Lue keskustelun säännöt.
muita yksinäisiä? valivalia...
10.06.2008 |
Pitkään olenkin taas sinnitellyt, mutta nyt on alkanut ahdistaa tämä yksinäisyys.
Jäin työttömäksi keväällä ja siitä asti olen ollut lasten (2kpl) kanssa kotona.
Töissä ollessani minulla oli paljon "vientiä", usein pyydettiin kylään ja ulos jne.
Heti melkein kun jäin pois töistä, jäivät kaveritkin. Kukaan ei soita, kukaan ei pyydä. Olen hautautunut kotiin, haluaisin vaan mennä peiton alle ja olla yksin.
Lastenhoito ei jaksa kiinnostaa.
Tiedän, itse heidän olen "tehnyt".
Olenkin ollut kotiäitinä useamman vuoden, kunnes alkoi kiristää ja menin töihin.
Nyt tuntuu että olen joutunut palaamaan takaisinpäin, millään ei pinna kestäisi kotonaoloa.
Mies on kiltti ja mukava, hoitaa kyllä lapsia ja tekee kotitöitä siinä kuin minäkin. Silti minä en saa aikaiseksi mitään.
Vihaan elämääni.
Vaikka mies on kiltti, ei hän silti kuuntele. Vaihtaa puheenaihetta jos kerron miltä musta tuntuu. Koskaan ei oma-aloitteisesti kysy tai puhu tai ehdota mitään.
Seksiäkään meillä ei ole, pelkään että mies pettääkin:(
(vaikka toisaalta ei hänellä ole aikaa, kiire työ ja sieltä suoraan kotiin aina)
Olen NIIN yksin :(
Kommentit (4)
muttakun on nuo lapset.
Ja jotenkin en vaan jaksa pyydellä ketään, sitten kun yritän niin kukaan ei lähde=(
Seksiä haluaisin, mutta se alottaminen on liian vaikeaa koska on "harvinaista".
voimia sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sieltä voisit tavata ihmisiä.
Minunkin kaverini ovat enimmäkseen töistä, ja sitten tietysti kun lähdin äitiyslomalle, ei heillä ole aikaa kyläillä, koska ovat töissä päivät. Yritän vain itse olla vähän ulospäinsuuntautunut, ja keksin kivaa tekemistä. Nyt keväällä kävin kansainopiston kurssilla, sieltä sain kaverin, jonka kanssa käydään kahvilla silloin tällöin. Käyn myös joogatunneilla.
jumppaan tai kursseille:(
Mä olen tosi ulospäinsuuntautunut oikeesti, mutta en vaan nykyään jaksa.
Märehdin vaan yksinäni.
Tuttavien mielestä en varmasti ole yksinäinen, enkä edes perheeni mielestä.
Minähän olen pärjäävä ja sosiaalinen!
Mutta sisälläni kärsin:(
että nyt kun olet työtön, sulla on aikaa aktiivisesti hoitaa niitä kaverisuhteita. Älä odota että sua kutsutaan kylään, kutsu itse ihmisiä tai ehdota lenkkiä tai ostosreissuja.
Ja suosittelen seksiä :-)
t. yksi yksinäinen, joka ei ehdi tavata ketään, ei ole ehtinyt vuosiin ,joten ei ole enää ystäviäkään :-/