Läski, kuinka sinusta tuli läski, ja minkä ikäisenä?

kun eräänä kauniina kesäpäivänä kuljin töihin, mieleni oli iloinen ja hyräilin onnellisena silloista suosittua hittiä. Taivaalle alkoi kerääntyä pilviä ja ajattelin sadekuuron alkavan, kiirehdin vauhtiani, ennättääksen kastumatta töihin.

Mutta mutta, en päässytkään eteenpäin, jalkani olivat kuin jähmettyneet , en pystynyt liikuttamaan itseäni. Alkoi kuulua hurinaa, kuin pölynimurin ääntä. Näin kun taivaalta laskeutui pieni lentokoneennäköinen ,mutta pyöreämpi alus.

Ihmeellistä kyllä mieleni oli tyyni , en pelännyt. Alus parkkeerasi viereeni ilmaan. Siitä avautui pieni ovi, josta laskeutui portaat. Portaita pitkin asteli neljä pientä olentoa, kaikilla oli ruiskut käsissään. Silloin minua hieman pelotti, mutta jähmettyneenä en kyennyt päästämään ääntäkään, enkä liikkumaan. Olennot tulivat luokseni ja jokainen heistä pisti ruiskullaan vartalooni jotain ainetta. Aloin turvota , lihoin varmaan 15 kiloa siinä yhtä-äkkiä. olennot häipyivat samantien. Sain toimintakykyni takaisin ja tunnustelin uutta lihonutta olemustani. Ajattelin että mikäs siinä ja jatkoin matkaa töihin. Siinä lihomiseni tarina.

Ja kun katsoo esim. Facebookissa noita entisiä yläaste- ja lukiokavereita niin aika hyvissä lihoissa ollaan miltei kaikki. Siis bmi jotain 25 hujakoilla.

Itse olin kolmikymppiseksi asti 169cm/57kg ja söin kuin sika tyyliin seitsemän sipsipussia viikonlopun aikan, neljä litraa kokista päivässä, perhepitsoja jne.

35-v kahden lapsen jälkeen paino 63kg ja nyt 68kg. Jätin jo aikoja sitten sipsit, kokikset ja karkit sekä leivonnaiset mutta lihon vaan.

Meidän suvussa ei ole ylipainoisia. 60-v enoni tuossa tokaisi että hälle mahtuu vielä rippipukukin päälle.

jo lapsena pyöreämpi kuin muut. En siis läski, mutta muut oli tikkuja. Söin todella terveellisesti ja säännöllisesti.



Aloin laihtumaan kun tukin raskaaksi, oksensin ensimmäiset kuukaudet. Sen jälkeen imetin ja pysyin hoikkana. Imetyksen jälkeen alkoi kiloja kerääntymään, mutta ei vielä överiksi mennyt.



Toisen raskauden aikana laihduin taas alkuunsa ihan reippaasti, imetyksen aikana pysyin normaalipainoisena.



Nyt tämä toinen lapsi on 7-vuotias, ja viimeisen viiden vuoden aikana olen turvonnut kuin sika, ikää nyt vähän päälle 30v.



Suvussani vain mummoni on ollut ylipainoinen, kaikki muut ovat normaalipainoisia ilman suuria ponnisteluja. Olen ehkä perinyt kaljuuntumisen lisäksi mummolta tämänkin ominaisuuden... Nice.

minusta tuli ylipainoinen lapsena kun olin yksinäinen, varmaan masentunutkin, en liikkunut ja söin tunteisiin. Nuoruusiässä otin itseäni niskasta kiinni ja aloin lenkkeillä, naapurin koira toimi hyvänä liikuttajana =). Samalla taisin jonkun verran vähentää herkkujen syömistä.



Kun vielä parikymppisenä lopetin lihan syömisen ja ruokavalio sitä myötä muuttui kasvispainotteisemmaksi, ei aikuisiällä ole tarvinnut painosta huolehtia. Mutta liikkuminen reippaasti kävellen on siis osa ihan jokaikistä päivää. Raskauden aikana paino nousi 12 kg, ja palautui nopeasti ennalleen, nyt odotan toista (rv 21), paino on noussut vajaa 5kg normaalista. Elän mielestäni vapaasti, herkkuja syön sen verran mitä mieli tekee (eikä kyllä kauheasti teekään), mutta täytän vatsan pääosin kasvispainotteisella ruualla. Meillä ei säästetä kermoissa yms. ja nautitaan hyvän makuisesta ruuasta.

mies tykkään herkuista liikaakin eikä niitä voi itse olla posimatta =( lasten saannin jälkeen onko hankalaa päästä liikkumaan, kun ei ole lapsenvahtia... mies kyllä harrastaa =( ja syö herkkuja joka päivä =(

Kenen sukulaisen mukaan haluat elää? Minulla ainakin on kymmeniä sukulaisia, laihoista lihaviin. Heidän ruokatottumuksensa eivät minuun. :D

http://www.hs.fi/ulkomaat/Tutkijat+Kovat+rasvat+aiheuttavat+lihavuuteen…

Odotus aikana söin sitten enemmän kuin olisi pitänyt ja niin lihotin itseni valtavaksi valaaksi.Synnytyksen jälkeen en kuitenkaan ruvennut laihduttamaan vaikka pitikin.ja niin se paino jäi,olin alle 30v silloin.n.3v kannoin läskejäni kunnes sain taas tietää odottavani.Onneksi nyt ei kertynyt sitä painoa samalla tavalla. Sitten meni sen jälkeen noin vuosi kunnes mulle riitti...ja rupesin laihduttamaan ja nopeesti sainkin painoa tippumaan ja senttejä lähtemään...Ja suvussani on lihavuutta myöskin muttei se mielestäni siihen pahemmin vaikuta kaikki on itsestään kiinni,ei geeneistä.

Nyt pienempi 5 vuotta ja mulla +15 kg. En edelleenkään ole läski varmaan tarkoittamassasi merkityksessä, mutta olen huomattavasti paksumpi kuin oikeasti koen olevani.

Synnyin läskinä (lähemmäs 5 kiloo) ja olen pääasiassa aina ollut vähän läski. Aina urheillut paljon mutta syönyt enemmän kuin muut. Kanidietillä sain painon alas mutta ei se pysynyt normaalilla alhaalla.

nyt läski. Syön liikaa ja liikun liian vähän.

kävi niin, että olin liiankin laiha läpipasko 30-vuotiaaksi. Elin miten sattuu villiä poikamiestyttöelämää: juhlein kosteasti monta kertaa viikossa, söin lähinnä pikaruokaa ja eineksiä ja karkkia, en harrastanut liikuntaa.



Sitten kolmenkympin korvilla alkoi elämänmeno tasaantua ja aloin syödä terveellisemmin. Hassua kyllä, siitä alkoi lihominen. Vaikka luulisi että laihtuu kun jää viikottaiset 10 kaljaa + mäkkäriateria illan päätteeksi illat pois ja einesruoka korvautuu kotiruoalla. Mutta ei, niin vaan alkoi painoa kertyä ja 35-vuotiaana olin saanut jo 20 liikakiloa siihen nähden mitä painoni 30-vuotiaana.



Sukulaisistani useimmat naiset ovat vanhemmiten isoja. Ja samoin kuin minä, nuorena hyvin hentoja ja hoikkia ilman painontarkkailua. Lasten saannilla ei ollut osuutta asiaan koska sain lapseni vasta lihottuani jo. Lasten saanti ei lihottanut lisää. En ole oikeastaan koskaan edes yrittänyt laihtua nuoruudenmittoihin, ei kiinnosta.

kävi niin, että olin liiankin laiha läpipasko 30-vuotiaaksi. Elin miten sattuu villiä poikamiestyttöelämää: juhlein kosteasti monta kertaa viikossa, söin lähinnä pikaruokaa ja eineksiä ja karkkia, en harrastanut liikuntaa. Sitten kolmenkympin korvilla alkoi elämänmeno tasaantua ja aloin syödä terveellisemmin. Hassua kyllä, siitä alkoi lihominen. Vaikka luulisi että laihtuu kun jää viikottaiset 10 kaljaa + mäkkäriateria illan päätteeksi illat pois ja einesruoka korvautuu kotiruoalla. Mutta ei, niin vaan alkoi painoa kertyä ja 35-vuotiaana olin saanut jo 20 liikakiloa siihen nähden mitä painoni 30-vuotiaana. Sukulaisistani useimmat naiset ovat vanhemmiten isoja. Ja samoin kuin minä, nuorena hyvin hentoja ja hoikkia ilman painontarkkailua. Lasten saannilla ei ollut osuutta asiaan koska sain lapseni vasta lihottuani jo. Lasten saanti ei lihottanut lisää. En ole oikeastaan koskaan edes yrittänyt laihtua nuoruudenmittoihin, ei kiinnosta.

olin alipainoinen ennen lapsia, normaalipainossa kolmannen syntymän jälkeen kun olin 30v. Neljännen odotuksen jälkeen (32v) vähitellen alkoi painoa tulla ja se 'hiipi' hiljalleen aina vaan ylöspäin. Nyt on normaalipainoon 20kg, ennen lapsia -lukemaan 35kg. Tosin jälkimmäinen olis mulle ihan liian vähän.

Mulle varmaan alkaa nyt pikkuhiljaa käydä noin että lihon sitten salakavalasti aina vähän lisää. Olen jotenkin tottunut olemaan laiha eli varmaan jatkossa sitten koen itseni pienemmäksi kuin mitä olen. Tuo on muuten kummallista että roskaruokaa ja kaljaa kiskomalla pysyy hoikkana mutta sitten kun alkaa huolehtia elintavoistaan niin kilotkin jäävät. Pitää vaan alkaa nyt sitten totuttelemaan ajatukseen koska en varmaan jaksa alkaa kituuttamaan, siis henkisesti tuntuisi raskaalta tarkkailla syömisiä kamalasti ja lisäksi liikkua jonkun ohjelman mukaan.

Mua on nyt raskaus lihottanut 10 kg ja aloin miettimään siitä tätä juttua että jämähtääköhän nuo kilot nyt sitten vauvan synnyttyä ja lähtee siitä kasvamaan kuten useimmille tuntuu käyvän.

olin 30+ ikäiseksi asti hoikka, pystyin syömään mitä tahansa eikä se näkynyt missään.

Raskausaikanakaan ei tullut paljoakaan kiloja ja nekin mitkä tulivat, jäivät laitokselle.



Mutta kun ikää tuli niin jessus - ei tarvitse kuin katsoa kaloreita päin niin pari kiloa napsahtaa vyötärölle. Tilanne tuli hiipien päälle, elämä muuttui lapsen myötä (liikunta jäi, syöminen lisääntyi ja kaikki syöty jämähti vartaloon).

Nyt olenkin sitten ihan järkyn ylipainoinen.



Olen sukuni ainoa läski eli sukurasitettakaan en voi syyttää - syytän ikää, elämäntapojen muutosta.



Varo vain! :)

Tuo on muuten kummallista että roskaruokaa ja kaljaa kiskomalla pysyy hoikkana mutta sitten kun alkaa huolehtia elintavoistaan niin kilotkin jäävät.

Olen se joka kirjoitin tuosta, ja olen jälkeenpäin miettinyt ilmiötä, ja tullut siihen tulokseen että kyse on siitä että oikeasti loppujen lopuksi sain vähemmän kaloreita silloin kuin nyt, kun syön säännöllisesti 3 ateriaa päivässä. Minä kun söin nuorena hyvin epäsäännöllisesti. Saatoin kyllä juoda paljon olutta ja syödä hampurilaisaterian yhtenä päivänä, mutta sitten seuraavana saattoi mennä pelkkä karkkipussi tai kahvi ja joku leivos kun teki pahaa.

EIkä loppujen lopuksi se Saarioisten pizza tai mäkkiateriakaan ole kovin raskasta jos se on päivän ainoa syöminen kahvin lisäksi- sehän on vain korkeintaan 1000 kcal. Hyvästä terveellisestä syömisestä saa helposti 2000 kcal jos syö useamman kerran päivässä. Lisäksi tietysti silloin liikuin ihan eri määriä vaikken harrastanut liikuntaa, koska en omistanut autoa. Kävelin aina keskustaan juhlimaan ja sieltä pois, samoin kauppaan ja joka paikkaan. Nyt ajelen autolla kaikki matkat ja istun toimistotyössä päivät.

olin alipainoinen ennen lapsia, normaalipainossa kolmannen syntymän jälkeen kun olin 30v. Neljännen odotuksen jälkeen (32v) vähitellen alkoi painoa tulla ja se 'hiipi' hiljalleen aina vaan ylöspäin. Nyt on normaalipainoon 20kg, ennen lapsia -lukemaan 35kg. Tosin jälkimmäinen olis mulle ihan liian vähän.

vielä, että äidin puolella suvussa on läskejä aika monta, lähinnä vielä naisia.

siis kilojen, ei ihmisten.