Oetko riippuvainen miehesi tuloista?

Nykyisellään meidän perhe kaipaa ehdottomasti molempien tuloja. Jos kumpikaan meistä jäisi pois töistä, olisi elintasoa huimattavasti pudotettava. Vuoden päästä tilanne ehkä jo on toinen, mutta vielä olemme toisistamme myös taloudellisesti riippuvaisia. Mitenkäään surkeana ja säälittävänä en kuitenkaan tilannetta pidä

mun kuukausitulot on vain 1500e ja lapsilisät. jos tästä mies lähtis niin joutuisi ottamaan käyttöön vuokra- ja osinkotulot. ja omaisuuden kun jakaisi niin hyvin kai sitä pärjäisi

Tienaan paljon paremmin itse.

eli ei paljoa, mutta tulisin itse toimeen. Tietysti jos yksin jäisin, olisi lasten kanssa tiukkaa, kun niitä on neljä, mutta sittenhän tulisi vielä lapsilisä ja niihin korotukset ja kai jotain valtion elatustukea, joten toimeen tulisimme.



Miehen huomattavasti suurempi palkka tietysti nostaa meidän elintasoamme, mutta ei se sitä tarkoita, ettenkö minä itsekin pärjäisi.

Nykyistä elintasoa en pystyisi omalla palkallani pitämään. Toki pärjäisin jos muuttaisimme johonkin halpaan vuokra-asuntoon ja luopuisin autosta ja turhasta tuhlailusta.



Mies tienaa yli 2 kertaa sen mitä minä.

Palkkani on kyllä 5000e/kk brutto, mutta asuntolainaa on sen verran, että kivan elintason ylläpitämiseksi molempien tuloja tarvitaan.



En koe tätä säälittäväksi vaan ihan normaaliksi perheen yhteisvastuullisuudeksi.

Valitsin erittäin hyvätuloisen miehen ja rahaa riittääkin kaikkiin menoihin. Säälittäviä on naiset, joiden pitää raataa töissä voidakseen ostaa alusvaatteita itselleen :)

Olen ollut riippuvainen miehen tulosta koko kotiäitiyteni ajan ja nyt opiskelijana olen edelleen. Eikä edes hirvitä.

ei 3200€:lla kuussa maksettaisi 300 000e lainaa, ei matkusteltaisi montaa kertaa vuodessa, ei harrastettaisi jne. Mies tienaa 13 000€/kk ja on siis pääelättäjä. Toisaalta mies ei tekisi pitkää päivää/reissaisi niin paljon jos olisi yksinhuoltaja.

Jos elättäisin yksin kolmea lasta työttömänä, olisin yhteiskunnan tukien varassa, emmekä asuisi omistusasunnossa, vaan halvimmassa mahdollisessa kaupungin vuokra-asunnossa.

Jos ei olisi lapsia, ja olisin töissä, en varmaankaan tarvitsisi miehen rahoja. Tilanne on nyt tämä, ja miehen kanssa on sovittu että minä hoidan lapsia kun hänellä on ihan hyväpalkkainen työ. Jos minä saisin hyväpalkkaisen työn, mieheni jäisi mielellään lasten kanssa kotiin.

palkkani on yli kolme tonnia joten pärjäisin varmasti itsekin mikäli ero tulisi, kun ei ole elätettäviäkään. tosin se tarkoittaisi sitä, että joutuisin muuttamaan ja hankkimaan kerrostaloasunnon, sillä minulla ei olisi yksin varaa maksaa nykyistä asuntolainaa kolmen ja puolensadantuhannen euron kämpästämme.



eli pärjäisin, mutta joutuisin muuttamaan halvempaan asuntoon.

Koska asumme omakotitalossa,MUTTA olen niin kyllästynyt siihenkin että mieluummin asuisin kyllä vuokralla kerrostalossa.

Ero on tulossa mutta hieman nyt hankaloittaa se että olen raskaana,en tiedä mikä olisi nyt järkevintä..

Olen täysin tuloton, edes mitään sosiaalietuuksia ei meidän perheeseen tule.



Mies sen sijaan tienaa ihan kivasti eli sangen hyvin. Mutta eipä hän tienaisi läheskään noin hyvin jos olisin ilmoittanut että rapakon taakse muutto ei käy :) Tavallaan siis koen että miehen palkka on meidän yhdessä ansaitsemaa.



Perheemme tulot ovat noin nelinkertaiset siihen nähden jos olisimme pysyneet Suomessa ja kumpikin omissa, entisissä hommissaan.