Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Odotan toista lastamme viimeisilläni, nyt mies ilmoitti haluavansa erota
30.07.2012 |
Miten ihmeessä selviän tästä hengissä?? Tuntuu aivan kuin joku veivaisi puukkoa sisuskaluuissani ja seinät kaatuisivat päälleni. Mies haluaa erota ja on kuulemmma oikea ratkaisu, minäkin tulen jonain päivänä olemaan onnellisempi jonkun toisen kanssa. Meillä on siis 2 vuotias ja aivan näillä hetkillä syntyy toinen lapsemme. Olen totaalisessa shokissa enkä pysty lopettaa itkemistä. Mies on yrittänyt lohduttaa ja vannoo olevansa edelleen lapsille läsnä ja ettei minun tarvitse murehtia raha-asioista jne jne.
Ei kuulemma uskaltanut sanoa mitään aikaisemmin, mutta nyt tuli vaan sellainen olo, että oli pakko sanoa, että on päättänyt lähteä. Vaikeaahan meillä on ollut, taapero on valvottanut todella paljon, olen ollut kuolemanväsynyt, perhepiirissä on tapahtunut kuolemantapaus ja sairauksia, on siis ollut vaikeita aikoja ylipäänsä. Mutta en ikimaailmassa olisi uskonut, että mies jättäisi perheensä, pienen lapsen ja viimeisillään olevan vaimonsa.
Olen kuin hakattu, en pysty toimimaan ollenkaan, yritän jotenkin pitää taaperosta huolta. Hän ihmettelee, kun itken koko ajan ja kävelen ympäri kämppää. On kuin olisin jossain painajaisunessa ja rukoilen herääväni kohta. Rakastan miestä, hän on elämäni rakkaus, sielunkumppanini. Miten helvetissä selviän tästä hengissä? Voisinko joku auttaa.. Olen aivan hukassa, niin hukassa ja paniikissa, sattuu ihan fyysisesti joka paikkaan. Mies ei näyttänyt olevan surullinen ollenkaan, vaikka itkin aivan hysteerisenä ja lohduttomana (lähti siis äsken töihin). Ei edes halannut minua, ihan kuin häneltä olisi pudonnut kivi sydämeltä ja voi nyt olla onnellinen, viis minusta.
Herra isä sentään, miten ihmeessä pääsen tästä ylös? Pitäisi vauvakin synnyttää ja jaksaa hoitaa kahta pikkulasta.
Kommentit (670)
Mies ei ole selvästikään miettinyt hommaa loppuun asti, koska ihmetteli miksi emme voisi jatkossakin esim. mökkeillä ja käydä lomareissuilla perheenä?!? Haluaa nyt vain eron minusta, mutta muuten kaikki jatkuukin ennallaan. Great, todella käytännöllistä ja reilua minua kohtaan..
Sano sille että ok, mutta katsotaan nyt ensin miten lasten uudelle isäpuolelle käy tuo yhteislomasysteemi. Hyvä jysäys, aatteleeko hän että sinä jäät pitämään hänelle kotia samalla kun hän on sinkku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pettäjien repliikit ovat samoja. Kirjoitin tästä jo sata viestiä sitten. Opetetaankohan niitä jossain?
Minun(kin) pettäjämieheni sanoi erotessamme, että hän tulee sitten vanhempieni mökille joskus, ja ostaa minulle synttärilahjan, ja mennään joskus kaljalle.
Koko erosotkussa hänelle tuli eniten yllätyksenä se, kuinka kaikki ihmiset - yhtä lukuunottamatta - kaikkosivat hänen ympäriltään. Hän jäi täysin yksin. No, onhan hänellä se uusi nainen. Mutta kaikki kaverimme jäivät minun puolelleni.
Ja hänelle tuli yllätyksenä, etten minä halunnut olla hänen kanssaan kaveri. Eli hän ei yhtään ymmärtänyt, mitä väärää hän oli tehnyt. Hän ei ymmärtänyt, koska hän uskoi, että on oikein meitä kaikkia kohtaan erota rakkaudettomasta liitosta.
Tästä luulosta, että olemme aina yhtä hyviä ystäviä kuin ennenkin, seurasi kamala kontrollinhalu eron jälkeisen vuoden ajan. Jouduin todella tappelemaan vastaan, ettei hänellä ole mitään asiaa sanoa, miten minun tulee elää, tai mitä minun pitää lasten kanssa tehdä.
Jos miehesi on yhtään päättäjätyyppiä - niin varaudu tappelemaan vastaan.
Tietenkin repliikkeihin kuuluu myös se, ettei hän koskaan aiemmin sanonut liittomme olevan rakkaudeton. Jotenkin hän tajusi tämä(kin) asian vasta toisen naisen tullessa mukaan kuvioon.
Muuten, minulla oli piiitkä ketju erostani täällä av:lla. Silloinkin muutamat huutelivat ketjuani provoksi. Eli älä ihmettele, jos huutelijoita ilmaantuu tähänkin ketjuun enemmänkin.
Voi sinua, minä todella otan osaa! Juuri kuuntelin Radio Deistä tositarinaa melkein vastaavasta tapauksesta, tosin taisi olla jo kolmas lapsi tulollaan ja mies häipyi viikkoa ennen synnytystä - lopultahan selvisi, että hän oli mennyt naimisiin (!!) toisen naisen kanssa, joka oli hänelle raskaana. Ekan naisen kanssa oltiin avoliitossa....
Tämä nainen sai apua perheneuvolasta, käänny sinäkin heidän puoleensa. Samoin ota kaikki apu, mitä sukulaiset tai ystävät voivat tarjota niin konkreettisesti kuin henkisestikin.
Keskity lapsiisi, itseesi ja tulevaan vauvaasi ja pyydä joku luottohenkilö mukaasi synnytykseen.
AIKA on valitettavasti ainoa asia, mikä sinua auttaa lopulta. Sinä selviät kyllä, ja kelpaat kelle vaan - tuo laulu soi ajankohtaisena 7 vuotta sitten, kun minä erosin. Nyt olen ollut onnellisesti naimisissa toisen kerran jo neljä vuotta.
Rukoilen puolestasi!
pettäjien repliikit ovat samoja. Kirjoitin tästä jo sata viestiä sitten. Opetetaankohan niitä jossain?
Minun(kin) pettäjämieheni sanoi erotessamme, että hän tulee sitten vanhempieni mökille joskus, ja ostaa minulle synttärilahjan, ja mennään joskus kaljalle.
Koko erosotkussa hänelle tuli eniten yllätyksenä se, kuinka kaikki ihmiset - yhtä lukuunottamatta - kaikkosivat hänen ympäriltään. Hän jäi täysin yksin. No, onhan hänellä se uusi nainen. Mutta kaikki kaverimme jäivät minun puolelleni.
Ja hänelle tuli yllätyksenä, etten minä halunnut olla hänen kanssaan kaveri. Eli hän ei yhtään ymmärtänyt, mitä väärää hän oli tehnyt. Hän ei ymmärtänyt, koska hän uskoi, että on oikein meitä kaikkia kohtaan erota rakkaudettomasta liitosta.
Tästä luulosta, että olemme aina yhtä hyviä ystäviä kuin ennenkin, seurasi kamala kontrollinhalu eron jälkeisen vuoden ajan. Jouduin todella tappelemaan vastaan, ettei hänellä ole mitään asiaa sanoa, miten minun tulee elää, tai mitä minun pitää lasten kanssa tehdä.
Jos miehesi on yhtään päättäjätyyppiä - niin varaudu tappelemaan vastaan.Tietenkin repliikkeihin kuuluu myös se, ettei hän koskaan aiemmin sanonut liittomme olevan rakkaudeton. Jotenkin hän tajusi tämä(kin) asian vasta toisen naisen tullessa mukaan kuvioon.
Muuten, minulla oli piiitkä ketju erostani täällä av:lla. Silloinkin muutamat huutelivat ketjuani provoksi. Eli älä ihmettele, jos huutelijoita ilmaantuu tähänkin ketjuun enemmänkin.
jäi odottelemaan, että mun "tunteet vähän rauhoittuu". On kohta odotellut jo 2 vuotta enkä vieläkään ole kiinnostunut kaveruudesta :P
Meillä myös yhteiset kaverit asettuivat pääasiassa minun puolelleni, en tiedä tuliko se exälle yllätyksenä.
Ja meilläkin avioliitto olikin yhtäkkiä ollutkin "yhtä kärsimystä" ja exä oli sitä mieltä, että myös minä oikeasti halusin eroa. Todellisuudessa ongelmien ja välien kiristymisen voi ajoittaa ajankohtaan, jolloin exä aloitti pettämisen työkaverinsa kanssa.
Ja tietysti meillä oli silloin pienet lapset, kuinkas muuten.
pettäjien repliikit ovat samoja. Kirjoitin tästä jo sata viestiä sitten. Opetetaankohan niitä jossain?
Minun(kin) pettäjämieheni sanoi erotessamme, että hän tulee sitten vanhempieni mökille joskus, ja ostaa minulle synttärilahjan, ja mennään joskus kaljalle.
Koko erosotkussa hänelle tuli eniten yllätyksenä se, kuinka kaikki ihmiset - yhtä lukuunottamatta - kaikkosivat hänen ympäriltään. Hän jäi täysin yksin. No, onhan hänellä se uusi nainen. Mutta kaikki kaverimme jäivät minun puolelleni.
Ja hänelle tuli yllätyksenä, etten minä halunnut olla hänen kanssaan kaveri. Eli hän ei yhtään ymmärtänyt, mitä väärää hän oli tehnyt. Hän ei ymmärtänyt, koska hän uskoi, että on oikein meitä kaikkia kohtaan erota rakkaudettomasta liitosta.
Tästä luulosta, että olemme aina yhtä hyviä ystäviä kuin ennenkin, seurasi kamala kontrollinhalu eron jälkeisen vuoden ajan. Jouduin todella tappelemaan vastaan, ettei hänellä ole mitään asiaa sanoa, miten minun tulee elää, tai mitä minun pitää lasten kanssa tehdä.
Jos miehesi on yhtään päättäjätyyppiä - niin varaudu tappelemaan vastaan.Tietenkin repliikkeihin kuuluu myös se, ettei hän koskaan aiemmin sanonut liittomme olevan rakkaudeton. Jotenkin hän tajusi tämä(kin) asian vasta toisen naisen tullessa mukaan kuvioon.
Muuten, minulla oli piiitkä ketju erostani täällä av:lla. Silloinkin muutamat huutelivat ketjuani provoksi. Eli älä ihmettele, jos huutelijoita ilmaantuu tähänkin ketjuun enemmänkin.
jäi odottelemaan, että mun "tunteet vähän rauhoittuu". On kohta odotellut jo 2 vuotta enkä vieläkään ole kiinnostunut kaveruudesta :P
Meillä myös yhteiset kaverit asettuivat pääasiassa minun puolelleni, en tiedä tuliko se exälle yllätyksenä.
Ja meilläkin avioliitto olikin yhtäkkiä ollutkin "yhtä kärsimystä" ja exä oli sitä mieltä, että myös minä oikeasti halusin eroa. Todellisuudessa ongelmien ja välien kiristymisen voi ajoittaa ajankohtaan, jolloin exä aloitti pettämisen työkaverinsa kanssa.
Ja tietysti meillä oli silloin pienet lapset, kuinkas muuten.
Kas vain - olet kaksoisolentoni! Exäni otti myös suhteen työkaverinsa kanssa. Ei hänellä olisi aikaa ollutkaan tutustua kenenkään muuhun.
Kaikenmoista paskaa sitä tuli kuultua eron aikoihin. Exä sanoi, että minä olen vain länsimainen ahdasmielinen nainen, kun en hyväksy suhdetta.
Ja minullakin tulee syksyllä 2 vuotta erosta. Vaikka elämä voittaakin, niin aikamoista vuoristorataa tämä aika, eikö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pettäjien repliikit ovat samoja. Kirjoitin tästä jo sata viestiä sitten. Opetetaankohan niitä jossain?
Minun(kin) pettäjämieheni sanoi erotessamme, että hän tulee sitten vanhempieni mökille joskus, ja ostaa minulle synttärilahjan, ja mennään joskus kaljalle.
Koko erosotkussa hänelle tuli eniten yllätyksenä se, kuinka kaikki ihmiset - yhtä lukuunottamatta - kaikkosivat hänen ympäriltään. Hän jäi täysin yksin. No, onhan hänellä se uusi nainen. Mutta kaikki kaverimme jäivät minun puolelleni.
Ja hänelle tuli yllätyksenä, etten minä halunnut olla hänen kanssaan kaveri. Eli hän ei yhtään ymmärtänyt, mitä väärää hän oli tehnyt. Hän ei ymmärtänyt, koska hän uskoi, että on oikein meitä kaikkia kohtaan erota rakkaudettomasta liitosta.
Tästä luulosta, että olemme aina yhtä hyviä ystäviä kuin ennenkin, seurasi kamala kontrollinhalu eron jälkeisen vuoden ajan. Jouduin todella tappelemaan vastaan, ettei hänellä ole mitään asiaa sanoa, miten minun tulee elää, tai mitä minun pitää lasten kanssa tehdä.
Jos miehesi on yhtään päättäjätyyppiä - niin varaudu tappelemaan vastaan.Tietenkin repliikkeihin kuuluu myös se, ettei hän koskaan aiemmin sanonut liittomme olevan rakkaudeton. Jotenkin hän tajusi tämä(kin) asian vasta toisen naisen tullessa mukaan kuvioon.
Muuten, minulla oli piiitkä ketju erostani täällä av:lla. Silloinkin muutamat huutelivat ketjuani provoksi. Eli älä ihmettele, jos huutelijoita ilmaantuu tähänkin ketjuun enemmänkin.
jäi odottelemaan, että mun "tunteet vähän rauhoittuu". On kohta odotellut jo 2 vuotta enkä vieläkään ole kiinnostunut kaveruudesta :P
Meillä myös yhteiset kaverit asettuivat pääasiassa minun puolelleni, en tiedä tuliko se exälle yllätyksenä.
Ja meilläkin avioliitto olikin yhtäkkiä ollutkin "yhtä kärsimystä" ja exä oli sitä mieltä, että myös minä oikeasti halusin eroa. Todellisuudessa ongelmien ja välien kiristymisen voi ajoittaa ajankohtaan, jolloin exä aloitti pettämisen työkaverinsa kanssa.
Ja tietysti meillä oli silloin pienet lapset, kuinkas muuten.
Kas vain - olet kaksoisolentoni! Exäni otti myös suhteen työkaverinsa kanssa. Ei hänellä olisi aikaa ollutkaan tutustua kenenkään muuhun.
Kaikenmoista paskaa sitä tuli kuultua eron aikoihin. Exä sanoi, että minä olen vain länsimainen ahdasmielinen nainen, kun en hyväksy suhdetta.
Ja minullakin tulee syksyllä 2 vuotta erosta. Vaikka elämä voittaakin, niin aikamoista vuoristorataa tämä aika, eikö?
pettäjien repliikit ovat samoja. Kirjoitin tästä jo sata viestiä sitten. Opetetaankohan niitä jossain?
Vähintäänkin niillä on joku käsikirja. Mun aviosiipalta:
- Välitän susta mutten ole enää rakastunut.
- En ole rakastanut sua enää moneen kuukauteen (myöh: moneen vuoteen).
- Eihän me koskaan olla sovittu oikein yhteen. (Mies oli neljä kk aiemmin kertonut siskolleen, kuinka hienoa on olla niin hyvin sopivan naisen kanssa naimisissa, kun ollaan parin lisäksi parhaat kaverit)
- Ethän sä edes ymmärrä mun työtä. (Niinpä niin, uusi ihastus oli työkaveri)
- Kyllä me voidaan silti nähdä ja matkustaa yhdessä.
- En ole onnellinen, tarvitsen omaa aikaa, avioliitto ahdistaa. Ei se liity siihen että tykkään X:stä.
- Sinäkin olisit paljon onnellisempi jos erottaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pettäjien repliikit ovat samoja. Kirjoitin tästä jo sata viestiä sitten. Opetetaankohan niitä jossain?
Vähintäänkin niillä on joku käsikirja. Mun aviosiipalta:
- Välitän susta mutten ole enää rakastunut.
- En ole rakastanut sua enää moneen kuukauteen (myöh: moneen vuoteen).
- Eihän me koskaan olla sovittu oikein yhteen. (Mies oli neljä kk aiemmin kertonut siskolleen, kuinka hienoa on olla niin hyvin sopivan naisen kanssa naimisissa, kun ollaan parin lisäksi parhaat kaverit)
- Ethän sä edes ymmärrä mun työtä. (Niinpä niin, uusi ihastus oli työkaveri)
- Kyllä me voidaan silti nähdä ja matkustaa yhdessä.
- En ole onnellinen, tarvitsen omaa aikaa, avioliitto ahdistaa. Ei se liity siihen että tykkään X:stä.
- Sinäkin olisit paljon onnellisempi jos erottaisiin.
Minun ex-siipaltani:
- Välitän sinusta, mutta liittomme on rakkaudeton. Siinä ei ole ollut rakkautta kymmeneen vuoteen. No, viiteen vuoteen. No, en ainakaan kolmeen vuoteen.
- Vanhemmilleen hän perusteli eromme siten, että emme sovi yhteen. (huom: olimme aviossa 20 vuotta)
- Avioliitossamme ei ole mitään järkeä, koska meillä ei ole mitään yhteistä: emme voi edes keskustella hänen työasioistaan (huom. ihastus oli myös työkaveri)
- Kyllä voimme olla kavereita jatkossasin, hän voi tulla mökille, voimme viettää jouluja yhdessä, käydään kaljalla ja leffassa.
- Sinä kahlitset minua, haluan vapautta (huom. tällä hetkellä miehen luona suu meidän lastemme lisäksi naisen kaksi lasta vuoroviikkossyteemillä. Meidän lapset ovat osittain päällekkäin, eli miehellä on tänä päivänä "vapautta" vain joka toinen viikonloppu)
- Voin lyödä vetoa, että sinulla on uusi mies puolen vuoden sisällä (huom. minulla ei ole ollut ketään tämän kahden vuoden aikana).
Olen siis ylläoleva, joka epäilee, että repliikkejä opetetaan jossain.
Tämä nyt vähän leviää alkuperäisestä keskustelusta, mutta huomaatko ap, että erosta selviää ja sille voi joku päivä vielä nauraa? Mekin selvisimme - niin sinäkin!
Toinen valitettavasti on. Meillä meni mun mielestä mukavasti, joskin pikkulapsiaika vei kahdenkeskistä aikaa. Toinen tili kuvioihin ja kuinkas ollakaan, tunteet ovat mua kohtaan tässä vuosien varrella muuttuneet ts ei ole enää rakkautta. Uuden olemassaolo tietty kiistettiin. Omalla parisuhteella ei ole mitään toivoa niin kauan kuin toinen on ja se on salaista. Uusi tuntuu ihanalta ja niinkuin keskusteluista voi huomata tunteet omaa siippaa kohtaan laimenee tai niitä ei ole ollutkaan. Tuskin kukaan lähtee kun toinen on viimeisillään raskaana ellei uutta ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoen juuri noita samoja ja kuvittelen että voisimme jopa lomailla jatkossakin yhdessä! Olemme asuneetkin yhdessä syystä että kummallakaan ei ole uusia ja se on lasten kannalta helpompaa, ja taloudellisesti viisaampaa kunnes valmistun, jo vuoden sen jälkeen kun ilmoitin ettei meidän suhteesta tule mitään, ja suunnilleen kaikki nuo asiat mitä miehenne ovat sanoneet teille! Ja olen nainen!!
Hoen juuri noita samoja ja kuvittelen että voisimme jopa lomailla jatkossakin yhdessä! Olemme asuneetkin yhdessä syystä että kummallakaan ei ole uusia ja se on lasten kannalta helpompaa, ja taloudellisesti viisaampaa kunnes valmistun, jo vuoden sen jälkeen kun ilmoitin ettei meidän suhteesta tule mitään, ja suunnilleen kaikki nuo asiat mitä miehenne ovat sanoneet teille! Ja olen nainen!!
Teistä pitää sitten sanoa, ettei teidän MOLEMPIEN tunteet ovat ilmeisesti viilenneet. Koska ei tuo yhdessä asuminen muuten olisi mahdollista. Kaveruus on mahdollista vasta sitten, kun toinen osapuoli on ykshailee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pettäjien repliikit ovat samoja. Kirjoitin tästä jo sata viestiä sitten. Opetetaankohan niitä jossain?
Vähintäänkin niillä on joku käsikirja. Mun aviosiipalta:
- Välitän susta mutten ole enää rakastunut.
- En ole rakastanut sua enää moneen kuukauteen (myöh: moneen vuoteen).
- Eihän me koskaan olla sovittu oikein yhteen. (Mies oli neljä kk aiemmin kertonut siskolleen, kuinka hienoa on olla niin hyvin sopivan naisen kanssa naimisissa, kun ollaan parin lisäksi parhaat kaverit)
- Ethän sä edes ymmärrä mun työtä. (Niinpä niin, uusi ihastus oli työkaveri)
- Kyllä me voidaan silti nähdä ja matkustaa yhdessä.
- En ole onnellinen, tarvitsen omaa aikaa, avioliitto ahdistaa. Ei se liity siihen että tykkään X:stä.
- Sinäkin olisit paljon onnellisempi jos erottaisiin.
Minun ex-siipaltani:
- Välitän sinusta, mutta liittomme on rakkaudeton. Siinä ei ole ollut rakkautta kymmeneen vuoteen. No, viiteen vuoteen. No, en ainakaan kolmeen vuoteen.
- Vanhemmilleen hän perusteli eromme siten, että emme sovi yhteen. (huom: olimme aviossa 20 vuotta)
- Avioliitossamme ei ole mitään järkeä, koska meillä ei ole mitään yhteistä: emme voi edes keskustella hänen työasioistaan (huom. ihastus oli myös työkaveri)
- Kyllä voimme olla kavereita jatkossasin, hän voi tulla mökille, voimme viettää jouluja yhdessä, käydään kaljalla ja leffassa.
- Sinä kahlitset minua, haluan vapautta (huom. tällä hetkellä miehen luona suu meidän lastemme lisäksi naisen kaksi lasta vuoroviikkossyteemillä. Meidän lapset ovat osittain päällekkäin, eli miehellä on tänä päivänä "vapautta" vain joka toinen viikonloppu)
- Voin lyödä vetoa, että sinulla on uusi mies puolen vuoden sisällä (huom. minulla ei ole ollut ketään tämän kahden vuoden aikana).
Olen siis ylläoleva, joka epäilee, että repliikkejä opetetaan jossain.
Tämä nyt vähän leviää alkuperäisestä keskustelusta, mutta huomaatko ap, että erosta selviää ja sille voi joku päivä vielä nauraa? Mekin selvisimme - niin sinäkin!
täällä oikeasti näin moni sitä mieltä, että ihmisten pitäisi jatkaa liitossa, jossa ei koe itseään onnelliseksi? Mitä sitten, jos ne tunteet tulevatkin siitä, että rakastaa jotain toista? Ovatko ne silloin vähemmän tosia? En ymmärrä. Minä en ainakaan ystävääni hylkäisi/ole hylännyt, vaikka on halunnut tehdä päätöksen erota rakkaudettomasta liitosta.
Ap:n tilanne toki toinen, eihän se tarve voi tulla juuri silloin kun nainen on viimeisillään raskaana.
Ap, uskon, että miehesi tulee vielä järkiinsä. Hän panikoi. Viimeistään sitten kun oikeasti tajuaa, että muutos on "hieman" isompi kuin se, että hän asuu muualla, kaikkine uusine puolisoineen ja tapaamisoikeusasioineen..
täällä oikeasti näin moni sitä mieltä, että ihmisten pitäisi jatkaa liitossa, jossa ei koe itseään onnelliseksi? Mitä sitten, jos ne tunteet tulevatkin siitä, että rakastaa jotain toista? Ovatko ne silloin vähemmän tosia? En ymmärrä. Minä en ainakaan ystävääni hylkäisi/ole hylännyt, vaikka on halunnut tehdä päätöksen erota rakkaudettomasta liitosta.
Ap:n tilanne toki toinen, eihän se tarve voi tulla juuri silloin kun nainen on viimeisillään raskaana.
Ap, uskon, että miehesi tulee vielä järkiinsä. Hän panikoi. Viimeistään sitten kun oikeasti tajuaa, että muutos on "hieman" isompi kuin se, että hän asuu muualla, kaikkine uusine puolisoineen ja tapaamisoikeusasioineen..
enkä siis usko, että pitäisi jatkaa rakkaudettomassa liitossa, mutta:
jostain kumman syystä mies alkaa syttämään rakkaudettomuutta VASTA sen jälkeen, kun uusi on jo kuvioissa. Epäilen syvästi, että kaikissa näissä syytöksissä on kyse rakkaudettomuudesta, vaan ainoastaan oman syyllisyyden projisoinnista puolisoon.
Toiseksi arkisuus koetaan rakkaudettomuudeksi. Jos joka kerta eroaa, kun rakastuminen ja arkipäiväistyminen tulee kuvioon, meidän jokaisen tulee erota aika monta kertaa elämänsä aikana.
Kolmanneksi: jos menet jonkun kanssa naimisiin, olet lupanut TAHTOVASI rakastaa. Tiedekin osoittaa, että ajatus edeltää tahtoa. Rakkaudelle ja rakastumisen tunteeseen VOI vaikuttaa. Ainakin siihen voi yrittää vaikuttaa. Nämä pettäjät eivät edes yritä sitä.
Neljänneksi ja tärkeimmäksi: kun on lapsia, niin vanhemilla on VELVOLLISUUS edes yrittää pelastaa se, mikä on pelastettavissa. Nämä pettäjät eivät ole edes yrittäneet parantaa tilannetta.
Olen sitä mieltä, että jos yrittäminen kolmannen osapuolen avustuksella ei johda mihinkään, niin sitten vasta on syytä erota.
Lisäksi todettakoon, että mikään ei elämässä ole niin pyhää kuin luottamus. Jos ei tahdo olla jonkun kanssa yhdessä, niin kissa pitää nostaa pöydälle. Hommaa ei hoideta siten, että ensin petetään toisen ihmisen luottamus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pettäjien repliikit ovat samoja. Kirjoitin tästä jo sata viestiä sitten. Opetetaankohan niitä jossain?
Vähintäänkin niillä on joku käsikirja. Mun aviosiipalta:
- Välitän susta mutten ole enää rakastunut.
- En ole rakastanut sua enää moneen kuukauteen (myöh: moneen vuoteen).
- Eihän me koskaan olla sovittu oikein yhteen. (Mies oli neljä kk aiemmin kertonut siskolleen, kuinka hienoa on olla niin hyvin sopivan naisen kanssa naimisissa, kun ollaan parin lisäksi parhaat kaverit)
- Ethän sä edes ymmärrä mun työtä. (Niinpä niin, uusi ihastus oli työkaveri)
- Kyllä me voidaan silti nähdä ja matkustaa yhdessä.
- En ole onnellinen, tarvitsen omaa aikaa, avioliitto ahdistaa. Ei se liity siihen että tykkään X:stä.
- Sinäkin olisit paljon onnellisempi jos erottaisiin.
Minun ex-siipaltani:
- Välitän sinusta, mutta liittomme on rakkaudeton. Siinä ei ole ollut rakkautta kymmeneen vuoteen. No, viiteen vuoteen. No, en ainakaan kolmeen vuoteen.
- Vanhemmilleen hän perusteli eromme siten, että emme sovi yhteen. (huom: olimme aviossa 20 vuotta)
- Avioliitossamme ei ole mitään järkeä, koska meillä ei ole mitään yhteistä: emme voi edes keskustella hänen työasioistaan (huom. ihastus oli myös työkaveri)
- Kyllä voimme olla kavereita jatkossasin, hän voi tulla mökille, voimme viettää jouluja yhdessä, käydään kaljalla ja leffassa.
- Sinä kahlitset minua, haluan vapautta (huom. tällä hetkellä miehen luona suu meidän lastemme lisäksi naisen kaksi lasta vuoroviikkossyteemillä. Meidän lapset ovat osittain päällekkäin, eli miehellä on tänä päivänä "vapautta" vain joka toinen viikonloppu)
- Voin lyödä vetoa, että sinulla on uusi mies puolen vuoden sisällä (huom. minulla ei ole ollut ketään tämän kahden vuoden aikana).
Olen siis ylläoleva, joka epäilee, että repliikkejä opetetaan jossain.
Tämä nyt vähän leviää alkuperäisestä keskustelusta, mutta huomaatko ap, että erosta selviää ja sille voi joku päivä vielä nauraa? Mekin selvisimme - niin sinäkin!
että miehenne olisivat jääneet teidän kanssanne vain siksi, ettei teitä olisi loukattu? Ihan aikuisten oikeasti, olisiko se mielestänne oikein?
Toinen valitettavasti on. Meillä meni mun mielestä mukavasti, joskin pikkulapsiaika vei kahdenkeskistä aikaa. Toinen tili kuvioihin ja kuinkas ollakaan, tunteet ovat mua kohtaan tässä vuosien varrella muuttuneet ts ei ole enää rakkautta. Uuden olemassaolo tietty kiistettiin. Omalla parisuhteella ei ole mitään toivoa niin kauan kuin toinen on ja se on salaista. Uusi tuntuu ihanalta ja niinkuin keskusteluista voi huomata tunteet omaa siippaa kohtaan laimenee tai niitä ei ole ollutkaan. Tuskin kukaan lähtee kun toinen on viimeisillään raskaana ellei uutta ole.
Olisit voinut yrittää kontrolloida häntä..?
Olen eri mieltä siinä, että olemassa olevalla suhteella ei olisi mahdollisuuksia tässä. Näin on, jos toinen rupeaa raivopääksi ja kontrollifriikiksi. Sen sijaan toiselle ajan antaminen kääntää vaakakupin helpostikin vanhan suhteen puolelle. Naiset helposti kuvittelevat, että toista ohjailemalla/määräilemällä jotenkin saisivat taottua "totuuksia" (sikäli kuin sellaisia tässä maailmassa edes on) sinne miehensä päähän.
Jokainen elää oman elämäntiensä, ja jokaisella on oikeus myös kasvuvaiheisiin. Vaikka se sitten kolhaiseekin jonkun ylpeyttä.
En nyt puhu ap:stä vaan näistä muista..
miesten "rakkaudettomuus" iskee aina sinä pikkulapsiaikana, jolloin avioliitto on kovimmillaan.
Jotkut haluaa ilmeisesti sitten vain sitä myötämäkeä.
Toinen valitettavasti on. Meillä meni mun mielestä mukavasti, joskin pikkulapsiaika vei kahdenkeskistä aikaa. Toinen tili kuvioihin ja kuinkas ollakaan, tunteet ovat mua kohtaan tässä vuosien varrella muuttuneet ts ei ole enää rakkautta. Uuden olemassaolo tietty kiistettiin. Omalla parisuhteella ei ole mitään toivoa niin kauan kuin toinen on ja se on salaista. Uusi tuntuu ihanalta ja niinkuin keskusteluista voi huomata tunteet omaa siippaa kohtaan laimenee tai niitä ei ole ollutkaan. Tuskin kukaan lähtee kun toinen on viimeisillään raskaana ellei uutta ole.
Olisit voinut yrittää kontrolloida häntä..?
Olen eri mieltä siinä, että olemassa olevalla suhteella ei olisi mahdollisuuksia tässä. Näin on, jos toinen rupeaa raivopääksi ja kontrollifriikiksi. Sen sijaan toiselle ajan antaminen kääntää vaakakupin helpostikin vanhan suhteen puolelle. Naiset helposti kuvittelevat, että toista ohjailemalla/määräilemällä jotenkin saisivat taottua "totuuksia" (sikäli kuin sellaisia tässä maailmassa edes on) sinne miehensä päähän.
Jokainen elää oman elämäntiensä, ja jokaisella on oikeus myös kasvuvaiheisiin. Vaikka se sitten kolhaiseekin jonkun ylpeyttä.
En nyt puhu ap:stä vaan näistä muista..
Paitsi että tämä oikeus näihin kasvuvaiheisiin on vain miehillä. Nainen kun aika harvoin voi vain jättää lapsensa ja häipyä kasvamaan. Nainen voi kasvella siinä jos ehtii lastenkasvatukselta.
miesten "rakkaudettomuus" iskee aina sinä pikkulapsiaikana, jolloin avioliitto on kovimmillaan.
Jotkut haluaa ilmeisesti sitten vain sitä myötämäkeä.
Omassa tuttavapiirissä nimenomaan naiset ovat pistäneet liittojaan sileäksi kriiseissä, jotka kyllä mielestäni ovat liittyneet omiin kasvukipuihin (joihin edelleen mielestäni ihmisellä on oikeus), mutta joihin on lähes aina liittynyt ainakin ihastuminen/rakastuminen toiseen mieheen. Ero on itse asiassa siinä, että miehet eivät yleensä lähde suhteeseen varatun naisen kanssa, vaan sanovat että palataan asiaan jos eroat. Toisin naisilla, jotka ehkä kuitenkin helpommin haluavat sen varatun miehen ottaa itselleen.
Tässä ajatuksia toiseltakin kantilta..
Alue: Aihe vapaa
Ihan kuin hän ei tajuaisi, että sinullakin tulee jatkossa olemaan uusi puoliso ja parisuhde johon hänellä ei ole osaa. Kuin ei tajuaisi, että myös sinä tulet jatkamaan elämääsi myöhemmin ihan kuin hänkin aikoo tehdä.