Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako edes yrittää vauvaa kun ei voi imettää?
09.07.2012 |
Haluaisimme vielä yhden lapsen, mutta ahdistaa hirveästi kun en ole enää kykeneväinen imettämään.
Miltä se tuntuu kun saa vauvan syliin eikä toivoa imettämisestä ole? En varmaan ole ainoa..
Onko kenellekkään käynyt kenties ihmettä ja imettäminen onnistunutkin vaikka lääkäreiden suusta olet kuullut sen mahdottomaksi?
Kommentit (36)
ole pelkästä imettämisestä kiinni, vai luuletkos, että ne vauvana adoptioon annetut lapset jotenkin kuihtuu pois, ku niitä ei imetetä. Ei imetys tee kenestäkään äitiä kummempaa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän vauva syntyi keskosena eikä osannut imeä rintaa -> pumppailin itse maitoa niin kauan kuin jaksoin (muutaman viikon), mutta ikinä imettäminen ei siis onnistunut ja aina lapsi on saanut myös korviketta.
Olemme olleet todella paljon lastenlääkäreiden kanssa tekemisissä ja olen joskus tästä imettämisaiheesta kysellyt. Aina on vastaus ollut suunnilleen tämä: jos vastasyntynyt saa äidinmaitoa, niin mahtavaa. Siitä saa niitä vastustuskykyä tuovia ainesosia. Parasta olisi, jos saisi edes yhden kokonaisen aterian verran (eli pikkuvauvalle 20-60 ml) tuoretta äidinmaitoa, niin että se kulkisi koko ruoansulatuskanavan läpi ja toisi oikeanlaisen flooran suolistoon. Onneksi nykyään myös korvikkeet ovat huippulaatuisia ja tarkkaan tutkittuja, joten ilmankin äidinmaitoa pärjää.
tissi suuhun vaan. imettämienn onnistuu jokaiselta naiselta, jos haluaa.
Lapsi tulee ihan yhtä hyvin toimeen korvikkeella kuin äidinmaidollakin. Eroa hyvälaatuisen teollisen korvikkeen ja äidinmaidon välillä ei ole todettu, vaikka kaikenlaiset propagandasivustot toisin väittävätkin.
Ja läheisyyttä lapselle voi antaa imettämättäkin. Plussan puolelle menee se, ettei äidin tarvitse yksin vastata syöttämisestä, vaan myös isä pääsee muodostamaan läheistä suhdetta lapseen alusta alkaen ja voi myös vastata yöheräämisistä alkuun jne.
t. kolme tervettä lasta imettämättä kasvattanut
Jos esimerkiksi vauvan kosketus ällöttää, niin sitten kannattaa miettiä haluaako vauvaa ollenkaan.
Jos taas joku lääkitys sen estää, niin sitten korviketta vaan suuhun ja homma on sillä selvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tissi suuhun vaan. imettämienn onnistuu jokaiselta naiselta, jos haluaa.
Rintani ovat terveydellisistä syistä poistettu. En siis voi imettää. Onko kysyttävää?
no mikset muka voisi imettää?tissi suuhun vaan. imettämienn onnistuu jokaiselta naiselta, jos haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tissi suuhun vaan. imettämienn onnistuu jokaiselta naiselta, jos haluaa.
Rintani ovat terveydellisistä syistä poistettu. En siis voi imettää. Onko kysyttävää?
tissi suuhun vaan. imettämienn onnistuu jokaiselta naiselta, jos haluaa.
Rintani ovat terveydellisistä syistä poistettu. En siis voi imettää. Onko kysyttävää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tissi suuhun vaan. imettämienn onnistuu jokaiselta naiselta, jos haluaa.
Rintani ovat terveydellisistä syistä poistettu. En siis voi imettää. Onko kysyttävää?
Mieheni on onnellinen että olen elossa. Saan uudet rinnat piakkoin (niistäkään ei kyllä voi imettää).
Eli jos joku vielä ihmettelee millainen on wt niin noista kahden vastauksista sen tietää.
AP, älä välitä noista ala-arvoisista ihmisistä.
Minä ole imettänyt kaksi lasta, nyt raskaana ja en aio imettää lainkaan koska minulla sellainen lääkitys. Itsenikin se mietityttää mutta uskon kuitenkin että lapsesta tulee ihan terve ja viisas ilman imetystäkin :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minultakin on molemmat rinnat poistettu. ensimmäinen 16 vuotta sitten syövän vuoksi ja toinen kaksi vuotta myöhemmin siksi, ettei siihenkään tulisi syöpää. Toisen leikkauksen yhteydessä minulle rakennettiin plastiikkakirurgien toimesta entistä ehommat tissit.
Voin sanoa, että olen ollut uusiin tisseihini tyytyväinen 14 vuotta. Ne ovat muodoltaan ja kooltaan paremmat kuin alkuperäiset. Voin käyttää ihan tavallisia rintaliivejä ja uimapukuja - eron huomaa vain, kun olen alasti. Hyvä puoli on myös se, ettei julkisissa uimahalleissa tarvitse riisua uimapukua AV-mammojen kauhuksi ;-) Ja kaikkein parasta on se, ettei tarvitse enää pelätä sitä syöpää ja hulluna tarkkailla rintojaan koko ajan (tottakai näitäkin tarkkaillaan ja tutkitaan, mutta syövän todennäköisyys on erittäin pieni).
Voin sanoa, että nykyisin en muista "vammaisuuttani" edes joka viikko. Olen niin tottunut peilikuvaani, etten muuta voisi kuvitellakaan. Miestä ei ole meno haitannut, hänelle kelpaavat nämä plastiikkakirurgin luomukset ihan yhtä lailla (eivätkös aika monet miehet haaveile plastiikkakirurgin korjailemista tisseistä?).
Synnytin ensimmäisen lapseni noiden leikkausten välissä ja kolme lasta leikkausten jälkeen. Olen siis imettänyt esikoista yhdestä rinnasta vähän aikaa, loppuja en ollenkaan. Vauvavaiheen valvomisen aiheuttamalta väsymykseltäkin vältyin, koska isä pystyi syöttämään lapset ihan yhtä lailla ja korvike pitää lapsen pidempään tyytyväisenä kuin tissimaito. Ei ole korvikeruokinta paljon menoa haitannut, lapset ovat terveitä, hyvinvoivia ja normaalipainoisia aktiiviliikkujia, sairastavat paljon vähemmän kuin koulu- ja päiväkotikaverinsa. Ei ole allergioita eikä korvatulehduksia, antibioottikuureja on vuosien mittaan tarvittu yhteensä kaksi.
Lapsi tulee ihan yhtä hyvin toimeen korvikkeella kuin äidinmaidollakin. Eroa hyvälaatuisen teollisen korvikkeen ja äidinmaidon välillä ei ole todettu, vaikka kaikenlaiset propagandasivustot toisin väittävätkin.
Ja läheisyyttä lapselle voi antaa imettämättäkin. Plussan puolelle menee se, ettei äidin tarvitse yksin vastata syöttämisestä, vaan myös isä pääsee muodostamaan läheistä suhdetta lapseen alusta alkaen ja voi myös vastata yöheräämisistä alkuun jne.
t. kolme tervettä lasta imettämättä kasvattanut
Meillä molemmat lapset ovat saaneet maidon pullosta (korviketta) ja ovat kasvaneet todella hyvin. Terveitäkin ovat olleet.
Läheisyyttä ovat saaneet todella paljon, kyllä siinä syöttämishetkellä lapsi kuitenkin sylissä on. Ja kuten on mainittu, ihokosketuskin onnistuu =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
johtuvaa mielipahaasi, mutta - anteeksi, en haluaisi kuulostaa ilkeältä - oletko ihan tosissasi!?!
Imetys on toki kaunis asia vauvan varhaiskuukausina ja sekä emotionaalisesti että ravintotieteellisesti hyväksi vauvalle ja vauvan ja äidin suhteelle, mutta HALOO, että jättäisit kokonaisen, muuten toivotun ja halutun, lapsen tekemättä imettämättömyyden takia? Kieltäisit mieheltäsikin oikeuden lapseen ja lapsiltasi sisarukseen, koska et voi imettää?
Entä itse? Haluatko tehdä vielä yhden lapsen, kokonaisen uuden elämän,
a) koska haluat luoda elämää, rakastaa, huolehtia ja kasvattaa vielä yhden ihmisen ihan vauvasta ja taaperovuosista aikuisuuteen asti? Rakastaa ja myötäelää ja kokea kaiken vaipanvaihdosta koulunäytelmiin ja yhteisistä kesäretkistä rippijuhliin?
vai
b) koska haluat ruokkia vielä yhden vauvan tietyllä tavalla hänen ensimmäisinä elinkuukausinaan/-vuosinaan?
Mitä nyt oikeasti on imetys verrattuna siihen, mitä kaikkea rakastava vanhempi lapselleen antaa ja tarjoaa vuosien varrella ja ennen kaikkea verrattuna siihen, mitä vanhemmuus ja lapsen hankkiminen elämään antaa? - Ajatuksesi imetyksen merkityksestä tässä asiassa kuulostaa melkoisen..hmmm...liioitellulta!
Moni imettää vain ekat viikot sitten lopettavat, toiset jokusen kuukauden ja sitten imetys päättyy. Eihän se imetys ole kuin pienen hetken siitä lapsen elämästä, kenellä sitten muutama viikko, kenellä taasen vuosi-pari...mitä väliä!
Se lapsihan JÄÄ tänne maailmaan, kasvaa ja kehittyy aikuiseksi.
ostin kotiinkin pumpun ja koitin pumapata, hieroa rintoja läömpimässä suihkussa jne. Lopputulos oli kamala stressi, kun en voinut imettäöä. Onneksi neuvolan täti oli ihana ja sanoi, että hyvin lapsi kasvaa korvikkeilla. Juotin aluksi tuttipullosta korvikkeet ja pidin lasta paljasta ihoani vasten, kuten olin jostain lukenut, että lisää läheisyyden tuntua. Sen lisäksi, ettei maito noussut rintoihin ilmestyi kasa muita oireita, ja luultavasti kilpirauhasen vajaatoiminta oli syynä, että en voinut imettää. Lapset ovat terveitä ja iloisia. Ei se maidosta ole kiinni, siis läheisyys.
Itselläni oli raskausaikana lääkitys, jonka kanssa en olisi todennäköisesti voinut imettää. Onneksi tämä lääkitys oli vain lyhytaikainen mutta oli huolissani siitä, että joutuisin käyttämään sitä pitkään kuten olisi voinut käydä. Olen itse todella onnellinen, että olen voinut imettää mutta kuten täällä vakuutetaan kasvavat vauvat korvikkeellakin. Itse olen ajatellut lähiaikoina mennä kysymään lääkärille mikä on riski sairauden uusimisessa jos hankkiutuisin raksaaksi. Tuskin siihen osaavat mitään sanoa. Sairaus on tosi ikävä mutta luultavasi yritän silti raskautta vaikka imettääkään en sitten voisi jos tulisi pahempana kuin viime kerralla ja tarvitsisin pidempiaikaisen lääkityksen jollei lääkitys olisi ihan pienellä annoksella. Se olisi mielestäni tosi surullista.
Kannattaa kuitenkin ihan erityisesti huomioida se, että antaa vauvalle läheisyyyttä ja ihokontaktia jollei imetä. Ihokontakti on vastasyntyneelle erittäin tärkeätä ihan elintoimintojenkin kannalta. Tästä puhutaan erittäin vähän. Mielestäni olisi syytä puhua enemmänkin. Aivan liian usein näkee kun vauvat syövät pullosta ilman, että aikuinen on edes heidän lähellään. Fiksun oloiselle ap:lle tämä läheisyys tosin on varmaan itsestäänselvyys.
Tsemmpiä ap:lle yritykseen jos siihen päädytty!
Mutta jos rinnat on poistettu syövän takia, mikä on uusiutumisvaara? Ennnemminkin sitä ehkä miettisin itse. Että uskaltaako hankkia vauvan.
Itselläni oli raskausaikana lääkitys, jonka kanssa en olisi todennäköisesti voinut imettää. Onneksi tämä lääkitys oli vain lyhytaikainen mutta oli huolissani siitä, että joutuisin käyttämään sitä pitkään kuten olisi voinut käydä. Olen itse todella onnellinen, että olen voinut imettää mutta kuten täällä vakuutetaan kasvavat vauvat korvikkeellakin. Itse olen ajatellut lähiaikoina mennä kysymään lääkärille mikä on riski sairauden uusimisessa jos hankkiutuisin raksaaksi. Tuskin siihen osaavat mitään sanoa. Sairaus on tosi ikävä mutta luultavasi yritän silti raskautta vaikka imettääkään en sitten voisi jos tulisi pahempana kuin viime kerralla ja tarvitsisin pidempiaikaisen lääkityksen jollei lääkitys olisi ihan pienellä annoksella. Se olisi mielestäni tosi surullista.
Kannattaa kuitenkin ihan erityisesti huomioida se, että antaa vauvalle läheisyyyttä ja ihokontaktia jollei imetä. Ihokontakti on vastasyntyneelle erittäin tärkeätä ihan elintoimintojenkin kannalta. Tästä puhutaan erittäin vähän. Mielestäni olisi syytä puhua enemmänkin. Aivan liian usein näkee kun vauvat syövät pullosta ilman, että aikuinen on edes heidän lähellään. Fiksun oloiselle ap:lle tämä läheisyys tosin on varmaan itsestäänselvyys.
Tsemmpiä ap:lle yritykseen jos siihen päädytty!
vauvaa olematta lähellä?
Läheisyyttä voit antaa samalla mitalla ilman imettämistäkin. Lasta voi pitää iholla ilman imettämistäkin, ja voithan ruokkia lasta pullosta siten, että pidät sylissä ilman paitaa. Ravintona korvike ei toki ole äidinmaidon veroista, mutta aivan riittävää ja terveitä lapsia silläkin kasvaa.