Luovutan nyt tuon 4v kohdalla- kasvattakoon joku muu

Sama homma itsellä. Tuntuu, että järki lähtee. Onneksi kuitenki vielä jaksan vaikka joskus hermostunkin, mutten kuitenkaan lyö.

Lapsi tekee nuin niitä ihmisiä kohtaan joihin se luottaa, niin hullulta kuin se tuntuukin ja sille pitäis kasvaa hyvä itsetunto.

Koittakaa vaan jaksaa olla johdonmukasia. Kyllä se vielä palkitaan.

kuin negatiivista huomiota ? Jos saa huomiota aina kun tekee väärin , koittaa sitten tehdä mahdollisimman päin mäntyä kaiken että tulisi huomatuksi.

Koita sitä, että laitat lapsen sinne huoneeseensa ja huomiotta kun tekee jotain tyhmää. Kun sitten tekee jotain hyvin , jää juttelemaan ja halimaan ja anna huomiota. Koita koukuttaa salamiten pikkuinen positiiviseen tekemiseen.

Silloin kun ihan oikeasti tuntuu etten jaksa ja on olo, että keinot alkaa olla vähissä, katson muutaman jakson supernannya ja muistan taas, että kasvattaminen on lopultakin aika yksinkertaista, mutta vaatii vanhemmilta ihan äärettömän paljon.



Itsellänikin on takana tosi huono päivä lasten kanssa. Tuntuu, että ei jaksa tätä samaa päivästä toiseen. 4v on jo aika iso. Olen saanut karsittua lyömisen kokonaan pois, osaa jakaa ja ottaa muut huomioon, kuuntelee ohjeet jne. Toki villiintyy välillä, menee kaapeille ilman lupaa, saa valtavat hepulit jos juustossa on reikä tai muuten vain päättää suihkuttaa vessan käsisuihkulla läpikotaisin ihan vain siitä syystä ettei pysty vastustamaan niin houkuttavaa kiusausta.



Mutta siis kun tuntuu toivottomalta 3- ja 1-vuotiaiden kanssa, helpottaa ajatus, että jos ei anna periksi kasvatuksessa niin ihan oikeasti se siihen lapseen iskostuu ja sen kanssa tulevaisuudessa pystyy keskustelemalla selvittämään monet ongelmat.