millaista on olla miniä, jos miehellä ei ole yhtään siskoa?

Hoitaa lapsia ja tekee mulle mekkoja ym. on avuksi paljon. Toisenkin miniän kanssa ihan jees välit, heillä ei ole vielä lapsia, mutta ovat toisen lapsemme kummit. Hyvä tilanne siis :)

ja haluaisi että minä olisin tyttären korvike.

Ollaan vaan kovin erilaisia, hänelle kotityöt, käsityöt ja puutarha on kaikki kaikessa, kantaa mulle reseptejä ja taimia puutarhaan. Mua ei taas nuo jutut juuri kiinnosta.

itse en siitä pääse nauttimaan, sillä miehellä ON sisko ja meno sen mukaista. Anoppi ja appi auttavat jatkuvasti tytärtään ja hoitavat tämän lapsia, meidän lapsia eivät ole IKINÄ hoitaneet. Ei siis kertaakaan, ei edes pahassa hätätilanteessa jossa lapsi joutui sairaalaan ja toinen oli työmatkalla - kotona oleva lapsi meinasi jäädä heitteille kun sairaan lapsen mukana piti mennä sairaalaan. Edes hätätila ei saanut auttamaan.

Komppaan täysin myös nro 12 kirjoitusta. Valitettavasti.

Minua aidosti harmittaa, että välit anoppiin ovat niin viileät. Ex-anoppini kanssa olin hyvissä väleissä ja usein löydän itseni toivomasta, että nykyinenkin anoppi olisi kanssani yhtä lämpimissä väleissä. Exällä ei ollut siskoa - en ole tullut ajatelleeksi oliko sillä sitten vaikutusta.

En osaa sanoa kun ei ole vertailupohjaa.



Toisen miniän kanssa anoppi on läheisempi mutta heillä on yhteinen harrastus: Viinan juonti syystä ja toisesta.

Sekin voi vaikuttaa että anopilla ja minulla on noin 40 vuotta ikäeroa, toinen miniä on lähempänä miehensä ikää, joten kai he tulevat silläkin paremmin toimeen. (miehelläni ja minulla on vain 6 vuotta ikäeroa, mutta anopin mielestä se oli liikaa)

on kaksi poikaa, ja on kovasti kaivannut tytärtä. On todella ystävällinen ja huomaavainen minulle, ja ostaa lahjoiksi vaatteita, koruja ja hajuvesiä. Hoitaa myös paljon ainoaa lapsenlastaan (poikaa). Olemme kyllä hyvin erilaisia ihmisiä, mutta meillä on oikein hyvät välit (olisi varmasti myös ilman lahjoja ja ylenpalttista hoitoapua, mutta anoppi haluaa toimia näin). Esim. minä en ole kovin naisellinen ja anoppi hyväksyy sen täysin.

että pelkkä miehen sisaren olemassaolo vaikuttaa appivanhempien suhtautumistapaan, koska minulla on ollut kaksi eri miestä, joilla kummallakin on yksi sisar, mutta suhde kulloiseenkin anoppiin on ollut hyvin erilainen.



Nykyisen anopin kanssa välejä auttaa se, että mieheni sisarella ei ole lapsia, joten meidän lapset ovat heidän ainoita lapsenlapsiaan. Sitä kautta minuunkin säteilee jotain hyväksyntää. Entisellä miehelläni taas oli perheellinen sisar, mutta minuun suhtauduttiin silti paljon lämpimämmin ihan itsenänikin.