Naisten välisestä vihasta
Bloggaaja, jonka blogia luen, kirjoitti vähäsen aikaa sitten tästä aiheesta.
http://highwaytosun.blogspot.fi/2012/07/naiset-jotka-vihaavat-naisia.ht…
ja tätä aihetta käsiteltiin Iltalehdenkin keskustelupalstoilla.
Oon itsekin huomannut näissä vauva.fi:n keskusteluissa naisten keskeistä vittuilua, onko teidän mielestä nainen naiselle susi?
Kommentit (5)
Minusta on tosi herttainen, mutta aivan utopistinen ajatus, että puolet ihmiskunnasta ois aina kilttejä ja hyväntahtoisia toisilleen, kaikissa tilanteissa. Myös nainen tuntee aggressiota siinä missä mieskin, mutta kulttuurimme antaa naiselle aika vähän mahdollisuuksia kanavoida sitä rakentavasti.
jokainen meistä on joskus toiselle inhottava. Se joka väittää, että ei ole koskaan tehnyt kenellekään väärin, valehtelee.
Ja millä oikeudella sille "idiootillekaan" saisi olla millainen vaan! Kysynpä vaan. Ei kukaan olen pelkästään ja aina "hyvä", mutta on todella suuria eroja käsityksistä oikeasta ja väärästä, sekä siinä, kuinka tehokkaasti toimiva omatunto ihmisellä on. Naisissa olen tavannut muutaman todella ovelan ja julman alistajan mm. työelämässä, miehissä en ollenkaan siinä määrin.
Olen nainen ja sanon kyllä asioita ihmiselle suoraankin, ettei ole siitä että en raaski puhua ihmiselle itselleen.
Itse puhun toisista ihan sillä että tahtoo avautua. Ei sillä että tahtoo dissata toista tai mitä vaan vastaavaa vaan purkaa pahaa oloaan.
Minusta on ihan normaalia että muutkin sitten puhuu minusta ja jos joku pännii minussa toista, ei se taas ole kuin yksi näkökulma ja siitä puhumalla voidaan oppia ymmärtämään toista.
Siis kunhan se homma pysyy kasassa, haukkuminen (vaikka tukan väristä) on lapsellista mutta erimielisyydet.
Mitä taas miehistä niin kyllä nekin pistää halvalla ja sanoo pahasti.
Jos olisin mies niin olisin kuulemma saanut turpaan on joku jätkä kännissä sanonut kun hävisi sanallisesti väännön.
Ps. entä jos toinen ei tahdo puhua?
Sellaisiakin on jotka vetää hupun korvilleen eikä enää suostu puhumaan.
On se kumma kun muitten käytös on sitä ja tota muttei omaa mietitä.
aina vaan jaksaa tunkea rumaa päätään pintaan.
Mä en tunne muuta kuin sellaisia ihmisiä, jotka eivät voi sietää jotain piirrettä toisissaan. Ja onko ihme, kun kukaan ei siedä edes itseään aina, paitsi narsisti.
Miehet panettelevat toisiaan selän takana aivan yhtä pahasti kuin naiset. Aiheetkin ovat paljon samoja, pääasiassa se, jos joku yrittää olla muita rikkaampi, suositumpi, on turhamainen, leuhkii jne.
Mistä edes on ap:n avauksessa kyse? On niin itsestäänselvää, että nainen on naiselle susi, koska jokainen on jokaiselle susi. Ajoittain. Ja välillä jopa tismalleen samoja ihmisiä kohtaan voidaan olla käsittämättömän kilttejä ja lojaaleja. Ja näitä molempia ääripäitä, vittumaisuutta ja ystävällisyyttä aivan yhtä aidosti.
mutta ei naiseus sinänsä sitä aiheuta. Kysymys on aina persoonista. Toinen on sitten se, etteivät naiset osaa olla laumassa, toisin kuin miehet. Pojilla on aina paljon kavereita, joiden kanssa potkitaan vaikka palloa. Tytöt nyhjäävät bestiksen kanssa ja uskoutuvat toisilleen. Jo kolmen tytön porukka on aika mahdotonta, aina niistä kaksi sulkee pois kolmannen.