Työnhaku ja lapsen päivähoidon järjestämis ongelma.

kun kerran jossain vaiheessa olet töihin kuitenkin palaamassa. Ei se haittaa jos pidempään tutustelette, jos et nyt juuri töitä saakaan.

kaupungilla on se neljän kuukauden aikataulu. Eli paikan saat sitten tammikuussa, jos saat.



Jos pikatyöllistyt, kaupungilla on velvollisuus järjestää hoito kahden viikon sisällä, mutta se hoitopaikka on sitten ihan missä vaan.

niin sulla ei ole edes paikan tarvetta =)



Mutta miksi se mummo ei vois hoitaa myös pehmeää laskua, eli tulis teille aamulla, menis tutustumaan lapsen kanssa päiväkotiin ja sitten jättäis sitä aina vaan pidemmäksi aikaa...

suostuuko tekemään niin.



Hoitaa sen aikaa, että saa päivähoitopaikan. :)



JOS unelma työhöni pääsen, työaika ei olisi onneksi kuin 5 tuntia päivä. :)



Ei sitten pidemmänkään päälle niin pitkä aika olla 1v:n päiväkodissa. :)

hoitopaikkaa nyt syksyksi??



Minä en ainakaan haluaisi lasta jonnekin hornan kuuseen ylijäämäpaikalle.

että lapselle hoitopaikka tarvitaan.



Anoppini nimittäin ensi sanoi, että hoitaa lasta lähemmäs 2v ikää, nyt sanoikin, että hoitaa vain sen aikaa, että saan lapselle päivähoitopaikan.

noin tärkeät asiat?



Ja ainahan sen paikan voi peruuttaa.

eli jos anoppi auttaa alkuun ja jeesaa päivähoitoon totuttelussa (viikkokin riittää, jos ei muuhun pysty), niin kaikki ok. Tosin syksyn paikat on jo jaettu, eli nyt on sitten tarjolla jämäpaikkoja ja saatat saada hoitopaikan hyvinkin kaukaa. Eli varaa ihmeessä hoitopaikka, jos ajatuksenasi on työllistyä mahdollisimman pian.

En voi tajuta äitiä, joka onnellisena on tuuppaamassa vauvaansa heitteille.

En voi tajuta äitiä, joka onnellisena on tuuppaamassa vauvaansa heitteille.

Mitä tuo kommenti tarkoitta?!

kun viisaus puuttuu.



Vastuuntuntoinen äiti olisi aloittanut prosessin siitä, että tutkii läheiset perhepäivähoitajat ja yrittää saada vauvan heistä parhaalle.



EI niin, että tuuppaa vauvansa nyt sitten ihan minne sattuu, kun ei muutakaan voi.

jos anoppi olisi heti sanonut, ettei hoida lasta.



Mutta MONTA kertaa kun kysyin, että hoitaako hän varmasti lasta vai alanko etsiä hoitopaikka niin sanoi, että hoitaa hoitaa. nyt sitten ei hoidakkaan.



ap

mutta, päivähoitotoimistoon on nyt soitettu ja lappuja täytteleen illalla.



Tavoitteena olisi niin, että pystyisin itse parin viikon ajan lapsen kanssa totuttelemaan, käydä pari tuntia päivässä ensi siellä ja sitten jättää lapsi yksin aina joksikin aikaa.



ja kysyn anopilta, sopiiko, että tehdään niin alkuun, ettei lapsen tarvisi joka päivä olla koko päivää hoidossa tai ettei tarvitsisi olla niin monena päivänä viikosta. jotta lapsi saisi rauhassa totutella.

En voi tajuta äitiä, joka onnellisena on tuuppaamassa vauvaansa heitteille.

ja joo, oon niiin onnellisena tuuppaamassa tuon heitteille, juu oon.

Nyt jo itkeä tihrustan ja stressaan, että mitä teen. valvoin taas edellis yönä 2 tuntia ja mietein, että lähdenkö sittenkään töihin vai en ku kävikin näin.

jos saan paikan, missä on n.5 tuntia päivässä niin lähden, mutta jos en, niin jään kotiin.

Ja sitä ennen käyttää ainakin se syksy kysellen kuka ja mikä on hyvä, kuka ja mikä ei.

Ja mikäänhän ei estä silti hakemasta samaan aikaan hoitopaikkaa, vaikka anopin kanssa rupattelisikin.

en tiennyt, että syöpäni olisi siinä kunnossa, että töihin pääsisin. ja ei tullut sitä työtarjousta mikä nyt tuli vastaan.

jos ei kerta haluakkaan hoitaa, en ala pakottaa.



Miksi olisin hakenut samalla paikkaa, olin tosissani ja luotin täysin anoppiini, siihen asti, en enään. En rupatellut, puhuin tosissani ja luulin olevani hänenkin.

Mutta jos et ole ajoissa huolella liikkeellä, lapsesi siitä kärsii.



Eikä vanhemman sovi "luulla", pitää tietää. Ja panna muut tietämään.

hyvää päivähoitopaikkaa saada, jään vaikka kotiin vaikkei se ole mahdollista.