Onko toisen puolesta pakko tuntea onnea?
Toivottavasti joku ymmärtää mitä ajan takaa. Eli onko toisen puolesta pakko ihan TUNTEA onnentunnetta, jos toinen plussaa tai saa uuden työpaikan?
Itse onnittelen kohteliaasti ja jos kiinnostaa enenmmän niin kyselen asiasta mutta mitään onnea en tunne.
Taidan olla jotenkin tunneälyltäni vajaa.
Kommentit (8)
Sitä tuntee tai ei tunne. Useimmiten ei tunne.
Ja kolmonen on kylläkin oikeassa tunteista.
Kun kaveri saa hienon työpaikan, minä en voi olla hänen puolestaan iloinen siitä, enkä tuntea sitä mitä hän tuntee. Mutta voi olla iloinen siitä,että hän on iloinen.
Kun kaveri satuttaa itsensä urheilussa, en voi tuntea hänen kipuaan, mutta minua voi harmittaa se, että nyt häneen sattui.
Eikä se ole merkki tunne vajaudesta.
Eihän ihmisen sisäiselle tunnemaailmalle voi mitään pakkoja olla, vaan ihminen tuntee mitä tuntee. Ei tunteet ole oikeita tai vääriä, ne vain ovat.
Kyllä tunteet voivat olla vääriä ja haitallisiakin. Et varmaan väitä, että esim. pedofiilinen halu olisi oikein...
Eli ne voivat kertoa traumoista, mielen sairauksista yms.Jotka sinällään ovat psyykkistä hoitoa vaativia juttuja.
Enkä tietenkään sano, että ap:n evvk olisi joku kieroutuma, kommentoin vain tuota soopaa, että tunteet eivät voisi olla vääriä.
korkeintaa jotain ilon tapaista noissa tapauksissa.
Onkohan tämä muuten joku mahdollinen testipaikka siihen kenestä oikeasti välittää? Jos nimittäin joku kaveri saa töitä tai muuta mitä nyt on halunnutkin, onnittelen ja ajattelen että sehän kiva, mutta se siitä. Jos taas esim. veljeni saisi hyvän työpaikan, olisin ihan aidosti onnellinen, tuntisin oikein läkähdyttävää iloa siitä että hänellä menee hyvin.
up