Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
10 v. hääpäivä meinas mennä poskelleen...
02.08.2012 |
mies oli luvannu suunnitella kaikkea kivaa, viikko sitten ei ollut tehnyt mitään asian eteen.
Onneks tavattiin vanhat naapurit rannalla ja ne kertoi olevansa lähdössä Roomaan juhlimaan 10 v. hääpäiväänsä. Annoin niitten hehkuttaa ihan hirveesti ja kun käveltiin kotiin, sanoin miehelle, että olen todella kateellinnen niille siitä, että he ovat todella panostaneet hääpäivänsä juhlistamiseen.
(Meidän 10 v hääpäivä on aikamoinen ihme, mies jäi vuosi sitten kiinni vuoden kestäneestä pettämisestä useitten naisten kanssa ja kulunut vuosi on ollut aika rankka, pari- ja yksilöterapiaa ja todella paljon aikuiseksi kasvamista molemmilla...)
Mies loukkaantui ja alkoi selittää, ettei se menis minnekään Roomaan kolmeksi päiväksi eikä me edes voitaisi koska alla vuoden ikäistä nuorimmaistamme ei voisi jättää edes isovanhemmille niin pitkäksi aikaa. (Ei olla koskaan oltu yötä erossa siitä...) Että en kai mä tosissaan haluaisi jonnekin Roomaan?
Mä tarkensin miehelle, ettei mua se ROOMA kiinnosta yhtään, vaan se, että heillä oli suunniteltuna jo extraa hääpäivänsä juhlistamiseen. Ja meillä ei.
No, saatiin sitten varattua kylpylähotellista yksi yö kuohuviineinenn ja lapsille hoitaja kotiin hääpäiväyöksi. Olin jo tästä ihan tyytyväinen, ja mieskin vielä varmisteli, että onhan tää nyt sitä mitä haluan - ja mulle on tärkeintä se, että me saadaan olla kahdestaan...
Ja hääpäivälahjaksi olen toivonut rakkauskirjeen. Luulen saavani sen.
Olin ilmeisesti osunut johonkin tosi "hermoon" miehen kanssa, kun tänään sitten käytiin hänen ehdotuksestaan huonekalukaupassa ja ostettiin meille uusi jenkkisänky ja olohuoneen sohva. Edellinen sänky on kymmenen vuotta vanha - ja ton pettämisen jälkeen uusi sänky on mulle merkki uudesta elämästä, uudistuneesta avioliitosta, siitä, että mies on todella valmis panostamaan taas tähän parisuhteeseen. Ja se olohuoneen sohvakin on ihana, koko poppoo mahtuu siihen sitten kunnolla löhöämään. (Huom! "ostettiin" tarkoittaa meillä, että me maksetaan molemmat 50 % ostoksista...)
Viikko sitten oli tosiaan aika onnettomat fiilikset hääpäivän viettämisestä - nyt olen vain onnellinen. Jotain mun miehessä on muuttunut, se todella huomioi mua ja koko perhettämme...Ja nyt oon sitä mieltä, että tää on sata kertaa parempaa kuin 3 päivää Roomassa...
Kommentit (6)
VOi hyvä sylvi mitä ajatteletkaan. Miksi juuri miehesi piti keksiä ohjelmaa teidän hääpaiväksi? Miksi itse et laittanut tikkua ristiin? Miksi sinä et huolehdi yllätystä miehellesi hääpäivänä? Ei ole yksin miehen asia hoitaa näitä asioita. Meillä teemme puokkiin. Suunnittelemme yhdessä, maksamme yhdessä ja nautimme yhdessä ja pettämistä suhteeseemme ei ole sopinut. Olis nyt kyllä kovasti peiliin katsomisen paikka. Ps. olethan muistanut viedä ruusuja miehellesi, etkä vain vaatinut itsellesi niitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon tänne av-palstalle kirjoittanutkin vuosi sitten mieheni pettämisestä, ja silloin mua kehotettiin sankoin joukoin eroamaan. Nyt ajattelen, että onneksi en eronnut. Vuosi sitten päätettiin, että kumpikaan meistä ei paskaan liittoon jää. Olimme onneksi molemmat valmiita tekemään hirveesti töitä ongelmien ratkomiseksi.
Mä opettelin puhumaan ja ilmaisemaan tunteitani ja vaatimaan sitä, että muakin huomioidaan, että munkin panostani avioliittoomme arvostetaan. Mies alkoi vähitellen tajuta, että ongelma ei löydykkään vain vaimosta, vaan että hänellä on paljon korjattavaa omassa asenteessaan ja toimintatavoissaan. Ja hän on muuttunut mies monessa - ei tietenkään täydellinen, mutta tosi rakas.
Ja joo, anteeksi olen pystynyt antamaan, ihme kyllä.
Eli jo se, että me ollaan yhdessä 10 v hääpäivänä, on mulle tosi iso juttu. Ja se, että mies yhtäkkiä tajusi alkaa panostaa myös tähän, on mulle iso juttu.
ap on niitä naisia, jotka on 10 vuotta hoitaneet kaiken avioliitossaan, kaiken suunnittelun ja extrapanostuksen...vuosi sitten mies lupasi hoitaa 10 v. hääpäiväksi jotain tosi extraa, ja tosiaan, olin ihan hyvästä syystä loukkaantunut siitä, kun vaikutti taas kerran siltä, että mies ei saa mitään aikaiseksi...ainoa ero entiseen on se, että nyt, vuoden terapian jälkeen mä uskallan kertoa miehelleni, miten pahalta musta tuntuu se, että se ekaks lupaa jotain ja sitten sopivasti unohtaa...
Ja tosiaan, saan sen rakkauskirjeenkin häneltä, kun huomenna lähdemme viettämään hääpäivää kylpylään...
t. ap
VOi hyvä sylvi mitä ajatteletkaan. Miksi juuri miehesi piti keksiä ohjelmaa teidän hääpaiväksi? Miksi itse et laittanut tikkua ristiin? Miksi sinä et huolehdi yllätystä miehellesi hääpäivänä? Ei ole yksin miehen asia hoitaa näitä asioita. Meillä teemme puokkiin. Suunnittelemme yhdessä, maksamme yhdessä ja nautimme yhdessä ja pettämistä suhteeseemme ei ole sopinut. Olis nyt kyllä kovasti peiliin katsomisen paikka. Ps. olethan muistanut viedä ruusuja miehellesi, etkä vain vaatinut itsellesi niitä!
että miehen pitää tehdä jotain tämän asian eteen. Me oltiin matkoilla ja mies sai tosi kivan lahjan. Ja mä ... miehen mieleisen, mutta hei, elämä on.
Alue: Aihe vapaa
:)