Lue keskustelun säännöt.
Apua lähivanhemmalle, jolla on yhteishuoltajuus kiusaa tekevän isän kanssa.
05.08.2012 |
Kaikki meidän kesämenot on menneet pieleen, mm. mökille meno myöhästyi kahdella päivällä kun isä ei palauttanut poikaa silloin kun sovittiin, kesälomapäiväni (kolme viikkoa) ilmoitin jo huhtikuussa ja sanoin että sen ajan haluan lapsen olevan kotona, muuten voi olla paljon isällään. Miten kävi? Isä (työtttömänä, ei siis väliä loman ajankohdasta) otti äkkilähdön bulgariaan seuraavana päivänä kun lomani alkoi, ja tietysti pojan piti mennä isälleen jo kahta päivää ennen reissua, ja olla vielä kaksi päivää reissu jälkeenkin. Pakkaamassa ja purkamassa tavaroita kuulemma. Silkkaa kiusan tekoa! Lapsi ehti olla siis reilun viikon kanssani koko lomalla, ja se harmitti kovasti lasta itseäänkin. Lisäksi huvipuistoreissumme jouduttiin siirtämään, kun pojan piti tulla perjantai-iltana kotiin. Ei tullut, isä ilmoitti että on sukulaisen nimpparit. Sanoin että tuo sitten heti lauantaiaamusta, arvatkaa monelta poika tuli kotiin? Kello 13.30. Ei sitten enää lähetty ajamaan 100 kilsan päähän. Voitte kuvitella miten pikkusisarta harmitti, ja tietysti esikoista itseään. Oli pyytänyt päästä kotiin kyllä.
Minä olen niin sovinnonhaluinen, että antaisin kävellä itseni yli vaikka maailman tappiin. Mieheni on kuitenkin saanut tästä tarpeekseen, ja ymmärränhän minä että "kiltteyttäni" käytetään hyväksi ja perheellemme tehdään kiusaa.
Meillä ei ole mitään tapaamissopimusta. Minulla on lähivanhemmuus. Neuvokaa minua miten pidän puoleni, en tahdo antaa enää exän määritellä perheemme aikatauluja.
Kommentit (5)
Jos teillä on menoa, pysyt siinä, etkä anna lasta silloin isälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Systeeminne vaikuttaa lapsen kannalta aika ihanteelliselta, hän saa nähdä isäänsä selvästi enemmän kuin useimmat erolapset. Tämä näyttää kuitenkin tapahtuvan teidän perhesovun kustannuksella, eli nyt olisi syytä keskustella vakavasti pelisäännöistä. On ihan OK, että isä soitaa ja pyytää lasta mukaan papalle grillaamaan, mutta ei häntä tarvitse sinne päästää JOKA kerta. Jos tapaamissopimuksessa on kirjattu luonapidon pääperiaatteet, sitä voi käyttää perälautana ja todeta, että juuri nyt meille sopii paremmin, että pidetään sopimuksesta kiinni.
Pelotteena voit käyttää sitä, että koska tapaamissopimus puuttuu, sinun ei tarvitse välttämättä antaa lasta ollenkaan tapaamisiin.
Tunnen monia miehiä ja naisia, joiden aikakäsitykseen tuollainen toiminta sopii oikein hyvin, eivätkä he sillä mitään pahaa tarkoita.
Sinulla on paremmat asemat neuvottelussa, jos et lähde oletuksesta, että kyse on kiusanteosta. Syyttely ei auta yhtään. Mieluummin kannattaa lähteä myönteisesti liikkeelle: kiittää isää vastuun kantamisesta ja osallistuvasta vanhemmuudesta. Sitten selität, mitä hänen toimintansa teidän perheen kannalta merkitsee: teidän on esim. vaikea suunnitella omia menojanne. Ja tämän takia tarvitaan parempaa ennakkosuunnittelua.
Sitten esität hahmotelman säännöistä, joita tapaamisten suhteen noudatettaisiin. Esim. että teillä on oikeus kieltäytyä, jos tapaaminen tulee liian lyhyellä varoitusajalla. Älä vedä liian tiukalle.
ja teette tapaamisssopimuksen.
Jos mies ei palauta lasta sovitusti menet viranomaisten kanssa hakemaan. Luulisi muutamalla kerralla menevän perille.
Katkeroituneelta kuulostaa exäsi. Oliko niin että löysit uuden rakkauden ja jätit miehesi?
lapsi pitäisi palauttaa joka toinen sunnuntai kuudelta. Näin ei käy koskaan. Lapsi tulee kotiin joko myöhemmin illalla (n. 20.00) tai maanantaiaamuna suoraan kouluun. Yksi extrayö ilmoitetaan tekstiviestillä, myöhästymistä ei mitenkään.
Lisäksi isä olettaa että lapsen saa aina luokseen vartin varoitusajalla. Jos olemme menossa katsomaan pikkusisaruksen harrastuksen päätapahtumaa, isä saattaa tulla hakemaan lapsen sieltä luokseen kun menevät papalle grillaamaan. Ym Ym..
ap