Mistä saisi tsempin laihdutukseen?

Sinulle vierailija D 15156914 täytyy sanoa, että en voi ymmärtää miten kukaan voi toiselle kirjoittaa mitään tuommoista! Häpeäisit!



Olen itse personal trainer ja parhaat ohjeeni laihduttajalle ovat



1. Muista annoskoot, lautasmalli toimii edelleen. Panosta vihanneksiin ja salaatteihin ja muista proteiinin lähteet (kala, vaalea liha, kananmuna, kevyet maitotaloustuotteet; rahka ja raejuusto)



2. Syö säännöllisesti, 3-4 h välein. Näin nälkä ei kasva liian suureksi etkä sorru kohtuuttomiin annoksiin etkä herkkuihin.



3. Liiku joka päivä edes vähän. Aloita vain kävelyllä ensin. Pidennä pikku hiljaa lenkin pituutta. Kaikki liikunta lasketaan, hyötyliiku; käytä portaita, käy kaupassa kävellen tai pyörällä.



4. Ja ennen kaikkea ole kärsivällinen. Anna itsellesi mahdollisuus nähdä tulos ja muutos itsessäsi - kilosi eivät tulleet yhdessä yössä, eivätkä lähdekään.



Pystyt siihen kyllä! Älä anna periksi.

syömällä koko ajan.

Sulla on lista ruoka-aineista mitä saat syödä ja muuta et suuhusi pistä!

sinulla on itsestäsi?

Aloitin tämän elämäntapamuutoksen Easy Diet - pussittelulla,kaksi viikkoa siis todella vähillä kaloreilla mutta kannatti - vatsalaukku pieneni ja kiloja ropisi 6! Tämän jälkeen siirryin kasvispainotteiseen ruokavalioon,hiilareita vähän verrattuna entiseen eloon ja aloitin salilla käymisen.



Auttaa kovasti,jos on joku kaveri mukana hommassa - tulee lähdettyä silloinkin,kun mielessä on MILJOONA tekosyytä,miksi tänään ei huvittaisi liikkua! Nyt olen käynyt säännöllisesti (4 - 5 krt/ vko) yli kaksi kuukautta ja olen jo ihan riippuvainen! Vieläkin tulee päiviä,että ei huvittaisi,silloin mietin,että ikinä ei ole ollut huono olo san jälkeen,kun olen tsempannut itseni liikkumaan. Salilla minulla on käytössäni ohjelma,jonka toistan melko uskollisesti - painoja olen saanut tosin lisätä jo kaikkiin vehkeisiin ja juoksumatolla kävelykin on muuttunut jo juoksemiseksi :) Lisäksi käyn muutamalla ohjatulla ryhmätunnilla,pääasiassa zumbaa tai tanssia.



Puntaria en ole niin tiiviisti tuijottanut saliharjoittelun aloitettuani - lihasmassa kun painaa,niin kilot eivät ropise huimaa vauhtia.Vaatteissa ja senteissä ero on kuitenkin huomattava eli tulosta syntyy! Mieti itse miltä näyttää kilo läskiä vrt. kilo lihasta :)



Ruokaan olen ottanut selkeästi lisää proteiinia ihan perinteisten rahkan ja raejuuston muodossa ja yritän pitää ateriarytmin hyvänä :5 ruokailua päivässä siis ja olo on hyvä! Mahan koko on nykyään sellainen,että juuri kaksi pizzanpalasta uppoaa herkkuhetkinä - ennen meni kokonainen ja ehkä jälkkärikin päälle.

Eikö kukaan suostu jakamaan motivaattorivinkkejään?

sillä tavalla. Nytkin olen kiloklubeillut 5pv ja olo hyvä, vatsa toimii, jne. mutta uskon että jossain vaiheessa ottaa takapakkia eikä enää huvita. Toisin sanoen vaihdan sitten hyvän olon huonoon. Liikuntaa en edes yritä harrastaa, ei ole koskaan miljoonankaan yrittämisen jälkeen jäänyt tavaksi (paitsi jumppa kerran viikossa!). Tuosta olenki päätellyt että olen yrittänyt liikkua vääriä lajeja eli kävellyt, jne = tylsää, tylsistyn.



Kokeile edetä pienin muutoksin ilman aikarajoja ja paineita. Suosittelen Kiloklubia niin tiedät syödä oikein!

Terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta, muuta et tarttis paitsi motivaatiota. Lähde siitä että liikut aluks 3 h viikossa, esim. tunnin kävely (ja yrität vähän hölkätä), uinti tai vesijuoksu, pyöräily... Tai alotat vaikka jonkun tanssin. On paljon eri tanssilajeja joihin voi lähteä kuka vaan ilman aikaisempaa kokemusta - tanssiminen on hauska tapa kuntoilla!



Älä mässäile! Pidä oikeesti kiinni siitä ettet esim. syö klo kahdeksan jälkeen illalla (riippuu toki sun rytmistä). JUO PALJON VETTÄ! Ja tärkeintä, KUN REPSAHDAT, ÄLÄ LUOVUTA! Jatkat vaan siitä mihin jäit. Sä kyllä pystyt siihen.

Koskakirjoitit kaiken oleellisen jo itse. Olet kuvottava rumilus, valas paksuilla raajoilla. Kukaan ei sinua oksentamatta katso, et edes sinä itse. Loppuelämäsikin elät ryhävalaana, koska olet laiska ahne ämmä jolla ei ole mitään itsekontrollia koskaan ollutkaan. Laihdutusvinkkejä en voi antaa, koska ei ole itsellä ollut koskaan ongelmia syömisen, itsekurin ja urheilun kanssa. En ole suklaata jatkuvasti puputtava laiska virtahepo.

Totuuden sanoja, rakas täydellinen ystäväni.

motivaatio ihan hukassa. Ylipainoa n. 25kg. Itse olen ajatellut, että motivaatio puuttuu, koska en rakasta ja arvosta itseäni. Kun olen katsellut Suurinta pudottajaa, niin juuri sillä tuntuu olevan suuri merkitys mitä itsestään ajattelee. Jos rakastaa itseään niin haluaa olla itselleen hyvä ja tehdä hyvän olon liikunnalla ja terveellisellä ruoalla.

En tosin tiedä miten sitä ajattelua pystyisi muuttamaan.

ei kannata välittää noista ilkeistä vastauksista.



Liity Keventäjiin!!!



Mä liityin ja olen intoa täynnä!



Olen myös lisännyt liikuntaa ja olo on hyvä!



Käy edes tutustumassa sisuihin että mitä kaikkea saat rahoillesi vastineeksi. Mä tykkään!

Jos vastaus syömiseen on kyllä, niin se on totuttu tapa, jos ei, niin mieti miksi rupesit syömään, onko sinulle tapahtunut jotain, olitko yksinäinen.



Siis yritä miettiä suhdettasi syömiseen ja rupea työstämään sitä. Syöminen on nimittäin henkinen juttu monille valaille, myös minulle.



Kun saat tämän asian kondikseen, niin motivaatio ahmimiseen loppuu ja saat tilalle jotain rakentavampaa.

ei kannata välittää noista ilkeistä vastauksista. Liity Keventäjiin!!! Mä liityin ja olen intoa täynnä! Olen myös lisännyt liikuntaa ja olo on hyvä! Käy edes tutustumassa sisuihin että mitä kaikkea saat rahoillesi vastineeksi. Mä tykkään!

on vastaava, mutta täysin ilmainen palvelu.

Eli koita saada pari kiloa pois, ja kun näät sen ite peilistä niin motivaatio kasvaa, et haluu niitä enää takas. Sit lähtee taas pari kiloa, olo on aina vaan parempi, mieliala nousee jne. Niin se vaan menee. Ei tarvii olla edes tavotepainossaan kun olo on jo miljoona kertaa parempi ja seksikkäämpi.



T. -14kg ja saman verran jäljellä :)

(kun niitä kerran kaipasit) on se, että oikeanlainen liikunta auttaa. Samoin tietysti joku mielessä siintävä etappi, tyyliin olen kyseisissä juhlissa upea tm.



Minä aloin laihduttaa lievästä (?) ylipainosta häitä varten. En itsekään uskonut että onnistuisin sillä olin ollut ns. ikuinen laihduttaja ja epäonnistuminen tuntui hyvin tutulta ja todennäköiseltä vaihtoehdolta.



Sain homman käyntiin, kun menin punttisalille (uskaltauduin, asia oli tuntunut tosi vaikealta ennen, sillä ajattelin että kaikki vaan nauraa mulle pullukalle siellä) ja aloin harjoitella isoilla painoilla. Olen aloittanut liikunnan tuhat kertaa aiemminkin, mutta vain tästä kunnon punttiharjoittelusta olen saanut riittävän hyvän olon tunteen ja tunteen edistymisestä, että se on kantanut. Pelkkä aerobinen/pitkät sarjat pienillä painoilla ei ole tuottanut samanlaista voimabuustia kuin kunnon punttis. Alussa ei ollut edes tarkoitus laihduttaa mutta liikunnan tuoman hyvän olon myötä mussuttaminen väheni aivan itsestään ja erityisesti sitten, kun tulokset alkoivat pikkuhiljaa näkyä.



Myöhemmin ryhdyin myös "viikkovegaaniksi". Olin siis kasvissyöjä jo entuudestaan, mutta viikoilla ryhdyin syömään täysin veganisesti. Siinä tuli opeteltua ruokien tekoa ja sellaisia oikein ihania, yrttien ja kasvisten täyttämiä ruokia ei tule mielestäni ahmittua samalla tavalla kuin jotain aina aika samalta maistuvaa jauheliha/makarooni-ketsuppimössöä. Vegaaninen ruoka on lähes automaattisesti vähäkalorisempaa kuin juustolla ja kermalla höystetty ruoka. Proteiinia saa aivan riittävästi tofusta, pavuista ym. B.vitamiinilisää kannattaa käyttää.



Näillä laihduin 10kk 10 kiloa ja paino on pysynyt, tästä nyt 7 vuotta ja lapsiakin tullut.



Neuvoni on siis, aloita punttisharjoittelu. Isot painot ja lyhyehköt (10-15 toistoa laitteesta riippuen) sarjat. Lisääntyvä lihasmassa kuluttaa enemmän energiaa ja saa aikaan muutaman viikon kuluessa ns. voimabuustin. Ja älä pelkää, naiset eivät saa vahingossa liian isoja lihaksia (kaikki tosi pumpatun näköiset naiset ovat tehneet vuosia järjestelmällistä työtä asian eteen). Teetä itsellesi ohjelma jos laitteet ovat hepreaa (melkein kaikilla punttiksilla ohjaajat tekevät näitä muutamalla kympillä).



Kun laitteet alkavat tulla tutuiksi, siirry kiertoharjoitteluun eli älä pidä sarjojen välillä ollenkaan taukoa vaan tee tauolla joku toinen laite. Siis tyyliin 10xreisilihas, heti perään 10 hauista ja sitten taas 10 reisilihasta, 10 hauista jne. Kaksi laitetta kerrallaan ja sitten taas uudet kaksi. Kuluttaa todella paljon enemmän energiaa ja pieni hengästyminen pysyy koko ajan päällä. Harjoituksen (45min-1h) päälle tee vielä vähintään 30 min. aerobinen treeni kuntopyörällä tm. Itse en jaksa enää tehdä kunnolla raskaita punttisarjoa aerobisen jälkeen joten järjestys on näin päin mielestäni toimivampi. Siinä viimeiseksi voi sitten puristaa kaikki viimeisetkin mehut.



Käy salilla min. 3 kertaa viikossa ja jos mahdollista, tee välipäivinä kotona jumppaa/lenkkejä tm. Kotona tehtävät dvd:t toimii hyvin, itsestäni on myös mukava polkea stepperiä tv:tä katsellessa. Tee polkiessa samalla liikkeitä kevyillä käsipainoilla (stepperi + käsipainot saa satasella, ei tarvitse olla mitään huippulaitteita). Yksi lepopäivä on minimi.



Ja lopuksi: Unohda kaikki "aloita hiljalleen ettei kiinostus lopahda" -jutut. Sillä se kiinnostus juuri lopahtaakin, kun mitään tuloksia ei tule ja paikat on silti kipeät. Kunnon harjoittelun jälkeen ne paikat on tietysti vielä vähän kipeämmät mutta tämä menee ohi parissa viikossa, kun sen kestät niin alkaa tuloksiakin tulla ja treeni muuttuu nautinnollisemmaksi. Muista venyttely AINA harjoittelun jälkeen!



Muista palkita itsesi aina saavutetun välietäpin jälkeen. Mielellään jotain ulkonäköön liittyvää, esim. uusi mekko/alusasusetti jokaisen viiden kilon jälkeen.



Tsemmpiä ap! Jos minä,löysän laiska sohvaperuna ja ikuinen epäonnistuja olen onnistunut niin sinäkin onnistut! Sori typot, kirjoitan kiireessä mutta halusin silti tsempata sua!

olen vuosien varrella jojoillut edestakaisin. Nyt paino oli ylempänä kuin pitkiin aikoihin (88 kg).



Viimeinen tarvittava motivaatiotekijä oli se, kun kiersin vaatekaupoissa etsimässä kesävaatteita. Kaikki vaatteet kiristivät tai näyttivät muuten hulluilta. Pari päivää myöhemmin julkaistiin se uutinen siitä, miten suomalaisten koko on kasvanut (plus-mallistojen menekki).



Totesin, että nyt on aika tehdä jotain. Olen muutama vuosi sitten laihduttanut kiloklubin avulla ja jatkoin siellä. Viikko takana ja vaaka näyttää 2 kg vähemmän. Pyrin syömään 1600 - 1700 kcal päivittäin, jottei pudotus olisi kuitenkaan liian suuri.



Juon aamupäivisin 5-6 lasillista vettä (ja juoksen vessassa). Herkkujakin syön, mutta vähemmän (esim. lapsen kanssa puffet -jätski puoliksi).



Olo on mitä mainioin ja nyt ihmettelen, miten jaksoin niinkin kauan kärsiä huonosta olosta ja mässätä herkkuja kaksin käsin.

Mulla antoi motivaatiota ja auttoi pudottamaan 20kg! Vihdoin normaalipainossa!

Kiitos ihanaiset, kannustavista ja tsemppaavista viesteistä. Hyviä vinkkejä tulikin, lisää vaan samanlaisia!



Elämänmuutokseen minä tähtäisin jos pystyisin, koska tiedän että se on ainoa ja oikea tie pysyvään painonhallintaan. Olen jojoillut niin kauan. Viimeksi luulin taas onnistuneeni, kunnes tulin raskaaksi ja noh, sillä tiellä edelleen ollaan.



Noita netin laihdutusryhmiä olen kyllä vakavasti miettinyt, mutta hieman ne epäilyttää. Mihin ne perustuvat? Olen aikoinaan pudottanut 15kg painonvartijoissa, joten jonkinlainen ryhmäjuttu vois olla mun juttu. Olisko teillä jakaa enemmän kokemuksia näistä nettiryhmistä?



Ap

Kiitos ihanaiset, kannustavista ja tsemppaavista viesteistä. Hyviä vinkkejä tulikin, lisää samanlaisia! Ap

Mene rasvaimuun punkero, ja diettaa kotona kunnes painat alle 75kg, ettei muut joudu jenkkojasi kadulla katseleen!

Olet ihailtavan rehellinen itsellesi. Ehkä jopa liiankin julma: vaikka myönnät ruokariippuvuutesi, en tiedä, auttaako itseinho ja itsesi nimittely sinua varsinaisesti pääsemään tavoitteeseesi.



Sinulla on ruokariippuvuus. Ja sehän on riippuvuuksista ankein. Huumeiden käyttäjä tai alkkis voi jättää päihteet totaalisesti pois, mutta ruokaa on ihmisen syötävä joka päivä. Käytännössä tämä tarkoittaa ruokariippuvaiselle sitä, että riippuvuutensa kanssa elämisen kanssa joutuu tekemään töitä aina, joka ikinen päivä, vuosien ja vuosikymmenten ajan. Kiusaus iskee usein, silloinkin, kun olet väsynyt, stressaantunut, taikka silloin, kun kaiken pitäisi olla ihan kunnossa, mutta tekee vain ihan h*tisti mieli syödä. Miksi? No siksi kun. Rauhaa ei saa ennen kuin ratkeaa. Vai saako? Kertokaa mullekin, miten.



Olen kohtalotoveri, vaikka olenkin laiha luikku. Mulla on takana useampia vuosia pahaa bulimiaa kuin mitä kehtaan kenellekään tunnustaa. Nyt olen tässä pari kuukautta ollut oksentamatta, yrittänyt opetella normaalia ruokarytmiä. Meinaa tulla syötyä vähän liian vähän, kun oikeasti en tiedä, miten paljon kokoiseni ihminen normaalisti syö.



Sulle toivon sydämestäni paljon, paljon parempaa menestystä kuin itselleni. En usko koskaan pääseväni eroon ruoanhimosta, mutta toivon, että saisin itseni jonkinlaiseen tasapainotilaan, jotta pystyisin elämään ainakin lähes normaalia elämää. Ehkä sinua auttaa rehellisyytesi: myönnä siis ruokariippuvuutesi ja epätäydellisyytesi, hyväksy itsesi. Ja yritä siltä pohjalta. Maalina ei tarvitse olla ehdoton täydellisyys, mutta onhan jonkinlainen kontrollikin enimmän osaa ajasta jo aika hyvä saavutus, eikös vain?



Voimia ja myötätuulta.