Onko väärin antaa isosisarukselle pieni "luunappi" joka kerta, kun

lisäävät tutkitusti vain lapsen uhmaa, aggressiivisuutta ja huonoa käytöstä pitkällä aikavälillä ja lapsen käytöksellä on tapana huonontua entisestään.



Luunapit voivat tehota hetken ja olla äidille helppo ratkaisuyritys, sillä onhan tosiaan ohjaava kaasvatus työläämpää. Se kuitenkin tuottaa positiivista tulosta. Jos äiti ei pysty hallitsemaan turhautumistaan ja käyttää kuritusväkivaltaa, ei lapsikaan opi käsittelemään tunteita ja osoittamaan niitä hyväksytyllä tavalla. Äiti toimii lapselle mallina ja opettaa toimintatapoja - kaikki äidit eivät tässä ole kovin hyviä ja jotkut jopa lapselle vahingollisia.

(sama koskee tietysti myös isiä).

että lapsista näkee näiden tietävän ettei mistään tekemisestä tule ruumiillista rangaistusta. Siksi he tekevät ihan mitä vaan ärsyttääkseen vanhempia ja muita lapsia.



Onneksi ei ole omia lapsia. En tiedä, miten jaksaisin toimia järkevästi.

että jätti tuossa tilanteessa isomman sisaruksen täysin huomiotta. Otti pienemmän syliin, lohdutti ja helli, ja käänsi isommalle selkänsä. Alle viikossa pikkusiskon kaltoinkohtelu loppui. Kokeile tuota. Lapselle negatiivinenkin huomio on huomiota.

että lapsista näkee näiden tietävän ettei mistään tekemisestä tule ruumiillista rangaistusta. Siksi he tekevät ihan mitä vaan ärsyttääkseen vanhempia ja muita lapsia.

Onneksi ei ole omia lapsia. En tiedä, miten jaksaisin toimia järkevästi.

niin asiantuntevaa sakkia. Eipä tuo luunappi mikään vakava rikos ole, mutta eihän sitä kannata opettaa itseään tuollaiseen. Kynnys käyttää jotain muutakin "väkivallan" muotoa on matalampi. Itse en ole saanut koskaan piiskaa tms. joskus äiti otti niskavilloista kiinni mutta eipä siitä traumoja ole jäänyt. Turha tuollaisesta on ilkkua, opetelkaa neuvomaan kysyjää vähän fiksummin. Kysyjälle: ei kannata käyttää luunappia, ehkä se lyhyt aika arestissa tms. olis parempi jos ei puhe tehoa. Ja hei, tuohan on todella inhimillistä jos äiti antaa luunapin tuon ikäiselle lapselle, jos kiusaa vielä vauvaiässä olevaa. Uskon että täälläkin te kaikki fiksut ootte varmasti tehnyt virheitä. Vaikka tuosta neuvolassakin menis sanomaan, niin siitä ei tehdä lastensuojeluilmoitusta. Ei, vaikka te fiksut niin luulette.

lapsi oppii miltä se tuntuu kun joku lyö? Ei ainakaan puhumalla. Kun kerran tai pari saa luunapin niin ehkä pikkuhiljaa lapsikin tajuaa että "ahaa, tuolta tosta toisestakin tuntuu jos lyön".

Niinhän se on joka asiassa, jotkut osaavat toimita tietyissä tilanteissa paremmin kuin toiset, joilla ei ole samanlaisia kykyjä ja taitoja.



Jos on halua ja ymmärrystä, voi kehittyä taitavammaksi - myös lasten kasvatuksessa ja vuorovaikutuksessa.

Itse sain luuunappeja pienenä ihan jokaisesta silmän muljautuksestakin, jäi aika paska maku suuhun. Tietysti tilanne voisi olla eri jos olisi ollut oikeaaa syytä, mutta... Sanotaan näin, että aika kun tulee, en mene isää sairaalan katsomaan, mutta haudalla aion tanssahdella. Mieti sitä.

Näin äkkiä luettuna aika vähästä olet totaalisen suuttunut, jos sinuun kohdistettu pahoinpitely on ollut vain luunappeja. Minut on pariin otteeseen pahoinpidelty. Siihen mukaan normaali kasvatuskuritus, lyömiset, läpsimiset, hakkaamiset, tukkapöllyt. Syyt ja aiheet olivat aivan älyttömiä, ymmärtäisin jos olisin ollut ilkeä tai tottelematon tai edes vilkas ja vauhdikas, mutta olin hiljainen, arka, pelokas, kiltti tyttö j a viihduyin yksin mutta selkään tuli ihan vaan siitä, että astui ovesta sisään väärän aikaan ja vaati jotain, esim oli nälkä tai tuli parkumaan että sisko kiusaa tms. tai kuten kerran, putosin sadevesikaivoon, siis viemärin kansi oli otettu pois, oli valtava lätäkkö ympärillä ja lapset sanoivat, että siitä on otettu kansi pois, ei saa mennä ja minä olin alle kouluikäinen, kävelin suoraan sinne, upposin sinne, tulla pumpsahdin takaisin pintaan, en tiedä miten pääsin ylös ja juoksin kotiin läpimärkänä parkuen.

Äiti avasi oven, näki siinä pienen tytön läpimärkänä ja järkyttyneenä huutaen, ja mitä äiti teki? Vetäisi sisään vihaisena, huusi ja karjui ja raivosi koska olin läpimärkä ja kastelen ja pilaan vaatteeni ja huushollin. Nostaa repuutti kylpyammeeseen pestäväksi. Olin 4-5 v. Minä nikottelin ja vaikenin.

Olin hautajaisissa, en iloinnut kuolemasta. en ole tanssinut haudalla, olisin suonut hänelle elinpäiviä enemmän.

lapsi oppii miltä se tuntuu kun joku lyö? Ei ainakaan puhumalla. Kun kerran tai pari saa luunapin niin ehkä pikkuhiljaa lapsikin tajuaa että "ahaa, tuolta tosta toisestakin tuntuu jos lyön".

Kannattaa siis lyödä lasta. Ennen kuin lämäytät, kerro että rakastat ja teet sen rakkaudesta ja kasvatuksen takia.

Ja kun lapsellasi sitten on puoliso, joka lyö sitä ja kertoo samaan aikaan suuresta rakkaudesta, älä ihmettele.

Mutta ehkä sinullakin on jo sellainen mies, joka rakastaen pahoinpitelee sinua.

Kannattaa siis lyödä lasta. Ennen kuin lämäytät, kerro että rakastat ja teet sen rakkaudesta ja kasvatuksen takia. Ja kun lapsellasi sitten on puoliso, joka lyö sitä ja kertoo samaan aikaan suuresta rakkaudesta, älä ihmettele. Mutta ehkä sinullakin on jo sellainen mies, joka rakastaen pahoinpitelee sinua.

Suhteellisuudentaju taas kohdillaan :D

Niin miten lapsi oppii miltä tuntuu kun joku lyö?

On oikein kannattavaa opettaa lasta välttämään väkivaltaa käyttämällä lapseen väkivaltaa. Järkikin tämän jo sanoo! Mistäköhän se muuten on sen pikkusiskonsa satuttamisen opppinut, hmmmmm?

Pikkusisaruksen väkivaltaista kohtelua ei siis ole kenenkään tarvinnut lapselle "opettaa", se kun sujuu meiltä ihmisiltä ihan luonnostaan.

Meillä on tuo sama kiusaamisongelma, ja monia keinoja olen kokeillut. Seuraavaksi kokeilen tuota huomiotta jättämistä. Toivottavasti tepsii meilläkin :)

että lapsen tarvii oppia toisen satuttaminen jostain? No, onnea teille, ku heräätte siihen todellisuuteen, että huomaatte, että lapsi käyttää niitä keinoja, joita sillä on. Ku sanoja ei oo, tarvitaan tekoja. Tai sitten te ette vaan usko, ku teille kerrotaan, että teidän lapsi satuttaa toisia, kun ei se oo saanu mistään sellaista mallia.. Heh.. sehän se varsinkin auttaa lasta..



Onnea teille, jotka ootte niin onnistuneita kasvattajia, että teidän lapset ei ikinä satuta ketään.. Muuten, sanoillakin voi satuttaa ja teoilla.. ja paljon pahemmin kuin nyrkeillä

tai nipistäisin kynsillä ja sanoisin hyi älä kiusaa siskoa

tepsii toiset keinot ja joillekin toiset. Pääasia että pahanteko loppuu ja rangaistuksella on tehoa. Ei ole mitään hyötyä viedä lasta esim. jäähylle jos hän vain lällättelee ja räkättää siellä eikä ota asiaa tosissaan. Ja sellainen kissa-hiiri leikki vaan huvittaa lasta. Jos ja kun rangaistaan, niin rangaistaan niin että asia menee laakista perille ja on loppuunkäsitelty sillä erää. Rangaistuksen laatu riippuu mun mielestä teon vakavuudesta. Jotkut pienet pahanteot jätän (tai yritän jättää) huomiotta. Isommista tempuista tulee puhuttelu ja mahdollisesti nurkkaan laitto ja anteeksipyytelyt. Mikäli tehdään jotain sellaista missä voi käydä huonosti, esim tönäistään toinen lapsi tahallaan kivikkoon tai autotielle, niin sanktiot on sen mukaiset. Lähtö tulee ja vähän äkkiä esim. penkille istumaan ja kunnon saarna päälle niin että varmasti menee perille. En varsinaisesti ole väkivallan kannalla, mutta kyllä sitä välillä tulee aika rivakasti lapsia nostettua jäähylle jos oikein kiusaa tekevät. Tosin meillä nuo keinot ovat aika hyvin tehonneet ja kiusantekoa esiintyy aika vähän. Ja näkevät kyllä jo meikäläisen naamasta usein koska on syytä lopettaa. Ja positiivista palautetta täytyy antaa aina kun siihen on syytä, silloin välttyy siltä että lapsi ei kerjää huomiota pahoilla teoillaan.