Imetyksestä: meidän " koliikki" oli lapsen nälkää.

Imetin ja imetin, imetin ja imetin. Tyhjiä pusseja poika lutkutteli tunti tolkulla päivittäin, ihan selvästi nälissään. Ja totta kai mahaan kertyy ilmaa, kun imee tyhjiä rintoja tarpeeksi kauan. Röyhtäytin minkä ehdin, mutta ei auttanut.



Illalla lapsi oli jo niin täynnä ilmaa, että koko vauva oli pelkkää karamppia ja huutoa, kun mahaan sattui. 1kk iässä ymmärsimme antaa tuttelia imetysten välissä lisäruokana, ja itkut loppui kuin seinään!

Painoni laski lähtöpainosta 10 kg puolentoista kuukauden aikana. itkut loppuivat kun kiinteät saatiin aloittaa 3 kk:n iässä. Miksihän tästä asiasta ei puhuta yleisemmin?

kahden tunnin imetysväli ei ole lyhyt. Mutta hyvä, että löysitte ratkaisun.

Ja ihan takuulla imetin, imetin, imetin, imetin, imetin. Mutta maitoa ei tullut tarpeeksi vauvan tarpeisiin! Imetin 6kk, mutta sen 5 kk annoin siinä sivussa tuttelia lisäksi. Aina imetin ensin ja sitten annoin lisäksi pullosta, jos piti.



Jos minulle olisi neuvolassa kerrottu röyhtäyttämisen ja lisämaidon tarpeellisuudesta, olisimme luultvasti säästyneet koliikilta kokonaan.



t.2

että kyllä se kahden tunnin imetysväli on aika hurja (3kk:tta) jos toisilla se on 4-5 tuntia. Meillä ei ole ollut koliikkia, mutta jos ajassa vertaa (yösyötöt ja iltaimetysmaratonit) niin kyllä äiti paremmin lepää, jos imetysvälit pidemmät. Ja äiti tarvitsee myös lepoa että jaksaa. Tätä ei sovi unohtaa.

Sehän on tutkittu juttu että koliikkia ei ole, on vain nälkäisiä lapsia ja herkästi kipuilevia vauvoja (normaalit ilmavaivat).

siksipä siis otin onneksi äidin neuvosta vaarin, ja annoin lisämaitoa jo ensimmäiselle. Nyt toiselle lapselle annoin kans lisämaitoa kun ei tyytynyt rintaan

Mistä mustaa valkoisella?! KIITOS!

eloonjäämisahdistusta.



ilmeisesti rintaa pitäisi siis tuputtaa jo ennen kuin vauva ehtii tajuta että on nälkä....

alkoi saada ensin lisämaitoa ja sitten 4 kk:den iässä kiinteitä. Edelleen poden huonoa omaa tuntoa lapsen " nälkiinnyttämisestä" .

osa " koliikkivauvoista" itkee nälkäänsä, nykyään kun kaikilla muka maito riittää.



minusta se on aika selvä merkki ihan vaan nälästä jos lapsi syö tunnin, parin välein. itse yritin alussa pärjätä vaan imettämällä ja kyllä oli itkuinen lapsi.

sitten eräänä iltana mieheni kyllästyi kuuntelemaan ja juotti vauvalle tuttelia. lapsi nukkui koko yön kuin enkeli. siihen loppui meillä imetykset ja meillä on maailman tyytyväisin vauva :)

Onko korjattavissa?

paino on noussut.



Päivät on sitten imetysmaratonia, välillä 5 h putkeen. osa siitä " läheisyyden tankkausta" , eli tissillä roikkumista, mutta kyllä maitoakin tulee.

jo Lapsikirjassaan. Eli koliikki = nälästä " kramppinen" vauva



Tiedä sitten, mitä mieltä huutavien lasten vanhemmat on.

Minä ole meidän tapauksen jälkeen sitä mieltä, että nälkää lapsi huusi. Olen nk " ekoäiti" ja en millään suostunut kuuntelemaan ketään kokeneempaa, mutta nyt kadun ja todella myönnän oman virheeni. Imetin hyvin pitkään. Seuraavan lapsen kohdalla aloitan välittömästi lisäruoan (vastoin kaikkia aikaisempia ajatuksiani) jos lapsi itkuinen.

Kyllä mullakin paino putosi nyt reippaan 10 kiloa ekan kuukauden aikana ja syöttövälit n. 3 tuntia, välillä vähemmän ja välillä enempi. Sama juttu esikoisesta.



Ilmaa ei mene tyhjistä rinnoista. Vauva saa ruokaa vaikka rinnat näyttää ja tuntuu tyhjiltä.

Väärä imetysote saattaa viedä ilmaa mahaan, ei maito itsessään.

Sekin vaikuttaa jos maitoa tulee niin nopeasti ettei vauva kerkeä juomaan samaan tahtiin.



Koliikkiin ei ole syytä ja siihen voi vaikuttaa moni asia! Ei se että laihtuu 10 kiloa. 99 % raskaana olevista naisista lihoaa ja hyvin moni kymmeniä kiloja. Synnytyksen jälkeen poistuu kertynyt neste ja jos on raskausaikaan syönyt liikaa niin kyllähän se imetyksen avulla tippuu nopeaankin.

-Muutenkin pyritään imetysajalla siihen että paino olisi sama kuin ennen raskautta kun imetys lopetetaan.



Tiheän imuttelun kausia on pitkin imetysajan! Ja se on täysin normaalia.



Ja jotta maito on hyvä laatuista ja sitä muodostuu pitää äidin huolehtia että syö monipuolisesti, riittävästi ja juo PALJON.



Mutta kyllähän te nämä tiedätte..

Sekä myös sitten sitä, että joidenkin vauvojen suolisto on herkempi kuin muiden.



Mutta yleensä ottaen itse olen myös sitä mieltä, että monella " koliikki" itku johtuu liian vähästä ruuasta.

Mutta hyvä ap että teidän tilanne helpotti.

Tosiaan hyvä, jos joillakin lisäruuan antaminen auttaa. Meillä on ollut kaksi koliikkilasta, esikoinen ja kuopus. Välissä on kolme tosi helppoa ja tyytyväistä lasta. Ei meidän koliikkilapset suostuneet ottamaan suuhunsa mitään, kun koliikki-itkut alkoivat. Itkut tulivat kummallakin lapsella illalla klo 18 - 19 ja loppuivat n. neljän tunnin lähes yhtäjaksoisen huudon jälkeen. Ei siihen oikeasti mikään auttanut. Pää kääntyi tissistä poispäin, vesipulloa ei huolittu, ei auttanut kanniskelu eikä hierominen tai pepulle taputtelu. Kumpikin oli kova pulauttelemaan. Lattiat lainehtivat ja rätti piti aina olla mukana, minne sitten mentiinkin. Heillä todellakin saattoi olla jostain suoliston kypsymättömyydestä kyse, mene ja tiedä. Tehtiin syöttöpunnituksia ja viikkopunnituksia eikä ruuan määrässä tai painon nousussa ollut moittimista. Varsinkin esikoinen kasvoi reilusti keskikäyrän yläpuolella. Reilun kolmen kuukauden ikäisenä kummankin koliikki-itkut loppuivat, vaikka ruokavalio pysyi minulla ja lapsilla samana. Täysimetin puolen vuoden ikään.



Esikoinen joutui nivustyrän takia kahden kuukauden ikäisenä sairaalaan ja siellä hän sai koliikkikohtauksen leikkausta edeltävänä iltana. Sairaanhoitajat vähän säälien katsoivat, kun poikaa kanniskelin. He huomasivat kyllä, ettei lapsi nälkää huutanut, ei myöskään tyräänsä, vaikka tyrä alkoikin pullistella aina itkujen aikaan enemmän. Hoitajat sanoivat vain, että jotkut lapset ovat tuollaisia, koeta kestää. Kyllä sen kestikin, mutta raskasta aikaa koliikki on vanhemmille. Eikä sitä ainakaan helpota joittenkin " asiantuntijoitten" kommentit lapsen nälässä pitämisestä.

Silloinhan kaikkien vauvojen koliikki loppuisi kun annetaan lisämaitoa. On myös täysin pulloruokinnalla olevia koliikkilapsia.



Olisiko looginen päätelmä, että jos lapsi itkee se ei aina ole koliikkia. Se voi olla myös nälkää tai jotain muuta mutta nälkä ei ole koliikkia.