Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uusin meidän perhe ja juttu perheestä jonka poika kuoli syöpään :(
05.07.2012 |
Äsken hain lehden laatikosta ja luin tuon äärettömän surullisen jutun. En muista milloin olen viimeksi näin kovasti itkenyt. Itselläni 7 ja 5v pojat ja jotenkin tuo juttu kolahti kovempaa kuin yleensä jutut lasten kuolemista (toki nekin on tuntuneet pahalta, mutta tämä kosketti jotenkin erityisesti).
Lämpimin ajatuksin toivon voimia ja kaikkea hyvää heidän perheelleen!
Kommentit (21)
itsellä samanikäinen poika. Kaikkea kauheaa voi ihmistä kohdata, asioitajoille et voi mitään vaikka kuinka suojelisit lastasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mäkin vollotin ihan ääneen, todella surullista voi elämä joskus olla.
ja tuo juttu on kyllä syvimmälle koskettanut juttu, jota olen koskaan lukenut. aivan kamalaa. vieläkin jotenkin tosi paha olo tosta jutusta. en voi edes kuvitella, miltä tuon pojan perheestä tuntuu.
Meidän esikoinen menehtyi syöpään melkein 10 vuotta sitten ollessaan vain vähän alle 2-vuotias. Kaunis kaipaus on jäljellä ja hänen jälkeensä syntyneet sisarukset tulevat muistamaan isoveljensä kuvien, videoiden ja meidän kertomien muistojen avulla.
Vuosien myötä suru helpottaa.
Suru ei poissulje onnea, ja sen oivaltaminen tuo lohtua elämään, voimia nähdä valoa ja uskoa tulevaan. Paljon voimia kaikille lapsensa menettäneille, joista juuri nyt tuntuu kovin lohduttomalta.
kun luin jutun. Todella surullista :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ajatuksia pojan perheelle.
Vieläkin tulee kyyneleet silmiin, heti kun ajattelin heitä ja poikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin koskettava juttu. Pidän paljon ko. toimittajan tavasta kirjoittaa muutenkin. Niin lämmin mutta ei silti "tee numeroa" kauheistakaan asioista.
juu juttu oli kyllä hyvin kirjoitettu ja kun luin sitä miehelleni ääneen niin molemmat itkettiin.. Noita samoja fiiliksiä kun on käyty läpi omankin lapsen kuollessa.
Ja meitä lapsensa menettäneitä on paljon tässäkin maassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkea hyvää toivon jutun perheelle.
luin kampaajalla niin itkua sai pidätellä:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin tarve keskustella tästä :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin vaan, että ovatko mun tuttujani...
kirjoitettu juttu. Ei voi tietää, mitä kaikkea perhe oli kertonut, mutta hyvin kerronnassa oli tavoitettu aikajana, asioiden valitettavan ikävä kulku. Mutta toisaalta myös se vire, että elämän täytyy jatkua, ei ole muuta mahdollisuutta.
Mulle tällaiset elämäntäyteiset jutut ovat aina vähän hämäriä, koska oma mieheni ei pääse syövän jälkeisestä masennuksesta mitenkään ylös :(
Jäikö siitä jotain pysyvää haittaa?
Mulla oli/on syöpä ja elämä mennyt aivan surkeaksi vaikka näyttäisinkin paranevan.
Mulle tällaiset elämäntäyteiset jutut ovat aina vähän hämäriä, koska oma mieheni ei pääse syövän jälkeisestä masennuksesta mitenkään ylös :(
Itkuhan siinä tuli. On niin pelottavaa ajatella, että mitä vain voi sattua kenelle vain. Toivon voimia Max-Emilin perheelle.
2 pienen lapsen äiti
Alue: Aihe vapaa
täälläkin :) Ainut mitä jäin miettimään oli vanhemman lapsen ajatukset. Mutta ehkä ne oli haluttu tarkoituksella jättää vähemmälle, ettei menisi sosiaalipornon puolelle?