Voi luoja mikä "anoppi" !!
Eli mun miehellä on äitipuoli, joka asuu ranskassa apen kanssa. Okei naisella ei itsellä ole lapsia ja mies kutsuu häntä mamaksi jne. mutta kaikki ovat kyllä tietoisia ettei se nainen ole mitään sukua miehelleni.
No mä olen itse ihan suomalainen, ja en osaa oikein muita kieliä. Hieman ruotsia, englannilla pärjään ja ranskaa en todellakaan puhu. No kun me sitten tavattiin tän "anopin" kanssa ekaa kertaa, puhuttiin ihan englannin ja suomen sekoitusta, oli tosi hurmaava nainen. Sovittiin sitten pikku hiprakassa että minä opettelen ranskaa, (hänen äidinkieli) ja että myös mies sit puhuu lapsille ranskaa että he sais jonkinlaisen kosketuksen "kotimaahan". (jossa mun mies on asunu jotain 15v maksimissaan eli ei todellakaan ole kotimaa)
No eihän mulla ole ollut perheenäitinä aikaa opiskella uutta kieltä, mies on kyllä pitänyt oman "osuutensa". Lopputulos on se että lapset puhuu Ranskaa keskenään ja mä en enää pysy niiden juttuissa perässä. Viime viikolla "anoppi" ja appi kävivät meillä kylässä ja "anoppi" veti hirveän shown siitä että minä en ollut vaivautunut opiskelemaan ranskaa. MIKSI mun pitäis periaatteessa tuntemattoman ja ei-sukulaislapsen vuoksi puhua mulle tuntematonta ja hyödytöntä kieltä!! Mun mies sai kyll kehuja kun lapset pystyi jo kommunikoimaan ranskaksi. Alkaa jo pikkuhiljaa tuntua että oon ulkopuolinen omassa perheessä ja et toi "anoppi" koittaa mut syrjäyttää!!
Mitä teen??
Kommentit (23)
Että lapsesi osaavat ranskaa, olisit kiitollinen.... Enpä osaa muuta sanoa, kuin että opettele ranskaa tai ole hiljaa, ongelma on vain sinun pääsi sisällä.
niin olisit edes joitan perusfraaseja opetellut. Osittain anopin reaktio voi johtua ihan kulttuurieroista, ranskalaiset päivittelevät ihan tavallisiakin asioita vähän kovaäänisemmin kuin suomalaiset. Eli mistään vakavasta ei välttämättä hänestäkään ole kyse.
Mutta 15 vuotta miehen nuoruudessa on hirveän pitkä aika, joten kyllä hänelle Ranska on toinen kotimaa, ja minusta sinun kannattaisi siihen suhtautua vakavammin. Samoin lapsillenne on suuri rikkaus oppia tuo miehen toinen kieli, hienoa, että miehesi on sen lapsilleen opettanut. Kannattaisi sinunkin opetella, kun siellä kuitenkin reissaatte paljon.
Kuka on tuo ei-sukulaislapsi?
Että lapsesi osaavat ranskaa, olisit kiitollinen.... Enpä osaa muuta sanoa, kuin että opettele ranskaa tai ole hiljaa, ongelma on vain sinun pääsi sisällä.
Se ranska ei ole mitenkään oleellinen tai tärkeä mulle, tai mun perheelle. Miehen vanhemmat omistaa taloja ranskasta ja mies sanoi että jos joskus hän niitä tulee perimään niin jos minä en halua niin pistää ne talot suoraan myyntiin. Musta sillä "anopilla" on ihan yliote meidän perheen elämäst kun se jo päättää mitä kieltä meillä puhutaan! MIES EI SANO MITÄÄN, puhuu vaan lasten kanssa keskenään. Vituttaa suoraan sanottuna! Oneglma ei todellakaan ole mun pään sisällä, ja ei mulla ole perheen äitinä aikaa opetella puhua vierasta kieltä.
niin olisit edes joitan perusfraaseja opetellut. Osittain anopin reaktio voi johtua ihan kulttuurieroista, ranskalaiset päivittelevät ihan tavallisiakin asioita vähän kovaäänisemmin kuin suomalaiset. Eli mistään vakavasta ei välttämättä hänestäkään ole kyse.
Mutta 15 vuotta miehen nuoruudessa on hirveän pitkä aika, joten kyllä hänelle Ranska on toinen kotimaa, ja minusta sinun kannattaisi siihen suhtautua vakavammin. Samoin lapsillenne on suuri rikkaus oppia tuo miehen toinen kieli, hienoa, että miehesi on sen lapsilleen opettanut. Kannattaisi sinunkin opetella, kun siellä kuitenkin reissaatte paljon.
Kuka on tuo ei-sukulaislapsi?
Ja miks mun mies ei koskaan ennen tuota anopin tapaamista ole puhunut mulle sanaakaan ranskaa tai ees puhunu juurikaa niistä ranskan ajoista?? ei ole tärkeetä ja kertoo itsekin olevansa suomalainen eikä ranskalainen. JA jos tää ei anopille ole vakavaa niin miks se sanoo että munkin pitä opetella puhumaan turhaa kieltä?
Lapset voi opetella jotain oikeasti merkityksellistä kieltä vaikka kuten vaikka englanti jolla pärjää joka puolella maailmaa.
ap
On ok jos et itse halua opiskella kieltä, mutta on outoa jos kieltäissit sen lapsiltasikin. Joku heistä voi saada siitä vaikka ammatin tai muuten paljon rikkautta.
Ja miehesi on sinunkin tossusi alla, ei vain anopin.
Niin saat samlla omaa aikaa ja tärkeän asian puolesta.
Jos oisin sun tilanteessa nii ihan omaksi huviksi jo haluaisin todella innolla opetella ranskaa, niin saisin tuon hineon maan kulttuuristakin enemmän itse irti.
Itseni takia jo opettelisin, ja LAPSENI vuoksi, en anopin takia.
Mitenihmeessä oot onnistunut tuonmiehesi kiinnostuksen saamaan noinkielitaidottomana, ihmettelen.
Raskalainen taide, muoti, kaikki avautuisisulle itselles ihan uudellatavallakun vaivautuisitopettelemaan.
Voihan kieliohjelmia sitäpaitsikuunnella nauhalta kaikkia kotiaskareitatehdesään esimerkiski.
Oiskosulla huono kielipää
Vai laiskottaako vai
Onko lapsi tavallista vaativampi tai sairas tms?
Koskakyllämuutoin suntilanteessa vasta 1lapsen äitinäpitäis löytyä energiaa yhdenkielen opettelemiseen.
Tsemiä!
MUA OLLAAN ERISTÄMÄSSÄ MUN PERHEESTÄ!!!
t.ap
Niin saat samlla omaa aikaa ja tärkeän asian puolesta.
Jos oisin sun tilanteessa nii ihan omaksi huviksi jo haluaisin todella innolla opetella ranskaa, niin saisin tuon hineon maan kulttuuristakin enemmän itse irti.
Itseni takia jo opettelisin, ja LAPSENI vuoksi, en anopin takia.
Mitenihmeessä oot onnistunut tuonmiehesi kiinnostuksen saamaan noinkielitaidottomana, ihmettelen.
Raskalainen taide, muoti, kaikki avautuisisulle itselles ihan uudellatavallakun vaivautuisitopettelemaan.
Voihan kieliohjelmia sitäpaitsikuunnella nauhalta kaikkia kotiaskareitatehdesään esimerkiski.
Oiskosulla huono kielipää
Vai laiskottaako vai
Onko lapsi tavallista vaativampi tai sairas tms?
Koskakyllämuutoin suntilanteessa vasta 1lapsen äitinäpitäis löytyä energiaa yhdenkielen opettelemiseen.
Tsemiä!
ja kolmas tuloillaan!! eli ei todellakaan ole vapaa-aikaa. Ja kielitaidostako se rakkaus on kiinni?? EI ole lapset sairaita, ihan reippaat 4 ja 5v lapset. Ja ei mun lapsetkaa osais ranskaa jos mun "anoppi" ei pakottais joten jos se lopettais ei tarttis opetella ja olla vaatimassa. Ja ei opiskelu ole mitään hupia!!!! mies ei oo mun tossun alla!
t. ap
että harva vanhempi ei halua lapsensa oppivan uutta taitoa. Kielitaito kun ruokkii itseään joten lapset oppivat varmasti tulevaisuudessa helposti muitakin kieliä.
Ja toisekseen, miten lapsesi ovat opetelleet kielen? Mikset ole itse oppinut/opetellut sitä siinä samalla mieheltäsi? Ihan arjen keskellä melkein huomaamatta.
Ei sinua siis eristetä perheestäsi, olet itse eristänyt itsesi.
7
Ja eihän se anoppi kai koko aikaa ole lähistöllä, veikkaisin että korkeintaan muutaman viikon vuodesta, joten "eristämisestä" puhuminen on vähän liioittelua?
Oma valinta.
Älä itke, ei sua kukaan ole kohtelemassa huonosti.
että harva vanhempi ei halua lapsensa oppivan uutta taitoa. Kielitaito kun ruokkii itseään joten lapset oppivat varmasti tulevaisuudessa helposti muitakin kieliä.
Ja toisekseen, miten lapsesi ovat opetelleet kielen? Mikset ole itse oppinut/opetellut sitä siinä samalla mieheltäsi? Ihan arjen keskellä melkein huomaamatta.
Ei sinua siis eristetä perheestäsi, olet itse eristänyt itsesi.
7
Lapset oppii *ehkä* vähän helpommi! Ja ei ne tarvitse tuhaa kieltä. Lapset on kattonu telkkarista ranskan kielisiä lasten ohjelmia.
puhua sitä saatanan ranskaa joka vitun välissä!!!!! on se niin kivaa kun ei se idiootti-äiti tajuakkaan mitä me mongerretaan!! ja mies vaan jatkaa samalla linjalla. eli kyllä mua eritstetään! "anoppi" ei oo paikalla mutta mongertaa lapsille puhelimessa ja miehelt kyselee että onko se sun vaimos vieläkään saanu aikaiseksi opetella. KAIKILLA EI OLE LUONTAISTA KIELI PÄÄTÄ!
Mikä teidän tilanteessanne oikeastaan mielestäsi on pielessä? Sekö että mies ja lapset oppivat uuden kielen? Joka muuten ei, kuten tuossa jo ehätit väittämään, ole laisinkaan sieltä turhimmasta päästä. Luin juuri sairaalan odotushuoneeseen jätettyä brittiläistä laatulehteä (valitettavasti en tullut vilkaisseeksi sen nimeä), jossa oli pitkä artikkeli aiheesta "Jos haluaisin oppia muutakin kieltä kuin englantia, mikä olisi hyödyllisin?". Asiaa analysoitiin monelta kannalta, ja vastaukseksi muodostu ranska.
Ranska ei ehkä äidinkielenä ole verrattavissa englantiin, mutta jos huomioidaan missä kaikissa maissa sitä puhutaan kakkoskielenä, havaitaan että se on poikkeuksellisen laajalle erilaisiin kulttuureihin levinnyt kieli. Paljon kattavammin käytössä maailmalla kuin mikään muu niistä kielistä, joita Suomen kouluissa on mahdollista opiskella. Lapsesi siis hyötyvät suunnattomasti siitä, jos saavat tuon kielen pohjataidot ilmaiseksi ja suurempaa vaivaa näkemättä. Jos ajattelet asiaa järkevästi, et mitenkään voi pitää tätä ongelmana.
Omista harrastuksistasi sinulla puolestaan on kaikki mahdollisuudet päättää ihan itse. Jos siis pidät ongelmana sitä, että et ymmärrä perheesi ranskankielisiä puheita, sinulla on mahdollisuus opetella ranskaa. Riittää että päätät asian ja järjestät sille hieman aikaa, ihan kuin mille tahansa muulle harrastukselle. Ja poikkeuksellista tukea oppimiseen saat tietenkin siitä, että kieltä puhutaan teillä kotona!
Jos taas et pidä ongelmana sitäkään, että et itse ymmärrä ranskaa, niin mikä sitten oikein on ongelmasi? Kovin pahantuuliselta vaikutat, vaikka tilanteessa on omasta mielestäni vain myönteisiä puolia.
KAIKILLA EI OLE LUONTAISTA KIELI PÄÄTÄ!
Ei tietenkään, mutta kaikki kuitenkin oppivat niitä kieliä halutessaan ainakin auttavasti. Ihan samoin kuin laskemaankin on mahdollista oppia, vaikka ei olisi matikkapäätä. Eihän sinusta tarvitse mitään ranskan kielen opettajaa koskaan tulla, joten paineet pois ja opettelemaan!
Ranska ei ole ehkä niin laajalti käytössä kuin englanti, mutta silti tärkeä kieli ja on erittäin hyvä jos lapsesi osaavat sitäkin. Englanti tulee varmaan olemaan myös tärkeä, mutteivat ne sulje pois toisiaan.
Tunnet olosi uhatuksi kun et ymmärrä kaikkea mitä lapsesi ja muut puhuvat. Pelkosi on sinun ongelma, ei lasten. Mutta jos ajattelisit kielitaitoa heidän kannaltaan, se olisi todella hieno juttu!
Asenteesi ranskaa kohtaan on negatiivinen, joten et voi mitään oppiakaan. Tietenkään ei ole pakko opetella kieliä, jos ei ole aikaa, mutta jos yrittäisit ajatella kuinka kiva olisi matkustaa Ranskaan ja ottaa hieman selvää mitä kaikkea mielenkiintoista siellä onkaan tarjottavana, niin kielen alkeetkin alkaisi kiinnostaa! Ehkä miehesikin vähättelee ranskan innostustaan kun tietää asenteesi olevan noin negatiivinen.
Ei sillä ranskan opiskelulla niin väliä, mutta opettelisit ensin edes suomea...
Mitä teet: voit lopettaa järjettömät kilarisi ja olla iloinen siitä, että lapsesi ovat tulleet isäänsä.
Eli mun miehellä on äitipuoli, joka asuu ranskassa apen kanssa. Okei naisella ei itsellä ole lapsia ja mies kutsuu häntä mamaksi jne. mutta kaikki ovat kyllä tietoisia ettei se nainen ole mitään sukua miehelleni.
No mä olen itse ihan suomalainen, ja en osaa oikein muita kieliä. Hieman ruotsia, englannilla pärjään ja ranskaa en todellakaan puhu. No kun me sitten tavattiin tän "anopin" kanssa ekaa kertaa, puhuttiin ihan englannin ja suomen sekoitusta, oli tosi hurmaava nainen. Sovittiin sitten pikku hiprakassa että minä opettelen ranskaa, (hänen äidinkieli) ja että myös mies sit puhuu lapsille ranskaa että he sais jonkinlaisen kosketuksen "kotimaahan". (jossa mun mies on asunu jotain 15v maksimissaan eli ei todellakaan ole kotimaa)
No eihän mulla ole ollut perheenäitinä aikaa opiskella uutta kieltä, mies on kyllä pitänyt oman "osuutensa". Lopputulos on se että lapset puhuu Ranskaa keskenään ja mä en enää pysy niiden juttuissa perässä. Viime viikolla "anoppi" ja appi kävivät meillä kylässä ja "anoppi" veti hirveän shown siitä että minä en ollut vaivautunut opiskelemaan ranskaa. MIKSI mun pitäis periaatteessa tuntemattoman ja ei-sukulaislapsen vuoksi puhua mulle tuntematonta ja hyödytöntä kieltä!! Mun mies sai kyll kehuja kun lapset pystyi jo kommunikoimaan ranskaksi. Alkaa jo pikkuhiljaa tuntua että oon ulkopuolinen omassa perheessä ja et toi "anoppi" koittaa mut syrjäyttää!!
Mitä teen??
Oikeasti, ihan käsittämätöntä mongerrusta nuo sinun kilariviestisi. Yritä edes, onneton. :(
Kun SINÄ et osaa ranskaa niin ei sitä saa muutkaan puhua.
Valitettavasti olet nyt väärässä!
Ihanaa, että miehesi jaksaa puhua lapsille ranskaa, sillä elämässä pärjää paremmin jos osaa kieliä...muutakin kuin tätä suomea kuten olet itsekin nyt huomannut.
Sinulla on itsekäs ja lapsellinen asenne.
Ei auta kun kasvaa aikuiseksi ja unohtaa se MINÄ MINÄ MINÄ!
Ole ylpeä fiksuista lapsistasi :)
Minun narsisti isäni kielsi äitiäni opettamasta minulle ruotsia lapsena koska ei itse sitä puhunut...sairasta ja itsekästä :(
t. ap!