Olenko mä vaan pelkuri vai mikä?
Ollaan miehen kanssa oltu yhdessä 13v ja 20v tutustuttu. Mies ei aluksi ollut juuri sellainen mistä pidän mutta ihastuin silti. Tämä ettei hän ole sellainen kuin pitää, niin häiritsee välillä todella paljon. Lisäksi luonteessa piirteitä mistä en pidä. En vain uskalla varmaan erota vaikka erosta olen läheisille puhunut. Pelkään yksinoloa. Meillä myös 2 lasta ja heidän tulevaisuus pelottaa. Meillä miehen kanssa nykyään kaverisuhde. Seksiä vähän ja sekin huonoa. Olen pettänyt nuorena ennen lapsia miestä ja ihastuin näihin miehiin. Kuitenkaan niistä ei tullut mitään vaan jäi ihastukseksi varmaan vaan minun puoleltani ja miehet vaan halusi seksiä hyvännäköisen kanssa. Tai en ollut tarpeeksi hyvä heille tms.
En ole ylpeä näistä pettämisistä.
Kommentit (3)
Oletko varmis elämäsi seuraavan miehen tuottamiin pettymyksiin?
Eli mistä niitä miehiä löytää varattu henkilö? Käyn todella harvoin missään juhlimassa.
ap
Jos jäät tyhjän päälle ja joudut lasten kanssa mukavasta omakotitalosta lähiökaksioon niin ei kannata lähteä. Sen sijaan jos pystyt taloudellisesti mukavaan elämään, niin ei muuta kuin menoksi.
Järkevin vaihtoehto on etsiä salaa uutta suhdetta ja hypätä sitten tuosta liitosta suoraan siihen. Näin ne miehetkin tekevät.
Sulla on vain yksi elämä. Jos et tykkää miehestäsi, niin ei se kivaa ole tuhlata elämää hänen kanssaan. Ajoittainen pettäminen voisi olla myös yksi ratkaisu, mikäli eroaminen ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta. Moni pysyy yhdessä ihan vaan taloudellisista syistä ja lasten takia. Silloin pettäminen on ok.
Tsemppiä!
Äläkä syyllistä itseäsi pettämisistä. Sitä ne miehetkin tekee. Kaikki liitot eivät ole taivaassa solmittuja.