Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Auttakaa! Ystävyyssuhde menossa karille, en voi itselleni mitään

Vierailija
30.06.2012 |

Ystäväni on työkyvyttömyyseläkkeellä. Psyykkisten syiden takia. Hän on kuitenkin hyvässä kunnossa. Tapaamme usein, joten kyllä hän minusta vaikuttaa tosi pirteeltä ja elinvoimaiselta.



Hänellä on useita kivoja harrastuksia, hän tekee pari, kolme kertaa vuodessa ulkomaanmatkan. Kesä menee rattoisasti ystävien kanssa rannalla. Jos nukuttaa, voi ottaa nokoset ja sitten katsoa telkkaria tai tavata ystäviä, tehdä heille herkullisia aterioita, tai saaressakin voi paistaa makkaraa.... tässä muutamia esimerkkejä. Hänellä on asiat niin hyvin! Äiti käy siivoamassa, isä nikkaroimassa ja tekemässä remontit, ystävät tukevat, aina on seuraa ja hauskaa tekemistä, joista sitten kertoo minulle.



Itse teen raskasta työtä ja olen huomannut, miten kateus ja katkeruus alkaa myrkyttää mieleni. Mitä tämä tällainen 'sairastaminen' on, että voi elää ja olla kuin lomalainen vuodesta toiseen, meidän palkkatyöläisten rahoilla. En jaksaisi enää tavata tätä sirkuttajaa :(



Mutta sääli, koska olimme niin hyvät ystävät.

Enkö mitenkään pääsisi tästä katkeruudentunteestani?

Kommentit (23)

Vierailija
21/23 |
30.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen alkanut tehdä töitä toimeentulotuen parissa ja tajuan nyt, että jotkut ihmiset ihan todella saa tässä elämässä makaamalla saman verran rahaa, kuin minä sillä että herään joka aamu kuudelta, painan töitä niska limassa, säästän ja kärvistelen huonolla palkalla.

On niitä, jotka tarvitseva toimeentulotukea todella. Mutta ihan liikaa ihan lyhyessä ajassa on ollut niitä, jotka vinkuu ja mankuu kaikkea mahdollista. Ja ihan todella heille sää toimeentulotuella enemmän rahaa huvitteluunsa kuin minulla keskipalkkaisella raskaan työn tekijällä, joka makssaa itse kalleimman mukaan kaikesta. Musta on alkanut tuntua, että toimeentulotuki pitäisi tehdä vastikeperusteiseksi.

Että ymmärrän tunnelmasi ap. Todella.

Vastikeperusteisuus on erinomainen idea, myös se, että tukien saajien kriteereitä tarkistettaisiin. Tässäkin ketjussa näkee niin etovia muiden rahoilla "sairastajia" että pahaa tekee.

Vierailija
22/23 |
30.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

myös monet liikuntavammaiset *todella* haluaisivat päästä töihin, edes osa-aikaisiin, mutta heidän on nykyään hyvin vaikea saada edes toimistotyötä tms. istuen tehtävää työtä, vaikka ongelma olisi jaloissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/23 |
30.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työkyvyttömyyseläke on tosi pieni. Jos nyt vapauden menettääkin töissä käydessä, niin saahan siitä sentään rahallisen korvauksen. Joku joka ei koskaan pääse työelämään sairauden vuoksi on aika pahasti vaarassa pysyä köyhänä koko ikänsä.