Miten saada romantiikkaa/intohimoa elämään?
Meillä ei ole ollut kunnon intohimoa miehen kanssa koskaan, tokihan ihastuneita olimme ja muut syyt sitten ajoivat yhteen (esim yhteinen harrastus) mutta tilanne tietysti vaan pahentunut vuosien ja lasten myötä. Mies on hieman jörrikkä luonteeltaan, ajattelee kaikesta negatiivisesti eikä viitsi suuresti panostaa. Itse näen nykyään mitä eroottisempia unia (en omaa miestä kohtaan) ja haaveilen, huomaan niin hirveästi kaipaavani taas intohimoa elämään kun pahimmista pikkulapsivuosista selvitty. Kun liimaudun illalla lasten nukahdettua miehen kainaloon, tämä ärtyneenä kivahtaa "auts, mitä sä tuut kiusaamaan, au mua sattuu kun tunget niin lähelle". Tai jos yritän aloittaa keskustelua, saattaa älähtää "mitä meidän nyt tarttis keskustella, senkun eletään elämää, mä haluun kattoo telkkaria rauhassa". No. Ei meillä pussata eikä keskustella. Keskitytään työssäkäyntiin (mies) ja lastenhoitoon (minä).
A-pu-a. Olen 30-vuotias, nätti nainen ja elämää vielä paljon edessä. Mies on isänä ihan hyvä, ihan tavallinen kumppanikin sinänsä. Eroamisessa ei olisi järkeä, kun kerran olen perheen hänen kanssaan perustanut. Mutta miten minä voin saada elämääni (luvallisesti..) inhtomia ja "sitä jotain" fiilistä? Tunnen itseni väsyneeksi ja surulliseksi näin, elän vain lapsille kun muutakaan ei ole eikä miestä kiinnosta.
Kommentit (6)
Kuitenkin mä kuulen vaikka ihan tuolla leikkipuistossa, että on ihanaa kun saa lapset nukkumaan ja sitten otetaan miehen kanssa jotain hyvää syömistä ja köllötellään kainalokkain sohvalla. Tai että on mukavaa kun isovanhemmat tulevat hoitamaan lapsia joskus ja päästään miehen kanssa kahdestaan syömään hyvin ja juttelemaan. Meillä mies sanoo tuollaiseen, että mitäs turhia, ei jaksa lähteä, mitä meidän kahdestaan mihkään tarttis mennä tai jutella.
Eli monet parit kuitenkin tykkäväät olla keskenäänkin, se mieskin..?
Miehelle se on sitä, että lusitaan taas neljän seinän sisällä saman vanhan muijan naamaa tuijottaen. Ja sitä pitäisi ihan odottaa?
Naiset nyt haluavat kilpailla keskenään, että kellä on paras mies, ja siksi suitsuttavat noita romanttisia iltoja toisilleen. Miehen versio aiheesta olisi, että laitettiin lapsi hoitoon/nukkumaan ja sitten nainen halusi kiehnätä ja kuulla löpinöitä ja irtosihan siitä vähän tavanomaista seksiäkin sitten.
Jos kerran tuo on tilanne, ettei mitään lämpöä tai romantikkaa ole. Eihän tuollaista kukaan jaksa; pelkkää toiston toistoa ja harmaata arkea päivästä toiseen, kohokohtina vierailut appivanhemmilla viikonloppuisin.
seksiä onneksi on aina välillä, mutta ei mitään läheisyyttä tai suutelua... mua niin riistää sisältä enkä tiedä mitä tehdä... en osaa asiasta edes puhua miehelle.
Mies kamalan huono suutelemaan ja tajuan vasta nyt että kaipaan suudelmia. Oikeasti kaipaan niin paljon että aion tehdä sitä jonkun muun kanssa jos mies ei siihen pysty.
Valitettavasti en osaa neuvoa, meillä samanmoista:( Teillä joilla miehet älykkäitä, keskustelutaitoisia - näkyykö tämä myös kotioloissa ja parisuhteessa? Mietin monesti, onko syynä mieheni muukin sivistymättömyys, duunarius..
Ihan turha haikailla, että tavallinen suomalaismies paljoa panostaisi johonkin romantiikkaan tai siihen, että nainen kokisi itsensä halutuksi ja rakastetuksi, saati ihailluksi. Ehei, ne jutut kuuluvat yleensä hät'hätää siihen muutaman vuoden alkuun suhteessa. Sitten mies ajattelee, että eukko pysyy kyllä ilman suuempia panostuksiakin. Samoin tietty käy monille naisillekin, eli unohdetaan, että se kumppani voisi haluta muutakin kuin olla kämppis ja itsestäänselvyys.
Jos joku ratkaisu löytyy, niin kerro ap siitä täällä. En usko että sellaista taikatemppua olisi vielä keksitty.