Mä en vieläkään tajua väännösnimiä, esim. Emmiina, Sofiina, Akseliina jne.
Aina kun kuulen tuollaisen nimen, hätkähdän, ja sitten täytyy yrittää pitää naamaa peruslukemilla. Vaikka onhan näitä vääntelyjä harrastettu jo ennen vuosisadan vaihdetta. En vaan millään näytä tottuvan niihin! Onko tämä nyt ensimmäinen merkki kalkkeutumisestani? :/
Kommentit (20)
tajuatko sitä mitään vai et. Lapselle ei anneta nimiä ihmisten ymmärryksen mukaan josset ole sitäkään vielä tajunnut?
Jossain asiakaspalvelussa oli tyypillä nimikyltissä toi nimi. Melkein kavahduin kauhuissani.
kuulla omien lapsiesi nimet. Suurin osa nimistä on väännöksiä: Yhdistelmiä, nimien lyhentymiä ja muunnoksia. Moni näitä kaikkia yhtä aikaa.
Emmiina lienee muunnos Emmistä. Joka taas on alunperin lähtöisin nimestä Emerentia, joka on puolestaan johtuu sanasta ermin tai irmin. Eli Emmiina on vain yksi väännös lukemattomien väännösten ketjussa. Välillä nimiä lyhennetään, sitten taas pidennetään. Yritä kestää tätä vääntelyä, ihmiset ovat tehneet tätä nimien kanssa varmaan niin kauan kuin nimiä on käytetty.
Emmiina on jotain niin kamalaa että huh huh... Petriina tosin vielä kamalampi. Tekisi mieli kysyä näiltä vanhemmilta, että kuulostaako oikeasti heidän mielestään nämä nimet kauniilta? Voiko jonkuin korvaan Petriina olla _kaunis_ nimi??
Katso vaikka Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta, niin asia valkenee. Akseliinaa ja jopa Akuliinaakin on annettu lapsille nimiksi jo pitkään.
Itse törmäsin tuohon Emmiinaan ja sitä kautta vastaaviin väännöksiin ekaa kertaa kymmenisen vuotta sitten sukulaislapsen kautta. Luulin joutuneeni johonkin keinotodellisuuteen, eivätkä nuo nimet vieläkään tunnu oikein uskottavilta. Hämmästyn kuullessani aikuisten ihmisten käyttävän niitä kuin mitä tahansa muitakin nimiä! :D
Ja haukkujille tiedoksi, että ei tietenkään toisten pidä kastaa lapsiaan minun mieleni mukaan. Minulla voi silti olla näistä nimistä mielipide, ja saan sen jopa halutessani tuoda julki.
Omien lasteni nimet olisivat varmaankin myös suuren kauhistelun aiheena tällä palstalla, jos ne täällä kertoisin. Olen luovalla alalla, jossa erilaisuuden hyväksyminen ja kaikenlaisten uusien virtausten ymmärtäminen on toimijoille keskeistä. Siksi olen tykästynyt omien lastenikin kohdalla tuoreisiin, moderneihin nimiin. Tästä syystä minua erityisesti ihmetyttääkin se, että näitä väännösnimiä en pysty edelleenkään sulattamaan, vaikka on ollut jo vuosikymmen aikaa totutella niihin. Yleensä kaikenlaiset uudet jutut menevät minulle läpi helposti.
ap
Tästä syystä minua erityisesti ihmetyttääkin se, että näitä väännösnimiä en pysty edelleenkään sulattamaan, vaikka on ollut jo vuosikymmen aikaa totutella niihin. Yleensä kaikenlaiset uudet jutut menevät minulle läpi helposti.
ap
on ollut juuri vuosikymmen aikaa noihin totutella? Oletko tullut silloin tietoiseksi niiden olemassaolosta? Vai ovatko juuri nuo nimet tulleet tuttavapiiriisi siinä vaiheessa? Onhan tässä ketjussa useampaan kertaan kerrottu, että eivät väännökset ovat mikään uusi asia. Akseliinoja ja Akuliinoja on ollut jo yli 100 vuotta sitten, ensimmäinen Emmiinakin on jo 40-50 luvuilta. Saati sitten kaikki muut miehen nimestä tehdyt väännökset kuten mainitut Johanna, Karoliina tai vaikka Vilhelmiina ja Kristiina. Jopa Julia ja Minna ovat lähtöisin alunperin miehen nimestä.
Ehkä kannattaisi vain myöntää, että et tykkää tuollaisista nimistä, koska niihin ei ole tottunut ja eivät ole sinun nimimakusi mukaisia. Ei kaikesta tarvitse tykätä, eikä siihen tarvitse keksiä syitä.
...tajusin tuon tyyppisten väännösten olemassaolon ekaa kertaa, kun aloitin suhteen miehen kanssa, jonka suvussa on tuollainen nimi.
Ymmärrän toki, että suuri osa nykyisin käytetyistä nimistä on tavalla tai toisella väännöksiä. Jostain syystä vain tämä tietynlainen väännösten tyyppi ärsyttää. Oman kokemukseni mukaan se on myös kovasti yleistymään päin.
Väännöstyypillä tarkoitan nimiä, joissa on alku jostain perusnimestä ja loppuvat -iina, -fiina, -liina, -miina jne., mutta eivät kuitenkaan ole kahden nimen yhdysnimiä, vaan toinen yhdistelmän osista jää kesken tai menee "päällekäin" toisen kanssa. Esim. Annastiina-nimen pystyn hyväksymään, se on yhdistelmä kahdesta eri nimestä, jotka esiintyvät kokonaisina ja peräkkäin. Sen sijaan Emmiina ärsyttää, koska se vaikuttaisi olevan yhdistelmä nimistä Emmi ja Miina tai Iina, mutta jompi kumpi yhdistelmän osa jää tyngäksi.
No mainitsemani Akuliina ei kyllä kuulu samaan kategoriaan. Siinä ärsyttänee tuo, että alku- ja loppuosa ovat eri sukupuolien nimiä. Toisen kirjoittajan mainitsema Petriina onkin sitten jo aivan yliärsyttävä, koska siinä esiintyy sekä tuo tynkä että erisukupuolisuus!
ap
Esim. Ninnukka, onhan olemassa myös Annukka ja Marjukka? Sirpukka? Tainukka, Laurukka, Jaanukka, Lissukka?
Tai miten olisi diminutiivi, sillähän saisi hauskaa vaihtelua vanhoihin nimiin: Marinen, Jerenen, Katariinanen, Osmonen, Sepponen? Otsonen Mäkinen?
Suunnilleen yhtä oudolta nuo Emmiinat ja Sofiinat kuulostavat omaan korvaani.
ap
Esim. Emmi-Liina tai vaikka Emmiliina toimisi minusta nimenä hyvin - Emmiina ei.
ap
Esim.Pauliina on myös miehen nimestä väännetty, olet vain tottunut siihen! Ja myös Vilhelmiina.
Mä tunnen muuten yhden Emmiinan, joka taitaa olla jo yli 60-vuotias. Vrk:n nimihaun mukaan Emmiina-nimeä on annettu jo vuosien 1940-1959 välillä n. kymmenelle.
Esim.Pauliina on myös miehen nimestä väännetty, olet vain tottunut siihen! Ja myös Vilhelmiina.
Nuo täyttävät yllä esittämäni määritelmän, enkä siltikään ärsyynny niistä loputtomasti. Vaikka en kovin kauniina niminä niitä pidäkään, niin eivät aiheuta samaa wtf-reaktiota kuin aiemmin mainitsemani.
Ehkä odottelen toiset kymmenen vuotta, josko siinä ajassa tottuisin näihin? :D
ap
Esim. Ninnukka, onhan olemassa myös Annukka ja Marjukka? Sirpukka? Tainukka, Laurukka, Jaanukka, Lissukka?
Tai miten olisi diminutiivi, sillähän saisi hauskaa vaihtelua vanhoihin nimiin: Marinen, Jerenen, Katariinanen, Osmonen, Sepponen? Otsonen Mäkinen?
Suunnilleen yhtä oudolta nuo Emmiinat ja Sofiinat kuulostavat omaan korvaani.
ap
Dimunitiiveja ovat esim. Saska, Miska, Misa, Leena, Juliska... Ei nen-pääte ole ainoa dimunitiivi. Ehkä sun ap kannattaisi siellä luovalla alalla tutustua vähän historiaan ja maailman menoon.
Minusta Emmiina on tosi kaunis nimi, siksi sitä googletinkin ja löysin tän keskustelun... :)
Älä välitä en mäkään ymmärrä mutta eipä mua haittaa miten kukakin nimeää lapsensa
Minusta jotakin Pauliinaa, Justiinaa, Akuliinaa tai vaikka Juliaa ei voi varsinaisesti pitää väännöksinä, koska ne ovat peräisin kielestä, jossa nimillä on voi olla maskuliininen ja femininiinen muoto, ja ne ovat ihan samat nimet (alkuaan kai lähinnä sukunimet jos roomalaista nimeämiskäytäntöä yhtään muistan) kuin Paulinus, Iustinianus, Aquilinus tai Julius.
vaikka no, vaihtuihan se vuosisatakin siinä samalla.
ap