Odotan toista lastamme viimeisilläni, nyt mies ilmoitti haluavansa erota
Miten ihmeessä selviän tästä hengissä?? Tuntuu aivan kuin joku veivaisi puukkoa sisuskaluuissani ja seinät kaatuisivat päälleni. Mies haluaa erota ja on kuulemmma oikea ratkaisu, minäkin tulen jonain päivänä olemaan onnellisempi jonkun toisen kanssa. Meillä on siis 2 vuotias ja aivan näillä hetkillä syntyy toinen lapsemme. Olen totaalisessa shokissa enkä pysty lopettaa itkemistä. Mies on yrittänyt lohduttaa ja vannoo olevansa edelleen lapsille läsnä ja ettei minun tarvitse murehtia raha-asioista jne jne.
Ei kuulemma uskaltanut sanoa mitään aikaisemmin, mutta nyt tuli vaan sellainen olo, että oli pakko sanoa, että on päättänyt lähteä. Vaikeaahan meillä on ollut, taapero on valvottanut todella paljon, olen ollut kuolemanväsynyt, perhepiirissä on tapahtunut kuolemantapaus ja sairauksia, on siis ollut vaikeita aikoja ylipäänsä. Mutta en ikimaailmassa olisi uskonut, että mies jättäisi perheensä, pienen lapsen ja viimeisillään olevan vaimonsa.
Olen kuin hakattu, en pysty toimimaan ollenkaan, yritän jotenkin pitää taaperosta huolta. Hän ihmettelee, kun itken koko ajan ja kävelen ympäri kämppää. On kuin olisin jossain painajaisunessa ja rukoilen herääväni kohta. Rakastan miestä, hän on elämäni rakkaus, sielunkumppanini. Miten helvetissä selviän tästä hengissä? Voisinko joku auttaa.. Olen aivan hukassa, niin hukassa ja paniikissa, sattuu ihan fyysisesti joka paikkaan. Mies ei näyttänyt olevan surullinen ollenkaan, vaikka itkin aivan hysteerisenä ja lohduttomana (lähti siis äsken töihin). Ei edes halannut minua, ihan kuin häneltä olisi pudonnut kivi sydämeltä ja voi nyt olla onnellinen, viis minusta.
Herra isä sentään, miten ihmeessä pääsen tästä ylös? Pitäisi vauvakin synnyttää ja jaksaa hoitaa kahta pikkulasta.
Kommentit (670)
Että hautoo itsemurhaa. Haluaa päästää teidät ensin pois, ennen kun toteuttaa aikeensa. Hyvä olis jos sinne lääkäriin menisi.
sinun pitäisi ottaa ohjat omiin käsiisi. Mutta en minä tätä millään pahalla sano, enkä tuomitse.
Tässä ketjussa on ollut todella vähän tyypillistä ap-ryöpytystä. Älä ala kuvittelemaan sellaista. Meistä kukaan ei tunne sinua eikä miestäsi, nämä kirjoittamamme vastaukset ovat vain heijastuksia meidän omista elämänkokemuksistamme. Tilanteet ovat jokaisella erilaisia, toisaalta usein hyvin samanlaisia...
Ymmärrän toiveesi tuosta aikalisästä ja ymmärrän kyllä seksinkin. Olet valmis tekemään kaikkesi teidän suhteen eteen, paitsi laittamaan kovan kovaa vasten. En tosin ole itsekään varma, olisiko se oikea keino tässä tilanteessa. Ehkä se pakottaisi miehesi näkemään, että syy on masennuksessa, ei sinussa (jos näin lopulta on). Tai sitten ei, voisihan se pahentaakin asioita.
Siitä kannattaa ottaa onkeensa, mitä sulle on viesti toisensa jälkeen hoettu: pärjäät kyllä, kun päätät alkaa pärjäämään, tapahtui mitä tapahtui.
Voi sua AP. Ei sua kukaan halua kivittää, sinä hajotat jo itseäsi ihan tarpeeksi omalla toiminnallasi.
Ensinnäkin on yleistä harrastaa seksiä samaan aikaan vaimon kanssa vaikka olisikin toinen nainen. Miehet - joskus naisetkin mutta varsinkin miehet - osaavat lokeroida nämä asiat ihan erikseen.
Toisekseen, et sinä tuolla tavalla muistuta miestä siitä, mitä hän menettää, jos jättää sinut. Eihän hän menetä yhtään mitään. Näytät hänelle nyt, että vaikka hän ei olisi enää sitoutunut sinuun tai perheeseensä millään tavalla, sinulta irtoaa tarvittaessa seksiä.
Voimaantuisitpa vähän.
lisään vielä, että esimerkiksi synnytykseen hänen olisi mielestäni hyvä tulla mukaan, nähdäkseen konkreettisesti yhteisen lapsenne syntyvän.
Se aiheuttaa normaalissa ihmisessä kuitenkin yleensä jonkinlaisen tunnereaktion..
maalaillut on myös sitä mieltä, että synnytykseen olisi miehen varmaan ihan hyvä tulla, jos ap. vain sen "kestää". Ensihetkillä tarkoitin laajemmin vauvan ensimmäisiä päiviä ja viikkoja. Ap. kotiutuisi vauvan kanssa, mutta mieheltä suljetaan ovi ja hän menee omaan kotiinsa. Miettimään mitä menettää. Tällaisessa yhteisasumisessahan häntä vain pidetään väkisin auttelemassa ja odottelemassa vihdoin milloin pääsee pois...
Voi sua AP. Ei sua kukaan halua kivittää, sinä hajotat jo itseäsi ihan tarpeeksi omalla toiminnallasi.
Ensinnäkin on yleistä harrastaa seksiä samaan aikaan vaimon kanssa vaikka olisikin toinen nainen. Miehet - joskus naisetkin mutta varsinkin miehet - osaavat lokeroida nämä asiat ihan erikseen.
Toisekseen, et sinä tuolla tavalla muistuta miestä siitä, mitä hän menettää, jos jättää sinut. Eihän hän menetä yhtään mitään. Näytät hänelle nyt, että vaikka hän ei olisi enää sitoutunut sinuun tai perheeseensä millään tavalla, sinulta irtoaa tarvittaessa seksiä.
Voimaantuisitpa vähän.
oi ja voi... mitä tähän enää sanois,.. No, minä olin jollain tapaa samanlainen kuin ap itsekkin. Mies käyttäytyi törkeästi ja minä vaan annoin anteeksi ja ajattelin, että erohan se vasta kamalaa olisi, että en ikinä vois enää elää parisuhteessa, olla onnellinen ja kaikkea muuta puppua. Onneksi, siis ONNEKSI mun mies sitten lopulta lähti itse toisen naisen matkaan ja siitä alkoi minun toipuminen ja hyvinvointi. Minun ei tarvinnut enää ymmärtää miehen masennuksia ym ongelmia vaan hän sai itse kantaa vastuun omasta elämästään.
Ja eipä mennyt kauaa niin tapasin ihanan miehen, sellaisen jota en voinut kuvitella olevan olemassakaan. Tasapainoisen, avoimen...näistä kahdesta parisuhteesta ei voisi puhua samana päivänä sillä niin kuin päivä ja yö ne on erilaiseuudessaan. Ja sitä yötä minä joskus olin erehtynyt pitämään säilyttämisen arvoisena.
minusta nuo teidän terapeutin neuvot eivät ole hyviä... yrittää saada väkisin toinen jäämään, vaikka syyt jäämiseen olisivat kuinka hyvän (no, lapset on..ja syntyvä sellainen..). Auktoriteetin avulla kun pakotat miehen toimimaan haluamallasi tavalla nyt, niin kasvatat vaan sitä vihaa jota hän kokee sinua kohtaan ja tilannetta kohtaan.
sinun pitäisi nyt ajatuksen tasollakin antaa vastuu miehellesi. Antaa hänen mennä syyllistämättä, itkemättä perään... tietämättä mihin asiat johtaa. Hän voi palata takaisin (jos sinä enää siinä vaiheessa sitä haluat, kuka tietää) kun tajuaa valintansa tai sitten hän ei palaa.
Ja tuosta ilkeilystä ym tuli vielä mieleen se, että minunkin mies eroa ennen muuttui siitä kiltistä/kivasta miehestä ilkeäksi ja syy oli tietysti se, että halusi provosoida, satuttaa jne jotta voisi oikeuttaa eron itselleen. Mitä neutraalimmin ja ystävällisemmin minä käyttäydyin, sitä ilkeämmin hän käyttäytyi. Niin se vaan menee ap, mutta kannattaa suojella itseään ja lopettaa ajoissa ennenkuin sielu on ihan rikki.
Ap täällä on monta naista jotka haluavat sinulle pelkkää hyvää ja haluavat auttaa. En usko, että kovinkaan moni haluaa kivittää.
Seksistä sen verran, että se ei kerro mistään yhtään mitään. Seksi on sellainen irrationaalinen juttu. Sitä voi harrastaa niin monesta syystä. Ja ilman syytä. Periaatteen vuoksi ja vastoin kaikkia periaatteita. Maailma on täynnä pettäviä puolisoita, jotka panevat kuin kanit myös oman puolisonsa kanssa. Maailma on täynnä petettyjä, jotka panevat kuin kanit pettäjän kanssa. Maailma on täynnä ihmisiä, jotka panevat syystä tai ilman syytä.
Minä kerroin miehelleni vuosia sitten, että olen pettänyt häntä toisen miehen kanssa. Ja miten kävi. Mies itki ja raivosi ehkä tunnin ja sen jälkeen tuli ja otti. Pani ja sai kauheat kiksit. En vastustellut koska podin huonoa omatuntoa. Sen jälkeen mies taas itki ja raivosi. Eron jälkeen ehdotti, että jos jatkettaisiin panokavereina niin kauan, että hän löytää uuden naisen. Niinpä. Haloo. Ja kyseessä kunniallinen suomalainen akateeminen perheenisä.
Ap, olen kuitenkin iloinen siitä, että löysitte fyysisen yhteyden. Se saattaa auttaa henkisen yhteyden löytämisessä. Älä kuitenkaan tulkitse sekstaamista sillä sitä on mahdotonta tulkita.
Voi sua AP. Ei sua kukaan halua kivittää, sinä hajotat jo itseäsi ihan tarpeeksi omalla toiminnallasi.
Ensinnäkin on yleistä harrastaa seksiä samaan aikaan vaimon kanssa vaikka olisikin toinen nainen. Miehet - joskus naisetkin mutta varsinkin miehet - osaavat lokeroida nämä asiat ihan erikseen.
lisään vielä, että esimerkiksi synnytykseen hänen olisi mielestäni hyvä tulla mukaan, nähdäkseen konkreettisesti yhteisen lapsenne syntyvän.
Se aiheuttaa normaalissa ihmisessä kuitenkin yleensä jonkinlaisen tunnereaktion..maalaillut on myös sitä mieltä, että synnytykseen olisi miehen varmaan ihan hyvä tulla, jos ap. vain sen "kestää". Ensihetkillä tarkoitin laajemmin vauvan ensimmäisiä päiviä ja viikkoja. Ap. kotiutuisi vauvan kanssa, mutta mieheltä suljetaan ovi ja hän menee omaan kotiinsa. Miettimään mitä menettää. Tällaisessa yhteisasumisessahan häntä vain pidetään väkisin auttelemassa ja odottelemassa vihdoin milloin pääsee pois...
romantisoida upeaa elämäänsä sinkkumiehenä ja ehtii katkeroitua vaimolle asiasta ja olla hankala monta viikkoa. Ehditään puolin ja toisin puhua kaikenlaista ja riidellä, olla onnettomia ja yhdistää se pahoinvointi toiseen. Jos sitten muualle muutettuaan mies tuleekin toisiin aatoksiin, vaimo ei ehkä enää haluakaan mokomaa takaisin. Jos miehen nyt antaa muuttaa väliaikaisesti muualle, hän saattaa tulla toisiin aatoksiin jo ennen synnytystäkin. Tai sitten viimeistään siinä vaiheessa, kun vauva lähtee vaimon kanssa kotiin ja mies menee omaan kotiinsa.
on nyt pari paivaa pitanyt matalaa profiilia eika ole pahemmin kovistellut miesta, uskoo mies etta nyt on erokin helpompaa. Tuo seksijuttu oli ihan sen takia etta nyt helpottaa sen verran etta uskaltaa rentoutua, haluaa jattaa kauniit muistot. Mies uskoo nyt etta ap ei ala sen enempaa estelemaan eroa eika tarraudu enaan niin hanakasti kuin ennen.
Nyt alkaa tulevaisuuskin nayttamaan valoisammalta, sen vuoksi ne ainaiset puheet puhtaalta poydalta aloittamisesta. Tuon suuntaiset puheet eivat muuten ole tyypillista masentuneelle, mutta erittain tyypillisia sille jolla on uusi rakas katsottuna. Se hehkuttaa etta ap:llakin on mahdollisuus tavata joku uusi, nain oma uskottomuus saadaan nayttamaan melkeimpa sivuseikalta.
Nyt alkaa tulevaisuuskin nayttamaan valoisammalta, sen vuoksi ne ainaiset puheet puhtaalta poydalta aloittamisesta. Tuon suuntaiset puheet eivat muuten ole tyypillista masentuneelle, mutta erittain tyypillisia sille jolla on uusi rakas katsottuna. Se hehkuttaa etta ap:llakin on mahdollisuus tavata joku uusi, nain oma uskottomuus saadaan nayttamaan melkeimpa sivuseikalta.
Ex kun petti ja jätti, se hoki kuinka nyt meistä molemmista voi tulla paljon onnellisempia, kun voidaan löytää paljon paremmin sopivat kumppanit ja aloittaa ihan alusta. Myöhemmin kävi ilmi että se exän "paljon paremmin sopiva" oli löytynyt jo neljä kuukautta ennen eroa.
"En minä sellaiseen rupea, että mies edelleen on päättänyt eroavansa, mutta sen aikaa kun asuu täällä käyttää "kaikki palvelut" hyödykseen. En todellakaan. Sitten saa kyllä olla täysin ilman"
se mies ilman jaanyt, vai?
Ymmärrän kyllä, että vaikutan säälittävältä ja kaikkea muuta kuin täsyjärkiseltä. Kiitos kommenteistanne ja tuesta.
Tarkoitin sillä, että mies saa jäädä ilman seksiä, jos ei ala tulla tuohon erohokemaan jotain muutosta. Siis kerran harrastimme, mutta en ala siihen uudelleen, jos ei aio antaa meidän avioliittolle edelleenkään mitään mahdollisuutta.
Ja mies sanoi minulle eilen illalla, kun puhuimme asiasta (seksistä), että hänestä tuntui pitkästä aikaa, että meillä oli jotain kahdenkeskistä mukavaa. Sitä meillä ei ole ollut pitkään aikaan, siis kahdenkeskistä aikaa. Lapsi on valvottanut, on pitänyt nukuttaa iltaisin pitkään, meillä ei ole tukiverkkoja jne. Tuntui siis todella, että olimme ajautuneet kämppäkavereiksi, mutta nyt tuon seksin myötä saimmekin jotain kahdenkeskistä puuhaa, yhteyden tms. Snaoin miehelle, että en ryhdy tähän, jos hän ei höllää liekaa millään tavalla. Siis jos hän ei pysty katsomaan asiaa hieman avoimemmin ja antamaan ajatuksilleen tilaa myös sillä saralla, että jotain ehkä voisi olla pelastettavissa. Mies ensin sanoi, että ei voi luvata mitään, että sitten jätetään tämä seksi juttu kokonaan pois ja niin päätimme yhdessä. Päätimme, että voisimme koettaa miltä tuntuu, kun hieromme toisiamme, suutelemme ja halailemme. Sitäkään emme ole tehneet aikoihin (mihin nämä pienetkin parisuhdetta piristävät jutut katosivat ja miksi??). Käymme nyt siellä pariterapiassa ja mies itse sanoi eilen, että yritetään olla kotona puimatta asiaa, että hänkin nyt tosissaan yrittää välttää aiheesta puhumista ja vihjailemista. Että puhutaan ja selvitetään asiaa siellä terapiassa.
Mies nyt lupasi mennä lääkäriin, sanoi eilen että taas on niin ahdistunut kaikesta elämässään jne. Ja siis täällä kotona hän viettää kaiken vapaa-aikansa, että aika kärsivällinen toinen nainen saa olla, jos aikoo tällaista katsella vielä mahdolisesti useamman kuukauden.. Mutta kuten sanoin, haluan vaan nyt rauhan tältä jankkaamiselta, mun on pakko vaan keskittyä nyt vauvaan ja synnytykseen. Jos erotaan, sitten erotaan, sitten olen jo saanut vauvan maailmaan enkä vaaranna vauvaa hirveällä stressaamisella, panikoimisella, syömättömyydellä ja unettomuudella. Helppoa se ei silloinkaan tule olemaan, mutta kun en nyt vaan halua vauvaa ja tulevaa synnytystä altistaa kaikelle tälle. Vaikka ero onkin koko ajan takaraivossa, tällä tavalla pystyn kuitenkin rauhoittamaan ajatukseni aika hyvin. Ja alitajuisesti teen koko ajan surutyötä ja prosessoin eroa kyllä. Se ei vaan ole jatkuvasti aivan naamani edessä sokaisemassa minua muilta asioilta.
Ja ehkä voin sitten synnytyksen jälkeen aloittaa jonkun lievän mielialaläkityksenkin, jos alan masentua tästä kaikesta, nyt en voi lapsi vatsassani ottaa mitään lääkkeitä.
Katsotaan nyt päivä kerrallaan, mitä tästä tulee.
Ap
ap on selvasti kriisissa eika pysty kasittelemaan vaikaita tilanteita, miehella on jokin pahasti vialla, ei hyvaa seuraa.
on yhtakkia tullut taysi kusipaa, "seksin avulla se hoidetaan" huoh!
Sanoin jo, etten tule tänne kommentoimaan enää, koska jotenkin saan vaan täältä pahaa mieltä ja ajatukseni menevät entistä enemmän sekaisin. Teen niin kuin itsestäni parhaalta nyt tuntuu. Eli mies asuu täällä kotona, pidämme matalaaprofiilia eroasiasta puhumisessa, keskitymme synnytykseen, puimme eroa vain viikoittain pariterapiassa ja ohessa minä jatkan omaa terapiaani neuvolapsykologin luona. Mies menee ensi viikolla lääkäriin (aika jo varattu) ja miettivät siellä lääkärin kanssa miehen mahdollista masennusta ja sen hoitoa. Seksiä on ollut vain kaksi kertaa ja se oli ihanaa, en saanut siitä traumoja enkä luule että nyt maagisesti kaikki erojutut on pois pyyhitty. JOs eriamme, eroamme, sille ei sitten mahdta mitään. Nyt en vaan jaksa tässä tilassa ajatella asiaa ja olemme rauhoittaneet seuraavat viikot uuden vauvan tulolle. Onneksi mies tajusi asian vihdoin ja lakkasi jankuttamasta erojuttujaan. Näillä mennään, harmi jos joku ei ymmärrä tai on eri mieltä, minulle asia on yhdentekevä nyt tässä vaiheessa. Monelta olen saanut hyviä ajatuksia ja neuvoja, tukeakin, osalta pahaa mieltä.
Tulen kertomaan teille sitten joskus aikanaa, miten tässä kaikessa kävikään. Turha nostella nyt tätä ketjua ainakaan minun takiani.
Hyvää yötä ja mukavaa pian alkavaa syksyä kaikille. Toivon kaikille teille onnellisuutta ja rakkautta parisuhteisiinne ja elämään ylipäänsä.
Ap
P.S. Eipä tuo mies varmaan mitään perhesurmaa haudo, ihan ok tuulella ollut, paljon touhunnut lapsen kanssa, ollut kotona läsnä jne. Varasi lääkärinkin itselleen ja tuntuu helpottuneen siitä, että hänen omakin asiansa etenee hiukan
Onnea tulevaan, kyllä sinä selviät.
t. yksi ketjun lukija vaan
onnea synnytykseen, terapiaan ja kaikkeen muuhunkin tulevina viikkoina!
Pyydän anteeksi kaikkien pahaa mieltä aiheuttaneiden palstalaisten puolesta. Suurin osa ketjun lukijoista joka tapauksessa tukee sinua ja toivoo sinulle pelkkää hyvää, mutta ehkä niiden eri mieltä olevien ja haukkujien ääni tulee sitten paremmin kuuluviin. Itsekin olen lukenut tätä ketjua aktiivisesti päivittäin ilman, että olisin aina samalla lähettänyt jonkin tsemppaavan viestin. Miehenikin luki koko ketjun ja aina silloin tällöin on kysynyt, mitä sinulle nyt kuuluu.
Jos joskus jaksat, käy kertomassa kuulumisiasi vielä. Varsinkin olisi niin ihanaa saada kuulla, jos asiat selviävät. Sinusta, vieraasta ihmisestä on tullut jotenkin kuin sellainen tuttava, josta on huolissaan ja jolle toivoisi apua ja kaikkea hyvää.
Terveisin yksi lukijasi ja tukijasi
...kun minulla oli salasuhde päällä. Oli huono omatunto siitä, että rakastelen toisen miehen kanssa joten oli pakko rakastella myös silloisen aviomiehen kanssa. Ennen suhdetta meillä oli ollut hiljaista seksirintamalla mutta aloitettuani seksisuhteen virkistyi myös sänkyelämä aviomiehen kanssa. Siis koska oli huono omatunto. Ajattelin vielä, että jos rakastelen aviomieheni kanssa niin hän ei tajua että minulla on suhde. No, ei tajunnutkaan. Jätin aviomieheni ennenpitkää ja en ole tähän päivään mennessä kertonut, että minulla oli suhde.