Ovatko vanhempasi kurittaneet sinua ruumiillisesti?

Luunappeja ja tukistuksia olen saanut useasti. Kerran sain myös vitsasta.



Ja ei, ei jäänyt minkään valtakunnan traumoja tai kaunoja.

nyt aikuisena olen vähän katkera. :(

T:3

Mutta silloinkaan ei sattunut, pahempi on se nöyryytyksen tunne.



Omia lapsiani en kurita ruumiillisesti ollenkaan ja silti heillä on ollut tiukka kuri ja käyttäytyvät hienosti.

joskus taisin saada vyöstä. Luunappeja ja tukistuksia tuli usein. Syitä kuritukselle olivat riehuminen (juokseminen sisällä, kovaääninen nauraminen, siskon kanssa nahistelu).

Henkinen alistaminen oli kuitenkin pahinta ja komentelu myös.

Siihen asti äiti läpsi, kun kerran annoin kunnolla takasin, loppui sitten siihen.

Itse en lapsiani väkivallalla opeta.

Kyllä ihan rehellisiä selkäsaunoja isältä ja ihan syystä, kun pikkupoikana kepposteltiin ja paikkoja rikottiin.

vyöstä persiille kun leikkasin pikkusiskon enkelinkiharat

ei tullut traumoja sen vuoksi :=)

Taisi kerran olla joku keskustelu lapsuuden tukkapöllyistä ja kerroin jollekin henkilölle, että minä olen saanut ja usein selkääni, ihan kunnon selkäsaunoja ja siihen päälle normaalit jokapäiväiset tukkapöllyt ja läimäyttelyt.



Tämä henkilö sanoi: taisit olla lapsena aika vallaton..



Silloin ensimmäisen kerran pysähdyin ja tajusin: minähän en ollut kuriton, tottelematon, vallaton, villi, en. Olin kiltti, hiljainen, arja, ujo tyttölapsi, isoääninen ja itsepäinen ja isomman siskon kiusan kohteena .. sain siis täysin syyttä lähes jokaisen selkäsaunani. Voisin kertoa monta tarinaa , miksi ja miten selkään tuli.



Pari kertaa muistan että minut on pahoinpidelty. Isä, kun olin 6-7 v, äiti kun olin 12 v.

ja ihan koivuniemen herraakin...

Olin jotain viisi, kun maalla mumman ja paapan luona päästin hevoset pitkin pihoja silkkaa tyhmyyttäni. Mumma joka oli riuska akka, tukisti ensin kunnolla ja multa pääsi tietysti poru. Sitten se nosti mut haalarinraksista tallin seinälle roikkumaan ja sanoi että "antaas ny pikkupirun roikkua riihen seinässä". Mulla on siitä selvä muistikuva, muistan kun itkin ja potkin kun jalat ei ylettäny maahan. Mumma ja paappa menivät omiin touhuihinsa ja jättivät siihen. Äiti sai hepulit kun tuli paikalle myöhemmin, olin pissannut housuunkin siinä seinällä ja mikä pahinta, serkut nauroi ihan vääränä. Okei, ehkä se oli ansaittua koska ne irtipäässeet hepat oli kalliita ravihevosia, mut sen jälkeen en ikinä tehnyt kolttosia mummolassa.

Tukistus ja luunappi. Ei traumoja täälläkään, olin ne ansainnut ja äiti käytti "laskutekniikkaa", eli jos ei kolmeen laskettaessa toteltu niin tukka pölisi. Siskoa ei tarvinnut tukistaa/napata kertaakaan, kun uskoi tuon laskuajan sisällä. :D