Mitä mieltä Hennan raskaana olevat jäävät sohvalle makaamaan...

että onhan näitä tolleroita, jotka eivät mistään mitään tiedä. Toki liikkumisesta tulee energinen olo, mutta kun kaikki eivät yksinkertaisesti pysty raskausaikana liikkumaan.



Mun mielestä on noloa antaa lausuntoja asiasta, josta selvästikään ei ymmärrä mitään.

Monelle raskaus tuntuu olevan tekosyy olla tekemättä mitään (edes ajaa autoa!).



Minun elämääni raskaus ei ainakaan vaikuttanut _mitenkään_, lapsen syntymä toki kyllä.

Minun elämääni raskaus ei ainakaan vaikuttanut _mitenkään_, lapsen syntymä toki kyllä.

Toivottavasti olet kuitenkin sen verran Hennaa fiksumpi, että ymmärrät, että monilla muilla se raskaus vaikuttaa olotilaan paljonkin.

keskittyvät kaivelemaan negatiivista kaikista muista. Hänellä ei ole mitään, mista kukaan olisi hänelle kateellinen tai mitään, mistä hän voisi olla erityisen ylpeä, paitsi että hän ei ole lihonut raskauden aikana. Joten hän keskittyy sitten siihen. Säälittää hänen puolestaan, että elämä on noin pientä.

ja laiskimmat ei ole edes raskaana ja siellä sohvalla nekin makaavat.

minä ainakin jäin tyytyväisenä saikulle aikasin ja naatiskelin raskaudesta kotosalla.Toki liikuin minkä pystyin,mutta viimonen lapsonen niin ajattelin nautiskella raskaudesta oikeen kunnolla:)Työ tosin erittäin fyysistä,että en kyllä olis jaksanutkaan loppuun asti.

ja olin hyvässä kunnossa. Järkeni kuitenkin riittää siihen, että ymmärrän että kaikilla ei ole noin onnekas raskaus. kaveripiirissäkin on ollut hyvin kivuliaita ja riskialttiita raskauksia eikä siinä tilanteessa paljon painoja nostella.

rehkin pihahommia (rauhallisehkoon tahtiin kyllä) ja sen jälkeen sainkin viettää useamman kuukauden lähinnä pedissä. Että kannattaa olla varovainen sen liikunnan kanssa. Kamalaa ajatellakaan jos raskaus olis päättynyt huonosti ja ihan oma vika.

käytännössä koko raskauden. Välillä kävin sairaalassakin makaamassa. Ja tämä kaikki ankaran oksentelemisen vuoksi. Eipä tullut kuitenkaan kiloja, jos ne ovat tämän mustavalkoisen lausunnon takana.

Lukeehan tältäkin palstalta kuinka AV mammat pitää etuoikeutenaan muuttua sotanorsuiksi lasten myötä... miksi? Ja sen näkee tuolla kylillä liikkuessaankin kun 20-30v naisten ja erityisesti äitien keskipaino huitelee 90 kilon paikkeilla.



Ihan normaalia elämää voi elää raskaana ja lasten kanssa ellei lääkäri kiellä.



t 4:n äiti

Olisikin kiva kuulla millaista liikuntaa olisin voinut harrastaa kun sain esikoista odottaessani raskausmyrkytyksen ja jouduin koti- ja myöhemmin sairaalalepoon. Ihan käytönnön esimerkkejä siis siitä millaista jumppaa tai muuta kun lääkäri käskee konkreettisesti makaamaan sängyssä.

Vaan tiedänpä lähipiirissäni kaksikin tapausta, joissa raskaus ei mennyt niin ihanteellisesti kuin mitä voisi. Toinen äiti oksensi viikolta 5 viikolle 30 jatkuvasti, joutui nesteytykseen sairaalaan useampaan otteeseen. Hänellä vielä taipumus migreeniin, eli tosi tarkkana sai tekemisten, liikkumisten ym. kanssa olla! Sitten taas toinen äiti ei oksennellut mutta kärsi järkyttävistä kivuista alavatsan, lantion ym. alueella. Päivittäin repiviä liitoskipuja ym., synnytyksessä lantio sitten muljahti paikoiltaan.



Ei kannattaisi niputtaa kaikkia yhteen, koska kukaan ei voi tietää koko totuutta yhdestä isosta porukasta.