvää sunnuntain jatkoa koko porukalle

t. Jymy rv 18+2

Ihana ilma ulkosalla, kunhan pysyttelee pienemmillä teillä! Paksut lumikerrokset puiden oksilla ja 12 puhdasta tassua. Olemme alkaneet pikkuhiljaa tottua päiviimme ilman yhtä nelijalkaista ja osaamme taas nauttia niistä kolmesta karvaisesta jotka perheessämme hulinoivat. Meillä on vietetty tänään koiran 5-vuotissynttäreitä. :) Ne ovat kivoja juhlia; täytekakku saa länksöttää miten tahansa, aina on vastaanottaja tyytyväinen. Lauantaina kävin lompakkoa säälien hankkimassa 3 keksijoulukalenteria koirille, 9-v poika kun oli sitä mieltä että nekin tarvitsevat omansa Haribo-kalenterin rinnalle. :)))



Perjantaina kävin iän puolesta suositeltavassa sokerirasituskokeessa. Olin yllättynyt, että pystyin ilman suuria ongelmia kumoamaan 2,5 desiä glukoosia. Iloni oli ennenaikainen, puolen tunnin kuluttua alkoi naama vihertää ja 2 x tunnin odottaminen verinäytteiden välillä oli yhtä tuskaa. Tahdonvoimalla siitä selvittiin ja heti kun viimeinen verinäyte oli purkissa, säntäsin tuijottelemaan valkoista posliinia; oksensin, oksensin ja oksensin. Kotiin raahauduin kaupan kautta kassissa suolakurkkuja, suolatikkuja, salmiakkia ja metwurstia. Tässä tilanteessa olin tyytyväinen alhaisesta verenpaineestani. Perjantaina siis päätin että en koskaan enää syö mitään makeaa - lauantai-iltana jo istuin sohvalla ällömakeiden namien kanssa.



Vaahtis, älä ole huolisasi uusintaultrasta. Meillähän tehtiin tarkistuksia viikkojen 10-18 aikaan ja kaikki oli säikähdyksistä huolimatta kunnossa!



Helinälle isot onnittelut! Hienoa kuulla että kaikki on mennyt hyvin. Itselläni alkaa öisin näkyä verkkokalvoilla vauvaunia joten kai tässä henkisesti aletaan pikkuhiljaa valmistautua tulevaan.



Nyt on pakko alkaa töihin että pääsen nauttimaan sunnuntai-illasta sohvannurkkaan.



Belinda, 27+2

Tosiaan kiva saada lisää porukkaa, sillä moni tosi aktiivinen kirjoittaja on jo ehtinyt saada vaavinsa ja siirtyä vauvapuolelle.



Meillä viimeiset vieraat lähti ja mä olen naatti. En niinkään tämän päivän rasituksista, vaan yksinkertaisesti rehkin eilen niin paljon että tänäänkin on vielä voimat vähissä. Mies lähti ostamaan kebab- (kebap? / kepab?) paikasta meille iltaruuat, en jaksa m i t ä ä n . Soitin jo kaverillekin, että en jaksa tänään lähteä konserttiin, en millään. (Vajaan kilsan päässä olevassa kirkossa ois Petri Laaksosen joulukonsertti, iso häppening tämmösessä käpykylässä)



Löhösin äsken tossa sohvalla ja tunnustelin Taman pikkuisia potkuja. Suloista!



Kysymys kaikille: Mitä sanotte nimestä Onni? Meillä on kauhee kiista isännän kanssa, kun mä olen vuosikaudet ehtinyt ajatella, että jos meillä vielä ois toinen poika, niin haluaisin sen nimeksi Onni, mutta mies on vakaasti sitä mieltä, että poikaa kiusattaisiin nimestä ja riimittelee jo vaikka mitä Sonni-Monnia. Oisko tosiaan niin että nimestä tulisi pojulle risti ja rasite?

kyselee Bonita

mun parhaan ystävän poika (nyt 10v.) on nimeltään Onni, eikä tietääkseni kukaan oo kiusannut, ainakaan nimen takia (ei kai kyllä muutenkaan). Hieno nimi se on (varsinkin kun taisin itse silloin aikoinaan sitä ehdottaa ;-)!



Mul on pakkomielle ' kääntää' kaikki nimiehdotukset, niistä tuu vaan mitään kiusallista väännöstä... Mut luulenpa, että jos joku typerys aikoo varta vasten keksiä kiusaamisen aiheen, niin melkein mistä nimestä vaan saa jonkin typerän väännöksen. Varsinkin kun monet sukunimet on kanssa tosi hyvää matskua vääntelyyn.



Mul on viime päivinä ollut melko varmoja potkutuntemuksia myös. Tosin tänään on ollut hiljaista mut eilen vilkkaampaa. Meillä oli miehen kanssa eilen ihan kauhea riitapäivä, ja taisi pikkukala hermostua kun äidillä oli pulssi ja verenpaine niin korkealla. Että mä inhoon riitelyä :(



Huomiseen...



Jymy

Munkin puolesta Tinkalle lämpimät tervetulotoivotukset mukaan kultaisiin 60-lukulaisiin. Pitkään aikoinani mietin itse liitynkö mukaan ja sitten rohkaisin mieleni ja mukavaa on ollut. Nykyään sitä vaan sitten pääosin tätä tiettyä pinoa etsiskelen ja aina on kiva lueskella muiden kuulumisia.



Mukavaa, että Bonitan juhlat sujuivat hyvin. Voin vaan kuvitella, että varmaan on ollut melkomoinen hulinapäivä enkä yhtään ihmettele, että sitä haluaa vaan huilata ihan kotosalla. Toisaalta olis mulle ehkä aika suuri houkutus itsellekin mennä Petri Laaksosen joulukonserttiin jos se täs jossain ihan liki olisi. Itse asiassa voihan sellanen varmaan jossain lähellä ollakin, mutta en ole sitä sen enemmin selvitellyt.



Hienoa belinda, että sun sokerirasitus meni hyvin. Mä olen ollut aina megatarkassa seurannassa sokereiden kanssa ja varmaan ne taas kohta keksivät, että taas pitää mennä jo tosi aikaisin rasitukseen. Edellisessä raskaudessa olin ekassa rasituksessa jo viikolla 18 ja tietty jäin jostain arvosta kiinni. Sitten olinkin kolme kertaa loppuraskauden aikana Kättärillä vuorokausikäyrällä ja mitään häyttävää ei koskaan onneks ollut. Muutama viikko sitten multa otettiin muussa yhteyssä paastosokeri ja se oli 5.0. En nyt muista, että mitkäs meillä täällä on rajana, mutta ei siitä ainakaan vielä neuvolassa sanottu mitään erikoista.



Tinkalle muuten sellaista vielä, että mulla oli tässä edellisessä raskaudessa (poika synt.10/04) runsaasti verenvuotoja. Ne itse asiassa alkoivat jo viikolla 5 ja lyhyitä taukoja lukuunottamatta jatkuivat viikolle 16 saakka (ajoittain runsasta vuotoa ja suurimman osan ajasta reilua tuhruttelua). Ultrassa käytiin lukuisia kertoja, mutta vauvelilla oli aina kaikki hyvin. Mulla vuodot johtuivat siitä, että istukka oli edessä ja alkuvaiheessa kohdunsuun päällä ja ne jotenkin hankasi toisiaan. Toivotaan, että sulla vuotoja ei enää tulis sillä tiedän kuinka ne todella rassaa ja mulla ainakin koko alkuraskaus oli pelkkää menettämisen pelkoa. Tässä kuitenkin on hyvä esimerkki siitä, että kaikki voi vuodoista huolimatta mennä ihan hienosti. Tässä raskaudessa istukka on takaseinämässä ja onneksi ei vuotoja ole ollut, en olis tainnut niitä toista kertaa jaksaakaan.



Nyt mustakin on alkanut tuntua, että taidan vihdoinkin tuntea niitä Iineksen liikeitä. Muutamaan otteeseen eilisen ja tämän päivän aikana on tuntunut siltä, että kyllä niitä sellaisia pikku töytäisyjä tulee...



Mutta kyl se on nyt jatkettava iltapuuhien tekoa ja laitettava poitsu nukkumaan. On tullut täs toisella korvalla kuunneltua tota Idolsia, onhan siinäkin varsinainen ohjelma.



Vaahtis, poitsu ja " Iines" 18+4

Ensinnäkin kiitos lämpimistä tervetulotoivotuksista :o) Mukavaa oppia tuntemaan teidät kaikki.



Belinda_x: Surunvalittelut koiranne menetyksen johdosta... Meillä on myös kolme karvakuonolaista ja kamalaa on aina kun niistä joutuu luopumaan. Vanhin on nyt reilut 10v, joten kovin montaa vuotta tuskin saadaan sitä enää pitää. Meillä lapset myös ihastuivat noihin koirien joulukalentereihin, muttei raaskittu niitä ostaa.



Onni-nimi on aivan ihana! Ja kuten joku muu jo sanoikin, ainahan kaikista nimistä voi keksiä kaikkia väännöksiä...



Mulla on myös ollut jo aiemmin kokemusta vuodoista raskauden alussa. Vanhempaa poikaa odottaessani mulla oli vuotoja viikolta 8 viikolle 16, mitään syytä niihin ei keksitty. Viikolla 18 sitten verenvuodot ja vanha veri kehittivät bakteerin, joka rikkoi sikiökalvot ja kaikki vedet tulivat ulos... Kuin ihmeen kaupalla poika selvisi ja sinnitteli vähillä vesillä viikolle 29. Nyt on siis jo reipas tokaluokkalainen :o)



Hyvää viikonalkua kaikille!



Tinka 7+2

aloitetaanks huomenna uus pino?



Vaahtis: miten jakselet? Milloin se uusintaultra on? Entäs Bonitan voinnit, yskät yms.?? Mitä teille muille kuuluu?



Koirajuttua minäkin: meilläpä on niin empaattinen hurtta, että se kärsii aamupahoinvoinnista! ;-) No, ei se nyt niin kiva juttu oo, kun kysymys taitaa tuolla vanhalla neidillä olla iän mukanaan tuomat mahavaivat. Se oli 8 ikävuoteen asti varsinainen teräspötsi - ja ahne sellainen: kaikki ruoat raakaa sipulia myöten meni alas eikä tuntunut missään. Varsinkin jos oli oliiviöljyä päällä... :D Mut vuosi sitten alkoi ripuloinnit ja oksentelut + huonovointisuus ajoittain, ja jouduttiin siirtymään sensitive stomach -muoniin eikä voi antaa mitään tähteitä. No, arvaatte varmaan ettei rakin ruokavalio oikein pidä, kun kolme pikkupoikaa syöttää sitä minkä ehtii, eilenkin veteli piparkakkuja ja taikinaa.... Ja tänään se onkin sitten raukka taas pää riipuksissa...



Tosi karsee vesisade täällä. Onneksi pojat ehti teuhata ulkona niin ajoissa aamulla, että oli vielä jonkin verran lunta pihalla.



Ahistaa ja masentaa edelleen. Fyysinen vointi ihan OK.



Tsemppiä kaikille ja terveisiä täältä tonttulasta...



ter.v Jymy rv 18+3

viikonloppuna oli niin kaunista ja nyt tällainen synkkä ja pimeä märkyys... Täällä voidaan OK, paitsi että rinnat on taas herkät, tänä aamuna oli tosi kipeät ja masussa nipistelee.



Koirajuttuja täälläkin: meillä on naapurissa nartulla juoksu joten meidän nuori herra on sitten ihan sekaisin. Istuu ulko-oven edessä odottaen ulos pääsyä, eilen illalla iltapissin jälkeen kulki levottomana ympäriinsä ja uikutti välillä, onneksi rauhoittui kun mekin mentiin nukkumaan. Ja aamuraksut ei maistu vaikka tänä aamuna oli vähän lihaherkkuakin joukossa. Illalla jänis loikki pihan poikki joten reppana ilmeisesti meni sekaisin nartun JA riistan tuoksusta. No, onpahan ainakin hajuaisti kunnossa...



Teiltä kokeneemmilta kyselisin kokemuksia synnäreistä eli meillä vaihtoehtoina olisi lähinnä Jorvi ja Naistenklinikka. Itse kallistun hieman tuonne naikkarin puoleen kun siellä on ainakin paras hoito lähellä jos jotain menee pieleen. Mutta se on ilmeisesti aika laitos?



t. Sonjaemma rv 5+4

Sonjaemmalle... Naistenklinikasta mulla ei oo kokemuksia. Esikoisen synnytin Kättärillä, synnytys käynnistyi rv 34+0 enkä edes tajunnut, että jos olis alkanut edellisenä vuorokautena, niin olis pitänyt mennä suoraan NKL:lle. Hoito oli hyvää Kättärilläkin; oltiin siellä viikko vauvan kanssa, ja keskosen jatkoseuranta myös.



Muut kaksi poikaa on syntyneet Jorvissa, ja nyt tämä neljäs tulee toivottavasti olemaan myös Jorvin vauva (eli toivon että päästään hyville viikoille). Mä oon saanut tosi hyvää hoitoa Jorvin äitiyspoliklinikalla (riskiraskausseurannat), synnyttäjien vastaanotossa (lukuisia käyntejä ennen synnytystä + tietysti ne h-hetket) ja myös lapsivuodeosastolla. Mulla oli alun perin aika paljon epäluuloja ko. sairaalaa kohtaan, mutta niin hyvin on meidät siellä hoidettu, että nyt oon menossa tosi mielelläni sinne kolmatta kertaa. Kaksi lasta mulla on ollut myös Jorvin infektio-osastolla, joilla hoito on ollut myös aivan ensiluokkaista. Vastasyntyneille - myös monill keskosille - voidaan tarvittaessa tarjota myös hoitoa samassa sairaalassa. Vauvojen hengityskonetta ei taida olla, eli jos on niin huono tilanne, niin sitten lähtee ambulanssi NKL:lle.



Meidän vauvapuolelle siirtyneissä oli ainakin yksi (Triina?) joka synnytti NKL:llä ja oli tosi tyytyväinen saamaansa hoitoon.



terv. Jymy

Juu,aloitetaan vaan huomenna uus pino, kuka ensiks koneelle ehtii ottakoon tehtäväkseen! :-)



Voi Jymy, riitely on kyllä inhottavaa. Itte olen kanssa niin herkkä ihminen, että vaikka riidan tuoksinassa saatan karjua vaikka mitä, paha kun suustani olen, niin hetken päästä kaduttaa sairaasti, ja sitten on tosi kelju olo, jos ilmapiiri on kireenä ja homma vielä kalvaa mieltä/mieliä. Etenkään isännän kanssa en kestä vakavaa riitelyä yhtään, kyllä pitää viimeistään illalla ennen nukkumaanmenoa saada asiat selviksi tai olen ihan poissa tolaltani.



Minä se vielä yskin jonniin verran, mutta muuten vointi on kait aika hyvä, eipä tässä mitään. Jos haluatte kuulla jotain tosi raadollista ja surkuhupaisaa niin täältä pesee - jos et halua, hyppää tän kappaleen yli, sillä tää on jotain ihan kipeetä. Tiettekö, toi pahoinvointi kun on muuten alkanut helpottaa, mutta on tiettyjä hajuja joita en kestä yhtään. Raaka sipuli on yks - ja sitten taas tänäkin aamuna kun piti itse käydä isommalla asialla niin yrjöilyksihän se meni. Meillä mies nauraa kippurassa kun emäntä ei voi käydä vessassa yrjöämättä omille hajuilleen, mutta mua ei välillä naurata ei niin yhtään. :-D No, nyt kyllä taas naurattaa kun tätä kirjoitan. On tää elämä vaikeeta, mutta selvää on ettei tässä viittä kuukautta ummessakaan voi olla!



Täällä on tullut tämän päivän lunta niin että vihdoin ollaan saatu kunnon lumipeite kaikkialle. Märkää se tosin on, niin että nyt sopii vain toivoa pikkupakkasta, ettei kaikki sula saman tien.



Vaahtis, koskas sulla on se uusintaultra?



Meillä Tama potki eilisiltana ekan kerran sen verran kovempaa, että mieskin tunsi pikku nykäyksiä, kun laittoi käden masulleni. Lapset oottaa nyt innoissaan, että saisivat koklata samaa hekin. Täytyy nyt illalla asettua soffalle aloilleen, jos sisaruksillakin kävisi tuuri.

t. Bonita 19+2

Kun nyt vauhtiin päästiin...



Kiva kun on joku muukin näin alkuviikoilla menijä (eli sonjaemma) :o) Ja kiva kun on näin paljon koiraihmisiä!



Meillä on kaikki lapset syntyneet Naistenklinikalla ja sinne tulen nytkin menemään. Onhan se vähän laitosmainen paikka (tosin mulla siis ei ole kokemusta muusta) ja usein kiireinen, mutta uskon, että hoito, varsinkin hätätilanteessa on siellä parasta. Meillä poika oli Lastenklinikan teholla heti synnyttyään ja sieltä siirtyi Jorviin kasvamaan. Jorvista tein montakin valitusta kun siellä vauvojen kohtelu oli välillä aika hirveää. Mm. keuhkosairas keskospoikamme laitettiin samaan huoneeseen toisen kaksosen kanssa. Itse asiassa kun tulimme ambulanssilla Jorviin, oli huoneesta juuri lähdössä toiset kaksoset ja kahden hengen huoneessa oli hetken aikaa viisi lasta!!



Tämä kaksonen, joka jäi vielä huoneeseen, kävi kotilomilla ja toi sieltä sitten flunssan! Meillä olikin sitten tosi pelottavat hetket kun pelättiin, että meidän poika sai tartunnan, mutta onneksi ei. Vasta minun vaatimuksestani poikamme siirrettiin pois sairaan lapsen vierestä... Vastaavia juttuja oli siellä muitakin ja olin ikionnellinen kun sain pojan lopulta kotiin!



Tinka

Ei tullu kirjoteltua viikonlopunaikana, luin vaan viestit.

Paljonko ne koirien kalenterit oikeen oikeesti maksaa, kun kukkarolle käy? Ostin meinaan kesän alussa kissojen ja koirien joulukalentereita 10 senttiä / kpl jotain 20 kpl, kun oli niin ihania. Parasta ennen oli kyllä 31.8, mutta eihän ne kuivamuonat ja keksit pilalle mee niin nopeesti, eli nyt otetaan kisuille käyttöön kalenteri ja tutut ottaa koirakalenterin,

Eli kannattaa teidänkin ens vuonna ostaa jo kesällä halvalla varastoon;)



Vaahtikselle tsemppiä uusintaultraan, kyllä kaikki on kuitenkin hyvin.

Bonitalle;Onni nimi on ihana, ehdotin sitä miehelle myös meidän pojan nimeksi, muttei kuulemma kelpaa kun kaverin kissan nimi on Onni.

Mielestäni siitä nimestä ei kyllä keksi riimittelyhaukkumanimeä.

Ja muistan vielä kuinka ihanaa oli kun mieskin tunsi potkut. Onnea.



Hyvä että Belindakaan ei jäänyt kiinni sokerirasituksessa. Mulla ei se litku vaikuttanut mitenkään oloon, olo oli hyvä koko kaks tuntia. Inhotti vaan se piikitys taas ja taas.



Meillä on satanut lunta koko päivän ja maa on ihanan valkoinen.

Se kyllä piristää.



niisku 27+5