Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Odotan toista lastamme viimeisilläni, nyt mies ilmoitti haluavansa erota
30.07.2012 |
Miten ihmeessä selviän tästä hengissä?? Tuntuu aivan kuin joku veivaisi puukkoa sisuskaluuissani ja seinät kaatuisivat päälleni. Mies haluaa erota ja on kuulemmma oikea ratkaisu, minäkin tulen jonain päivänä olemaan onnellisempi jonkun toisen kanssa. Meillä on siis 2 vuotias ja aivan näillä hetkillä syntyy toinen lapsemme. Olen totaalisessa shokissa enkä pysty lopettaa itkemistä. Mies on yrittänyt lohduttaa ja vannoo olevansa edelleen lapsille läsnä ja ettei minun tarvitse murehtia raha-asioista jne jne.
Ei kuulemma uskaltanut sanoa mitään aikaisemmin, mutta nyt tuli vaan sellainen olo, että oli pakko sanoa, että on päättänyt lähteä. Vaikeaahan meillä on ollut, taapero on valvottanut todella paljon, olen ollut kuolemanväsynyt, perhepiirissä on tapahtunut kuolemantapaus ja sairauksia, on siis ollut vaikeita aikoja ylipäänsä. Mutta en ikimaailmassa olisi uskonut, että mies jättäisi perheensä, pienen lapsen ja viimeisillään olevan vaimonsa.
Olen kuin hakattu, en pysty toimimaan ollenkaan, yritän jotenkin pitää taaperosta huolta. Hän ihmettelee, kun itken koko ajan ja kävelen ympäri kämppää. On kuin olisin jossain painajaisunessa ja rukoilen herääväni kohta. Rakastan miestä, hän on elämäni rakkaus, sielunkumppanini. Miten helvetissä selviän tästä hengissä? Voisinko joku auttaa.. Olen aivan hukassa, niin hukassa ja paniikissa, sattuu ihan fyysisesti joka paikkaan. Mies ei näyttänyt olevan surullinen ollenkaan, vaikka itkin aivan hysteerisenä ja lohduttomana (lähti siis äsken töihin). Ei edes halannut minua, ihan kuin häneltä olisi pudonnut kivi sydämeltä ja voi nyt olla onnellinen, viis minusta.
Herra isä sentään, miten ihmeessä pääsen tästä ylös? Pitäisi vauvakin synnyttää ja jaksaa hoitaa kahta pikkulasta.
Kommentit (670)
304 jatkaa. Olet oikeassa tuossa että aikuisen ihmisen on otettava vastuu omasta terveydestään. Jos ei halua käydä terapiassa tai syödä lääkkeitään, on teille muille parempi että mies lähtee. Olet jo itsekin huomannut että alat kyllästyä tilanteeseen. Ketään ei voi pakottaa jäämään, ja vaikka yrittäisi, ei kukaan nauti sellaisen ihmisen seurasta.
Miehesi tietää syyn, miksi haluaa erota, muttei kerro sitä. Myös hänen veljensä tietää sen, siksi sanoo olevansa miehesi puolella. Miehesi sanoi että pelkää että terapiassa tulee esille jotain mitä et kestäisi kuulla. Jälkikäteen kyseltyäsi selitteli että tarkoitti sitä että haluaa kuitenkin lopulta eron. Mutta eihän ollut mitään uutta, senhän on kertonut jo paljon aiemminkin.
Mietin mistä miehesi masennus kumpuaa, eikö ole sinut itsensä kanssa. Kaikenlaisia spekulaatioita tulee mieleen. Yksi ajatus mikä välähti mieleen, on miehesi seksuaalinen suuntautuminen. Noin 20% miehistä on homoja/biseksuaaleja, ja suuri osa heistä kuitenkin avioituu koska haluavat lapsia. Myöhemmässä vaiheessa eivät jaksa elää enää heterosuhteessa. Siihen voisi viitata tuo että miehesi haluaa muuttaa toiselle paikkakunnalle. Sekä myös selitys siitä että ei kestäisi ihmisten katseita.
En väitä että näin on, voi mennä ihan metsään, mutta tiedän että tällaistakin sattuu, ja joidenkin kohdalle se vaan osuu.
You don´t bring me anything but down, kuvaa hyvin mitä miehesi tuo sinulle. Jos eroatte, on tietysti tärkeää kertoa lapsille ettei ero johtunut millään tavalla heistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joo, kiitti suuresti tälle Suurelle Tulevaisuuden Ajattelijalle. Ei tullu sullakaan mieleen, että asianomainen tarvii varmaan voimia nyt ihan tähän hetkeen ja lähitulevaisuuteen. Ei juurikaan tarvi alkaa suunnittelemaan lasten tulevia ongelmia 20 vuoden päähän jooeiniin.
Mutta jos on lusikalla annettu, niin ei kait voi enempää vaatia... Älä enää osallistu tähän keskusteluun, sun panos on pakkasella jo.
vain mieleeni, että jos joku vaikuttaa masentuneelta muttei itse koe olevansa, niin voisi tarkistaa kilpirauhasarvot, kilpirauhasongelmat aiheuttaa masennusta ja oloa että haluaa olla vain itsekseen, kuten varmastikin muutkin hormonijutut- siis jos mies oikeasti on vetämätön eikä vain "esitä".
Voisitko sinä kaikkine mielenheikkouksinesi poistaa itsesi ainakin tästä keskustelusta!
Toivottavasti sun lapset ei peri sun miehen eli isänsä mielenheikkoutta... odotas, kun 20 v. päästä sun lapset on samanlaisia sekoja kuin isänsä.
vain mieleeni, että jos joku vaikuttaa masentuneelta muttei itse koe olevansa, niin voisi tarkistaa kilpirauhasarvot, kilpirauhasongelmat aiheuttaa masennusta ja oloa että haluaa olla vain itsekseen, kuten varmastikin muutkin hormonijutut- siis jos mies oikeasti on vetämätön eikä vain "esitä".
että mun mies oli aivan masennuksen pauloissa mutta löydettiinkin todella alhaiset testosteroniarvot... on nyt lääkityksen avulla piristynyt ja hoidettiin siis ensin väärin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
] vaikka ampua itseäsi päähän, idiootti. Ei muuta. Toivottavasti et ole yhdenkään lapsen vanhempi, noin sairasta ihmistä ei soisi yhdenkään lapsen lähelle.
Miehenkin pitää hoitaa lastaan. Mutta kun hän on hoitanut sen puolet sitä niin hänen ei tarvitse auttaa naista siinä toisessa puolessa.Monet naiset valittavat että synnytyksen jälkeen oli vaikeaa ja pälä pälä... Synnytys eikä raskaus oikeuta mihinkään erikoistoimiin. Ei oikeuta apuun eikä helpotuksiin. Vaaditaan aivan sama kuin mieheltä.
Eikä tuollaisia valittajia kukaan jaksa.
Taidat olla aika nuori. Ei oo tullu mieleen, että lasten etu on se, että äiti voi ainakin siedettävän hyvin? Perheissä pitää ajatella kokonaisuutta eikä vetää kotitöitä viivottimella puoliksi. Sisäistä tämä ennen kuin lisäännyt.
Jos nainen ei kykene hoitamaan omaa puoltaan töistä ja vastuista niin sellaisen kanssa ei kukaan halua olla missään tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei aikuista ihmistä pidä auttaa. Kummatkin hoitavat lasta puoliksi ja asunnon puoliksi. Jos toinen ei hoida omaa puoltaan niin silloin hän on syyllinen.
Mitä AP:llä tekee jos AP ei kykene hoitamaan omaa osuuttaan?
Raskaus, synnytys tai imetys ei ole mikään syy saada mitään apuja tai helpotuksia. Ne kuuluvat n ormaaleihin biologisiin funktioihin.
Selvääkin selvempi. Kaikki masennusjutut, terapian toimimattomuus, työmatkat "lepäämiseen" jne. Joo, siinähän se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän, että tilanne on vaikea ja raskas, mutta tee sinä se päätös. Sano miehelle, että antaa mennä, muuttakoon, jne... tehköön kaiken, mitä haluaa ja suunnittelee.
Elämäsi helpottuu, kun saat kolmannen lapsen pois pyörimästä, ei hänestä ole sinulle apua nytkään. Mutta kun "jäät" yksin lasten kanssa huomaat, miten paljon helpompaa sinulla on, ja saat apuakin helpommin, kun vain aukaiset suusi.
Itse olin samassa tilanteessa n.8v sitten, mutta minä sinnittelin eteenpäin hampaat irvessä, kun perhe ja suku sitä "vaati".
Minä siis hoidin talouden, työt ja lapset. Arvaa, olenko katkera? Olen. Ja ero on NYT edessä. En jaksa enää...
Ole viisaampi kuin minä. Tee rohkea ratkaisu.
Vaikka kohta taas menisikin hyvin, notkahdus tulee aina uudelleen ja uudelleen eteen.... Trust me, I know.
Tee hyvä teko itsellesi ja ennenkaikkea lapsillesi!
Hyvää Joulua ja parempaa Uutta Vuotta.
ei jaksanut mitään, seksi ei kiinnostanut (epäili impotenssia), töissä oli paskaa, työmatkoja riitti, lapsi 2 v. ei kiinnostanut, kun tulin raskaaksi oli tyytyväinen, mutta ei ymmärtänyt eikä tukenut mua mitenkään (raskausdiabetes, usean kuukauden kauhea pahoinvointi).
Jäi sitten kiinni pettämisestä. Masennus loppui siihen, kun luin sen kirjoittamia "romaanin" pituisia sähköposteja toisille naisille. Erona ap:n mieheen tosin se, että mun mies ei missään tapauksessa halunnut eroa - ja minä totuuden paljastuttua en halunnut pettävää aviopuolisoa. Mun mies siis järkyttyi paljastumisestaan niin hirveästi, että masennus loppui ja rupesi löytymään apua kotihommiin, tukea kaikkeen jne jne. Mutta arvaa miten vitutti se että olin vuoden verran tukenut "masentunutta" miestä. Nyt mulla on toinen ääni kellossa, en enää hyväksyisi hoitamatonta masennusta missään tilanteessa. Joko hoitoon tai sitten ihan normaalit periaatteet pelaa.
AP, ole tiukkana. Joko terapia (tai lääkitys), jonka tuloksena näet miehesi muuttuvan (mun mies on muuttunut) tai sitten ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
samat jutut. Masentaa, parisuhde ahdistaa, terapiaan ei haluta ("kun se ei kuitenkaan auta...") tai sitten käydään hetki, kunnes yhtäkkiä vedetään matto jalkojen alta ja todetaan haluavansa erota. Tietysti asiaan kuuluu "lepääminen ja miettiminen" yksinään jossain mökillä tai hotellissa. Ja kukaan näistä tuntemistani ei ole puolisolle tunnustanut mitään. Ahdistaa vaan pirusti ja puoliso on varma, että masennushan tuossa toisella on.... Niin, masennus siitä, ettei tiedä, miten pääsisi lähtemään siististi avioliitosta.
Kokeile ap sitä, että ehdotat miehelle eroa. Sanot, että sinusta tuntuu, että kaikille osapuolille ero on nyt hyvä. Jos mies tarttuu siihen innokkaasti, niin se on siinä. Sitähän tuo haluaakin.
Ja herätti kyllä paljon ajatuksia. Itsellä myös takana ero pitkästä liitosta miehen masennuksen ja lopulta myös pettämisen jälkeen.
Osasin samaistua kaikkiin reaktioihin mitä sinäkin koit. Itse vaan pakotin itseni vahvaksi. Miehen läsnäolo sai minut voimaan pahoin ja loukkaavaa puhetta ei voinut kuunnelle koska se hajotti päätä ja itseni kasaan saamista.
Hyvinkin pian siis kirjaimellisesti heitin mieheni pihalle kodistamme. Tai siis miehen tavarat. Ja vaadin avaimen ettei hänellä ollut lupa tulla kotiimme silloin kuin halusi ilman kutsua. Ystäville puhuin ja itkin kun tuntui että kuolen. Liikunnasta sai voimaa. Elämässä oli miljoona hyvää asiaa mitkä näki vasta kun se pahoinvointi hävisi.
Huomasin olevani vahva ja itsenäinen. Ja pystyn selviämään mistä vaan itseni ja lasten takia. Ja osasin nostaa myös itseni arvoasteikolla ylemmäs. Ymmärsin olevani tärkeä ja se että voin hyvin on lastenkin etu.
Kovasti voimia sinulle! Olisi kiva kuulla mitä sinulle kuuluu ja onko tilanne muuttunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieläkö ap on paikalla? Miten asiat edistyy?
Sinulla on todella surullinen olo ja se on aivan sallittua. Olet järkyttynyt ja ahdistunut. Kerron kokemuksesta, että tulet selviämään. Nyt sinulta vaaditaan rohkeutta tehdä seuraavat asiat: jos sinulla on jokin läheinen ihminen, puhu hänelle asiasta. Jos olet yhteydessä äitiisi tai sisaruksiisi, hanki heistä joku seuraksesi arkeasi avittamaan. Seuraavaksi puhu asiasta neuvolassa. Neuvola, jos kohtaat fiksun terveydenhoitajan, auttaa sinun kanssasi järjestelyissä vauvan syntymän jälkeen:saat lastenhoitoapua kotipalvelusta, pääset perheneuvolan äiti-lapsiryhmään (vertaistuki on tärkeää) ja saat luottososiaalityöntekijän, jonka kanssa pohtia arjen haasteita. Harkitse vanhemman lapsesi laittamista päiväkotiin, jos sinua itkettää kokoajan ja rutiinit eivät suju. Pk-arki on tavallista arkea, jossa esikoisesi pääsee leikkimään ja touhuamaan. Sinulle jää aikaa hoitaa pikkuista ja itseäsi. Älä jää yksin vaivan kanssa kotiin, pyri ihmisten ilmoille. Olet suuressa riskissä sairastua synnytyksenjälkeiseen masennukseen, koska olet viimeisilläsi järkyttynyt. Minulle kävi niin. Äimä-ryhmä voi olla oikea paikka purkaa huoliasi. Löydät sen googlettamalla. Lisäksi uskalla pyytää apua, vaikka välillä tuntuisi, ettei sitä tule mistään tai se on vaikesti saatavilla. Kaikki tämä yhdessä siivittää sinut pahimman yli. Sitten arki lähtee taas rullamaan hiljalleen ja elämänilosi palaa pieninä pilkahduksina kerrallaan. Miehesi on todella raukka, se on pakko sanoa. Ei hän voi sinun ajatuksiasi lukea tai niitä muokata sanomalla, että tulet onnelliseksi ilman häntä. Mutta sinä selviät, aivan vamasti, mutta aikaa se vie. Täytyy toivoa, että miehesi säilyy parempana isänä lapsillensa kuin on ollut sinulle aviomiehenä. Voimia lähipäiviin. Älä jää yksin ja puhu, puhu. Yritä olla loukkaantumatta näiden paljstojen ääliöosastosta.
Tämä on kyllä opiksi ja ojennukseksi kaikille miehille. Näin ei tehdä. Naiselle ei kerrota, että näkemiin vaan ja ei enää kiinnosta, kun tämä on viimeisillään raskaana. Sen verran malttia, että odottaa vaikkapa vuoden vauvan tulon jälkeen.
Äitikin kantaa 9 kk lasta sisällään, synnyttää tuskalla sen yhteisen jälkeläisen, kyllä miehelläkin luulisi olevan sen verran munaa, että pystyy pitämään mölyt mahassaan niin kauan, että toinen on suurin piirtein jaloillaan.
Ja jos tuo mies lähti toisen naisen perään - harvinaisen heikko on sen suhteen ennuste: onnellisia suhteita ei rakenneta vanhojen suhderaunioiden päälle.
Alue: Aihe vapaa
Toivottavasti sun lapset ei peri sun miehen eli isänsä mielenheikkoutta... odotas, kun 20 v. päästä sun lapset on samanlaisia sekoja kuin isänsä.