Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä ootte mun pelkopoliraportista?
27.07.2012 |
Tällaisen raportin kätilö oli kirjoittanut mun pelkopolikäynnistä:
Uudelleensynnyttäjä, ensimmäinen synnytys säännöllinen alatiesynnytys, kesto 6 h.
Avautumisvaiheen loppu ollut raju, nopea ja kivulias, kipulääkkeeksi saanut ilokaasua, puudutuksia ei ollut ehditty antaa.
Kokee ponnistusvaiheen olleen erittäin kivulias, muistaa kivun vieläkin voimakkaana, kertoo, että oma käytös ponnistusvaiheessa hallitsematonta, ollut hysteerinen, huutanut ja vastustanut ponnistamista, häpeää käytöstään myös miehensä silmissä.
Lapsivuodeaika ollut rankkaa traumaattisen synnytyskokemuksen vuoksi, kokenut oman olon lähinnä pahoinpidellyksi. Siirtänyt seuraavaa raskautta pelon vuoksi vuosia.
Tällä hetkellä on alatiesynnytykseen motivoitunut. Toiveena hyvä kivunlievitys, toivoo spinaalipuudutusta.
Kommentit (36)
lisäisin vielä, että eivät ole aina tulleet ja onneksi meillä on tässä kohtaa turvana nykyinen lääketiede. .. siinä menetettiin ennen yleensä aina äiti ja usein myös lapsikin. Hölmöin usein hoettu lausahdus :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lisätä varsinkaan jos se lykättäisiin heti kättelyssä siinäpä sitten kärvistelisit taas tuskissas ota epiduraali.
Miksi haluat spinaalin jota ei voi enää lisätä varsinkaan jos se lykättäisiin heti kättelyssä siinäpä sitten kärvistelisit taas tuskissas ota epiduraali.
tai siis lisätä ei voi, mutta sen voi laittaa tarvittaessa uudestaan. Itsellä viikko sitten laitettiin spinaali ja tunnin päästä uudestaan - poika syntyi toisesta spinaalista vartin päästä.
Mulla epiduraali vaikutti niin täydellisesti et nukahdin hetkeksi, eli kertoo aika paljon. Spinaali taasen vei vain ponnistamisen tarpeen, mutta ei kipuja. Tai jos nyt kipuja lievittikin, niin sanoisin että max 5%, kun taas epiduraali vei kivut 100%. Tämä siis JOS haet täyttä kivuttomuutta, kaikki eivät tietenkään hae.
Mä en nyt muista kaikkia perusteluja, miksi epiduraali on mulle huono vaihtoehto. Ainakin siksi, että voi hidastaa synnytystä, ja siksi ettei välttämättä ehdi sitä laittaa, ellen sitten mene TOSI ajoissa sairaalaan. Ja mä olen ymmärtänyt, että epiduraali ei pahemmin helpota enää ponnistusvaiheessa. Avautuminen ja supistukset ei ole mulle ongelma, vain se hirveä halkeamisen ja repeämisen tunne ponnistusvaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja mä luulen, etten paljon ehdi nukahtelemaan, jos vanhat merkit paikkansa pitää... Eiköhän tämä toinen tule tosi nopeasti ulos. Eka synnytys oli sen 6 h, joista ensimmäiseen kolmeen tuntiin ei tapahtunut juuri mitään, loppu olikin sitten rytinää. Kätilöt hokivat vain "sä yllätit meidät", kun synnytys alkoi edetä niin nopeasti.
Mun mielestä mun ekan synnytyksen rajuutta kuvaa se, että aamulla kun heräsin, niin supistuksia tuli minuutin välein. Siitä tahti hidastui ehkä viiteen minuuttiin automatkan aikana.
Mulla on 4 lasta, kaksi ekaa ilman mitään kivunlievitystä, eka synnytys kesti 5h ja toinen 3h.
3:nen ja 4:nen kanssa oon saanut spinaalin vaikka nopeita synnytyksiä nekin on olleet.
Spinaali on ollut todella hyvä, vei kaikki kivut, mutta silti ponnistus tunto ja voima oli ihan kohillaan.
Ainoat haitat oli 3:nen kanssa karsea tärinä ja 4:nen kanssa kutina.
Hyvin se menee :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokemuksesi kuulostaa samanlaiselta kuin minulla oli ensimmäinen synnytys. Toisen synnyttämistä pelkäsin tosi paljon. Kävin pelkopolilla ja tehtiin 'suunnitelma'. Loppuraskaudesta olin ihan paniikissa ja itkin joka päivä,kun pelotti niin paljon. Annoin paniikin ja pelon näkyä äitipolikäynneillä ja tein selväksi, etten saa vauvaa ulos jos joudun siihen paniikinsekaiseen kipuun synnytyksen aikana. Koin oloni hieman turvallisemmaksi kun pelkoni otettiin hyvin tosissaan ja pohdittiin miten minut saadaan psyykattua synnyttämään. Kävin loppuraskauden neuvolakäynnit äitipolilla,vieläpä koko ajan samalla lääkärillä,koska hän halusi hoitaa asian,kun tiesi taustat. Sain hyvää kohtelua,mikä itsessään auttoi,mutta parasta oli se,että synnytyskätilö osasi hommansa,luki paperit ja tilasi spinaalipuudutuksen juuri oikeaan aikaan.
Spinaali toimi loistavasti,ei vienyt ponnistamisen tarvetta,mutta kivut vei kokonaan. Ai niin,eka synnytys kesti 6 h ja toinen 3 h. Tällainen kokemus täällä. Ap:lle tsempit!!!
Eiköhän ne sen spinaalin mulle lykkää heti kun menen sairaalaan. Jos en spinaalia saa, niin sitten mua on huiputettu ja pahasti!
Sektiota en halua, koska haluan hoitaa ja nostella vauvaa myös ensimmäisinä päivinä, ja haluan, että imetys onnistuu. Pelkään myös kipua, jos puudute/kipulääke loppuu sairaalassa ollessa, kaverille kävi näin.
Kukaan ei sulle sitä spinaalia voi luvata. Valitettavaa, mutta totta.
Itselläni on kaksi pelkosektiota takana ja voin kertoa, että hyvin ovat menneet!
Toisena päivänä oon päässyt ylös sängystä ja saman tien hoitanut vauvaa. Suurin ongelma oli, että toisen lapsen syntymän jälkeen en saanut nostella sitä esikoista (joka silloin 2v ja halusi myös syliin). Imetys onnistui molemmilla oikein hyvin, ekaa imetin 10kk ja toista oon nyt imettänyt vuoden. Kipulääkkeitä saa lisää kun vain pyytää - vaihtoehtoja löytyy ja silti voi imettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen takia meninkin pelkopolille, että mun tiedoissani sitten varmasti näkyy edellisen synnytyksen kuviot, ja nyt toive tuosta spinaalista.
En ole onneksi stressaavaa sorttia, tämän asian kanssa vaan vähän herkillä.
maito nousi normaalisti ja pystyin imettämään. Käsittääkseni ei ole este imetyksen aloitukselle. Tosin olin muutenkin sektion jälkeen hyvässä kunnossa, jaksoin ja sain hoitaa vauvoja heti illalla - sektio oli ollut aamulla.
Tsemppiä!!
Eiköhän ne sen spinaalin mulle lykkää heti kun menen sairaalaan. Jos en spinaalia saa, niin sitten mua on huiputettu ja pahasti!
Sektiota en halua, koska haluan hoitaa ja nostella vauvaa myös ensimmäisinä päivinä, ja haluan, että imetys onnistuu. Pelkään myös kipua, jos puudute/kipulääke loppuu sairaalassa ollessa, kaverille kävi näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
noin nopeilla synnytyksillä.
eka synnytys 5 h. 8 cm auki ja vielä laittoivat epiduraalin, siitä 10 min ja ponnistin. Että kyllä sitä voi ehtiäkin....
Kuvaa hyvin mun tilannetta, oli aika vastaava.
Sain tosi hyvän avun äitiysneuvolan psykologilta, joka antoi parin käynnin verran traumaterapiaa. Pelkopolista ei apua.
Terapialla sain itseni hallintaan.
Toinen synnytys olikin sitten ihan erilainen ja vaikka ilman kivun lievitystä se meni, niin muistot ovat täysin erilaiset!
Kysy pätevää psykoterapeuttia! Mulla auttoi 3 käyntiä, en olisi ikinä uskonut. Olin kyllä tosi motivoitunut. Antoi hyviä kotiharjoituksia. Ja ulkopuoliselle puhuminen auttoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun sanoin että toivon lääkkeetöntä synnytystä, edellisen synnytyksen spinaalipäänsäryn ja siitä spinaalista aiheutuneiden selkävaivojen takia (kyllä ihan lääkäri on sanonut että ne selkävaivat ovat johtuneet siitä spinaalista). Lisäksi se spinaali ilmeisesti pitkitti synnytystä, supistukset loppuivat kesken ponnistusvaiheessa ja muuta mukavaa.
Olen toivonut että pääsisin siihen huoneeseen synnytyssairaalassamme jossa on amme ja korkeintaan turvautuisin aquarakkuloihin.
toki tiedän että homma voi mennä ihan miten tahansa, mutta pääosin toivon että homma menisi ilman lääkkeitä ja puudutuksia. =)
Sen takia meninkin pelkopolille, että mun tiedoissani sitten varmasti näkyy edellisen synnytyksen kuviot, ja nyt toive tuosta spinaalista.
En ole onneksi stressaavaa sorttia, tämän asian kanssa vaan vähän herkillä.
...harkita vielä ja ottaa tarkasti selvää sektion riskeistä vauvalle!
Kuvauksen perusteella sinulle ei tehty ihmeempiä toimenpiteitä?
Itsellä samanlaisia tuntemuksia, paitsi että lapseni syntyi kuolleena, joten edes "palkintoa" ei ollut korvaamassa kärsimyksiä. Minä vaadin seuraaville kerroille sektiot.
Sektion riskit vauvalle ovat pienemmät kuin alatiesynnytyksen, jossa usein uhkaa esim. hapenpuute tai murtuu luita. Sektion riskit vauvalle ovat jotain tyyliin "bakteerikanta ei ehkä kehity yhtä nopeasti". Sektion riskit koskee lähinnä äitiä, eikä ne suunnitelluissa sektioissa ole juuri mitkään. Suomessa tilastoidaan kiireelliset-, hätä- ja suunnitellut sektiot samoihin tilastoihin ja katsotaan siitä paljonko on tullut komplikaatioita.
Ellei ole viimeinen vauva kyseessä, kannattaa miettiä tämäkin puoli. Vauvan kannalta edellisen/edellisten raskauksien sektiot ovat iso riski: kohdun repeytyminen, etinen istukka jne jne
...harkita vielä ja ottaa tarkasti selvää sektion riskeistä vauvalle!
Kuvauksen perusteella sinulle ei tehty ihmeempiä toimenpiteitä?
Itsellä samanlaisia tuntemuksia, paitsi että lapseni syntyi kuolleena, joten edes "palkintoa" ei ollut korvaamassa kärsimyksiä. Minä vaadin seuraaville kerroille sektiot.
Sain vaatimani sektiot ja "vauvat" ovat nyt 16v 14v ja 12v. Sektiot olivat IHANIA kokemuksia alatiehen verrattuna.
En ole itse äiti, mutta karmaisevalta kuulosti tuo sinun kokemus ja tuli paha mieli puolestasi:( Mahtavaa että pääsit pelosta yli ja uskalsit raskautua uudelleen! Varmasti seuraava synnytys menee paremmin ja spinaalin avulla et joudu kokemaan moista uudelleen.
Kuvauksen perusteella sinulle ei tehty ihmeempiä toimenpiteitä?
Joo, ei tehty mitään toimenpiteitä. Mutta mielestäni halkeamisen tunne, repeämiset, niiden ompelu (oli kivuliasta sekin), istukan ulos painaminen, ja koko homma sai aikaa sellaisen pahoinpidellyn olon. Vertakin menetin aika paljon. Kyllä mun päässäni asia vaan kääntyi niin, että mulle tehtiin jotain pahaa ja kivuliasta, mihin en itse voinut vaikuttaa. Vaikkei siis kukaan mitään erityistä tehnyt :)
Toiveissa olisi että saan samalla sterilisaation.
T. Se joka myös käynyt pelkopolilla ja toivoo sektiota