Enkeli-Elisa / Minttu Vettenterä - kootut linkit ja faktat

https://www.facebook.com/#!/notes/kirjailija-minttu-vettenter%C3%A4/min…

"Minulla on ikävä

.tekijä: Kirjailija Minttu Vettenterä päivä: 19. heinäkuuta 2012 kello 13:24 ·.Eilen illalla eksyin lukemaan vauva.fin keskusteluja ensimmäistä kertaa pitkään pitkään aikaan. Pitihän se kurkata, että mitä spekulaatiota siellä oikein on menossa, kun nousi esille, että joku fb-kavereistani mm. julkaisee facestatuksiani siellä ja yleisestikin ottaen näyttää olevan asiani tiedossa - jopa paremmin kuin minulla. Erityisesti ihmetytti ihmisten nyt viimeisimpänä ruodittavaksi ottamat luonteeni ja persoonani. Millähän perusteella nämä ihmiset kuvittelevat oikeasti tietävänsä millainen minä olen ihmisenä?







Noita ihmetellessä (ja itkiessä) iski oivallus ja ikävä. Eräs ihminen kuvasi minua tässä yhtenä päivänä, että olen lähinnä kuin satuolento ja siitä tajusin, että jotain sellaista taidan ollakin. Elämä perustuu siihen, että olen valinnut oman tieni. Olemme tehneet valintoja, joilla olemme luoneet Oman Kodin - vähän kuin oman maailman, jossa kaikilla on hyvä olla. Ja mihin muun maailman käsittämättömyydet eivät pääse.







Vaikka moni tämän kohun keskellä onkin kuvitellut muuta, minulle elämän suurimpia haaveita on aina ollut Muumipappamainen kirjoittaminen. Ehkä vähän aavistuksen erakko ihminen, joka sulkeutuu työhuoneeseensa omaan maailmaansa ja muut saavat elää omaa elämäänsä niin kuin haluavat. En haaveillut julkisuudesta, vaan 1,5 viikossa minusta tuli "kohukirjailija" (eräs toimittaja muuten esitti minulle toiveen, että häntä ei saisi kutsua kohutoimittajaksi - vaan kirjailijan kutsuminen kohukirjailijaksi on ilmeisesti kaikin puolin sallittua).







Kummallista, mutta totta nykytilanne muistuttaa minua paljon siitä miksi päädyin nykyisiä valintoja elämässäni tekemään. Katson peiliin ja näen sen saman pikkutytön, joka aloitti koulun ollen liian avoin ja liian sinisilmäinen. Viime vuodet olen elänyt sangen avointa nettielämää. Olen kirjoittanut kipeistä asioista, suurista toiveista ja onnenmurusista arjessa. Olen kokenut, että mitä blogiin tai facebookiin kirjoitankaan, ei siinä ole mitään sellaista mitä minulla olisi syytä salata. Olen mikä olen, juuri omanlaiseni ihminen. Ottakaa tai jättäkää. Mutta nyt, kun tuota kaikkea revitään ja retostellaan netissä, kirjoitetaan lapsistani, miehestäni, isästäni, siskostani ja suurin piirtein kissan kaimastakin niin kyllä - kyllä se alkaa ahdistaa.







Tajusin yks kaks, että kaipaan ihan suunnattomasti sitä elämää, jossa saatoin todeta, että Onnellisuus on asennekysymys. Jossa pienen arkihetken jakaminen netissä tuntui suunnattoman suurelta riemulta ja jonka tiesin saavan monia hymyilemään. Haluan takaisin sen elämän, jossa voin olla Minttu Vaan. Minttu, joka kirjoittaa, Minttu, joka sanoo miltä tuntuu, Minttu, jonka päivän pienisuuriasia on kaksi leikkivää koiraa makuuhuoneessa (olkoonkin toinen koirista tanskandoggi).







Koska vuodatus on yhä edelleenkin nurin kirjoittamisen osalta. Korvaan bloggaamista nyt sitten tällä. Muistiinpanoilla kirjailijasivulla. Minttu Vaan jatkaa siis nyt nettielämäänsä täällä kuten ennenkin. Palataan vuodatukselle, kunhan saavat systeemit kuntoon."



Kopioitu "kirjailija MV:n" fb-sivuilta (sorry, linkki ei toiminut ed. viestissä).

"Minulla on ikävä

.tekijä: Kirjailija Minttu Vettenterä päivä: 19. heinäkuuta 2012 kello 13:24 ·.Eilen illalla eksyin lukemaan vauva.fin keskusteluja ensimmäistä kertaa pitkään pitkään aikaan. Pitihän se kurkata, että mitä spekulaatiota siellä oikein on menossa, kun nousi esille, että joku fb-kavereistani mm. julkaisee facestatuksiani siellä ja yleisestikin ottaen näyttää olevan asiani tiedossa - jopa paremmin kuin minulla. Erityisesti ihmetytti ihmisten nyt viimeisimpänä ruodittavaksi ottamat luonteeni ja persoonani. Millähän perusteella nämä ihmiset kuvittelevat oikeasti tietävänsä millainen minä olen ihmisenä?

Noita ihmetellessä (ja itkiessä) iski oivallus ja ikävä. Eräs ihminen kuvasi minua tässä yhtenä päivänä, että olen lähinnä kuin satuolento ja siitä tajusin, että jotain sellaista taidan ollakin. Elämä perustuu siihen, että olen valinnut oman tieni. Olemme tehneet valintoja, joilla olemme luoneet Oman Kodin - vähän kuin oman maailman, jossa kaikilla on hyvä olla. Ja mihin muun maailman käsittämättömyydet eivät pääse.

Vaikka moni tämän kohun keskellä onkin kuvitellut muuta, minulle elämän suurimpia haaveita on aina ollut Muumipappamainen kirjoittaminen. Ehkä vähän aavistuksen erakko ihminen, joka sulkeutuu työhuoneeseensa omaan maailmaansa ja muut saavat elää omaa elämäänsä niin kuin haluavat. En haaveillut julkisuudesta, vaan 1,5 viikossa minusta tuli "kohukirjailija" (eräs toimittaja muuten esitti minulle toiveen, että häntä ei saisi kutsua kohutoimittajaksi - vaan kirjailijan kutsuminen kohukirjailijaksi on ilmeisesti kaikin puolin sallittua).

Kummallista, mutta totta nykytilanne muistuttaa minua paljon siitä miksi päädyin nykyisiä valintoja elämässäni tekemään. Katson peiliin ja näen sen saman pikkutytön, joka aloitti koulun ollen liian avoin ja liian sinisilmäinen. Viime vuodet olen elänyt sangen avointa nettielämää. Olen kirjoittanut kipeistä asioista, suurista toiveista ja onnenmurusista arjessa. Olen kokenut, että mitä blogiin tai facebookiin kirjoitankaan, ei siinä ole mitään sellaista mitä minulla olisi syytä salata. Olen mikä olen, juuri omanlaiseni ihminen. Ottakaa tai jättäkää. Mutta nyt, kun tuota kaikkea revitään ja retostellaan netissä, kirjoitetaan lapsistani, miehestäni, isästäni, siskostani ja suurin piirtein kissan kaimastakin niin kyllä - kyllä se alkaa ahdistaa.

Tajusin yks kaks, että kaipaan ihan suunnattomasti sitä elämää, jossa saatoin todeta, että Onnellisuus on asennekysymys. Jossa pienen arkihetken jakaminen netissä tuntui suunnattoman suurelta riemulta ja jonka tiesin saavan monia hymyilemään. Haluan takaisin sen elämän, jossa voin olla Minttu Vaan. Minttu, joka kirjoittaa, Minttu, joka sanoo miltä tuntuu, Minttu, jonka päivän pienisuuriasia on kaksi leikkivää koiraa makuuhuoneessa (olkoonkin toinen koirista tanskandoggi).

Koska vuodatus on yhä edelleenkin nurin kirjoittamisen osalta. Korvaan bloggaamista nyt sitten tällä. Muistiinpanoilla kirjailijasivulla. Minttu Vaan jatkaa siis nyt nettielämäänsä täällä kuten ennenkin. Palataan vuodatukselle, kunhan saavat systeemit kuntoon."

Kopioitu "kirjailija MV:n" fb-sivuilta (sorry, linkki ei toiminut ed. viestissä).

keskitytään elisagateen :)

Laitoin tekstin tänne, kun siihen todennäköisesti viitattiin... kommentoitavaksi, olkaa hyvät! Tosin, täytyy sanoa, siinä ei sanota oikeastaan mitään :)

Huomio käännetään siihen, että joku yksittäinen kirjoittaja on vaikka täällä voinut asiaankuulumattomasti repostella vaikka näillä perhesuhteilla. Sen varjolla huomion voikin kääntää taas lähtötilanteesta pois. Kiusaajakorttia käytetty taas. Jään odottelemaan liutaa kamalia av-mammoja arvostelevia viestejä.

Ne todisteet vaan pöytään. Miksi ihmeessä antaa tän jutun velloa ja paisua, kun sen voi lopettaa hetkessä. Kuka tahansa toimittaja tekee sen salassapitosopimuksen ja kirjoittaa jutun jossa toteaa homman olevan totta. Ei siihen mitään syyttäjää ja poliisia tarvita.



On turha syyttää muita jos itsellä on kaikki kortit käsissä.

Mutta eipä tuolla viestillä mitään pyritty epäili---anteeksi, siis kiusaajille sanomaan. Se lienee suunnattu heille, joiden mielestä kaikki on ok ja Elisa asuu sydämessä, kun uskoo.



On näköjään ihmisiä, joiden mielestä on ok valehdella. Eikä tietenkään kannata tunnustaa valheita. EHEI! Parempi vain mennä Muumipapan taakse piiloon.



Vaikea ymmärtää, miksei nainen jo tule ulos kaapista. Mikäli ehtii kirjoitella näitä turinoitansa, ehtii kyllä esitellä ne Elisa-todisteetkin. Niillähän tämä "kiusaaminen" loppuu kuin seinään.

Ellei tämä siis ole täällä jo aiemmin ollut.



"Jonakin päivänä kaduttaa



kirjoitettu avoimen yliopiston luovan kirjoittamisen proosa 2 kurssille 2010"



http://www.jossainkaukana.net/arkisto/jonakinpaivana1.htm



Tässä joku mies pyytää naiselta facebookissa anteeksi kiusaamistaan.



Jos valehtelee ja huijaa, pitäisi pystyä edes peittämään jäljet kunnolla. IMO.

1. Täällä ei ole reposteltu sinua, perhettäsi tai vanhempiasi käsittääkseni juuri yhtään.

2. Elisaa ja Miksua kyllä on käyty läpi laidasta laitaan

3. Kun sinulla kerran on aikaa kirjoitella ja murehtia kaikkien ilkeytttä niin lyö meille luukurkkuun ja näytä todisteet Elisasta ja Miksusta. Lupaan pyytää heti anteeks, kun sen teet ja osoitat väitteet vääriksi.



Koska kumpikin meistä tiedämme että Elisa on mielikuvituksesi tuotetta sinun kannattaisi ilkeidein ihmisten ja muumipappoje sijaan miettiä mita lapsillekin opetetaan valehtelusta ja anteeksi pyytämisestä niiltä joita on loukattu.

Onko täällä paikalla yhtäkään ihmistä, jolla on selkärankaa katkaista tämä idioottimainen vaino?? Olkoonkin ehkä mokannut, mutta kukapa ei joskus niin tekisi?

Olen opettaja, ja tässä näen kaavan joka toistuu kiusaamistapauksissa AINA. Joku tekee jotain (tai on jopa tekemättä) josta joku muu saa hyvän syyn taivastella ja jeesustella ja jatkaa sitä LOPUTTOMIIN! ja muut! muut ovat vieressä eivätkä tee mitään. Jotkut myötäilevät ( juu, heitä kutsutaan koulussakin myötäilijöiksi) ja jotkut sallivat tämän jatkua ilman että puuttuvat siihen.

Tämä KiVa -koulu on nostettu tämän jutun yhteydessä moneen kertaan esiin mutta tiedättekö te sen periaatteet? Kiusaamisen katkaisee vain se, että joku uskaltaa puuttua. PUUTTUA!

Puuttukaa nyt hyvät aikuiset ihmiset jo tähän tai älkää ainakaan kehdatko tässä samassa yhteydessä ihmetelleä "miten ei ole opettajat saaneet kiusaamista loppumaan koulussa" Siellä kouluissa ei tapahdu mitään sen dramaattisempaa kuin mitä tässä teidän silmienne alla tapahtuu. JOku saa muut kimppuunsa ja kukaan ei puutu.

Ole sinä se ensimmäinen, joka lopettaa tämän.

Minttu joutunee vastata omasta puolestaan ja omista tekemisistään mutta meidän muiden ei tarvitse päivästä toiseen jatkaa tätä toisen kustannuksella jauhamista.

OPettajana toivon, että teidän jauhajien joukossanne ei ole luokkani lasten vanhempia, jotka vuodesta toiseen toivovat että KOULu "tekisi jotain" jotta kiusaaminen häviää tästä maailmasta kokonaan pois. Hyvää kesää, nauttikaa auringosta välillä ja keskittykää omaan elämäänne.

tai siis onhan muutama jo yrittänytkin puuttua. Mutta oletteko huomanneet, mitä sitten tapahtuu? Heidät lytätään ihan samalla voluumilla, aika törkeästikin. Ehkä ymmärrätte miksi koulussakin, niiden pienten lasten joukosta ei löydy kovin helposti puuttujia.

kohta joku heittää "minttiskö se siellä" -kortin pöytään...

kohta joku heittää "minttiskö se siellä" -kortin pöytään...

Kiusaajakortti = natsikortti, "ope".

Minttis itse on tehnyt tästä julkista. Miksi emme saisi arvostella?

^ Aaah, ok. En ole tiennytkään kirjan olevan Amazonilla myynnissä.

Vinkki Mintulle: olisi kannattanut laskea sähkökirjan hinta kohun alkaessa, niin myynti olisi kasvanut kun uteliaat olisivat halunneet lukaista mistä on kyse. Nyt taitaa olla jo liian myöhäistä.

Ja kannattaisi myöskin myydä kirjaa vaikka pdf:nä omilla nettisivuilla, kun Amazonin sähkökirjoja on hyvin vaikea lukea, ellei omista Kindleä.

Ei pidä paikkaansa Amazonin sivuilta voi ladata Kindle for PC -sovelluksen ihan nopeasti ja helposti ja lukea tietokoneen näytöltä niitä e-kirjoja. Olen ostanut parit englanninkieliset kirjat siten ja hyvin sujui- ja ne on sitäpaitsi halvempia kuin paperiversiot. Tosi hienoa kun saa ostamansa kirjan sekunneissa tietsikkansa näytölle.

Ei pidä paikkaansa Amazonin sivuilta voi ladata Kindle for PC -sovelluksen ihan nopeasti ja helposti ja lukea tietokoneen näytöltä niitä e-kirjoja. Olen ostanut parit englanninkieliset kirjat siten ja hyvin sujui- ja ne on sitäpaitsi halvempia kuin paperiversiot. Tosi hienoa kun saa ostamansa kirjan sekunneissa tietsikkansa näytölle.



ylläpito: viestin lainauksessa on ongelmaa!

kohta joku heittää "minttiskö se siellä" -kortin pöytään...

Kiusaajakortti = natsikortti, "ope".

Joo, tosiaan, olen ihan oikea opettaja ja ihan oikeasti juuri tätä se elo siellä kouluissa on.

Tervetuloa käymään joskus, ehkä sitten valkenee että mitä ne "sadistiset, kiusaaja-lapset" ovat. He toimivat juuri näin kuten tässä ketjussa niin monet.

Ja miksi pyörin täällä?

Hyvä kysymys, avarran näkemystäni, kerään materiaalia väitöskirjaani varten, tutustun kiusaamisen analogiaan, ehkä vain vietän aikaa? Mutta ennen kaikkea, yritän puuttua tähän nyt. Toivottavasti edes joku kuuli sen.

^ Aaah, ok. En ole tiennytkään kirjan olevan Amazonilla myynnissä. Vinkki Mintulle: olisi kannattanut laskea sähkökirjan hinta kohun alkaessa, niin myynti olisi kasvanut kun uteliaat olisivat halunneet lukaista mistä on kyse. Nyt taitaa olla jo liian myöhäistä. Ja kannattaisi myöskin myydä kirjaa vaikka pdf:nä omilla nettisivuilla, kun Amazonin sähkökirjoja on hyvin vaikea lukea, ellei omista Kindleä.

Ei pidä paikkaansa Amazonin sivuilta voi ladata Kindle for PC -sovelluksen ihan nopeasti ja helposti ja lukea tietokoneen näytöltä niitä e-kirjoja. Olen ostanut parit englanninkieliset kirjat siten ja hyvin sujui- ja ne on sitäpaitsi halvempia kuin paperiversiot. Tosi hienoa kun saa ostamansa kirjan sekunneissa tietsikkansa näytölle.

Riippuu kirjasta.

Tiedät toki, miten kiusaamisen mekaniikka toimii.



Tässä tapauksessa kuitenkin unohdat yhden asian: Minttis ei ole missään vaiheessa TUNNUSTANUT tarinaa keksityksi, vaikka me kaikki sen luultavasti tiedämmekin. Me kaikki spekuloijat ja keskustelijat olemme siis huijauksen uhreja, jotka pohdimme yhdessä kärsimäämme vääryyttä, sen aiheuttajan motiiveja ja tarinan todellista kulkua. Me tarvitsemme vertaistukea toisiltamme ja toimimme toisillemme vertaistukena. me haluamme tietää, mitä todella tapahtui, voidaksemme siirtyä asiassa eteenpäin.



Minttiksellä on ollut kaikki mahdollisuudet viheltää peli poikki: joko tuoda esille todisteet tarinansa tueksi TAI tunnustaa koko juttu valheeksi. Molemmissa tapauksissa spekulaatio olisi päättynyt. Me uhrit olisimme saaneet selvyyden tapahtumien kulusta. Kaikki olisivat päässeet jatkamaan elämäänsä.



Mutta Minttis ITSE valitsi toisin. Hän valitsi pitkän kidutuksen tien MEILLE KAIKILLE. Hän joutuu elämään näiden spekulaatioiden kanssa ja me joudumme elämään sen faktan kanssa, ettemme tiedä asioiden todellista kulkua. Kaikki kärsivät.



Jutun poikki viheltäminen ei ole meidän käsissämme, vaan Minttiksen omissa pikku kätösissä. Vaikka hän kuinka yrittää selittää itseään kiusatuksi, niin todellisia kiusattuja olemme me. Niin kauan, kuin totuutta ei kerrota, ei kellään ole varaa tulla moralisoimaan meitä sen etsimisestä.



Se suuri ero koulukiusaamiseen on siinä, että juttua ei ole selvitetty. Todellisia pahiksia ei ole kaivettu esiin. meille ei ole kerrottu totuutta. Vasta sitten voi syyttää kiusaamisesta kun kaikki ovat pelanneet avoimin kortein ja spekulointi jatkuu vielä sen jälkeenkin!

Tämä vaino on saanut minut tuntemaan päivä päivältä enemmän myötätuntoa MV:a kohtaan. Av-palstailuni päättyy myös tähän. t. yksi puuttujista ja lytätyistä