Mua ei enää kosketa noi perhesurmat

Ensimmäisten kohdalla olin järkyttynyt ja ihmeissäni mutta nyt noita uutisia lukee jo samalla tavalla kuin mitä tahansa onnettomuusuutista. Sitä nähtävästi tottuu tosi nopeasti.

Jutun vain lukee ja siirtyy seuraavaan.

Alkaa tuntua jo ihan normaalilta. Sitä sattuu..

Ei sureta, mutta alakuloiseksi tekee.

Emon tehtävä on keskittyä omiin lapsiinsa ja hoitaa heidät hyvin ja suojella heitä.

Mailma on paha.

aktivoituu ja innostuu kehuskelemaan, kuinka "minua ei ainakaan hetkauta tämä yhtään". Muistan samanlaisen ketjun ainakin Tsunamista, Haitin maanjäristyksistä ja Norjan joukkomurhista.



HAJOTKAA OMAAN KYLMYYTEENNE!!!!!!

aktivoituu ja innostuu kehuskelemaan, kuinka "minua ei ainakaan hetkauta tämä yhtään". Muistan samanlaisen ketjun ainakin Tsunamista, Haitin maanjäristyksistä ja Norjan joukkomurhista.

HAJOTKAA OMAAN KYLMYYTEENNE!!!!!!

intoutuu itkemään ja syttyttämään virtuaalikynttilöitä mutta tosipaikan tullen on aivan yhtä välinpitämätön ja itsekäs kuin muutkin.

Toiset sentään on rehellisiä.

Totta, ei tunnu juuri missään. Miksi tämän asian pitäisi jotenkin koskettaa, kun maailmassa päivittäin kuolee lapsia nälkään ja tauteihin? Miksi yksittäisen perheen tragedian pitäisi koskettaa enemmän kuin vaikka Haitin maanjäristys jne?



Kyse on itsesuojeluvaistosta. Menisi ihmisellä pieni pää sekaisin jos jäisi miettimään jokaista kouluampumista, perhesurmaa, joukkomurhaa janiinedelleen. Mitä se märehtiminen hyödyttää?

aktivoituu ja innostuu kehuskelemaan, kuinka "minua ei ainakaan hetkauta tämä yhtään". Muistan samanlaisen ketjun ainakin Tsunamista, Haitin maanjäristyksistä ja Norjan joukkomurhista.

HAJOTKAA OMAAN KYLMYYTEENNE!!!!!!

intoutuu itkemään ja syttyttämään virtuaalikynttilöitä mutta tosipaikan tullen on aivan yhtä välinpitämätön ja itsekäs kuin muutkin.

Toiset sentään on rehellisiä.

Totta, ei tunnu juuri missään. Miksi tämän asian pitäisi jotenkin koskettaa, kun maailmassa päivittäin kuolee lapsia nälkään ja tauteihin? Miksi yksittäisen perheen tragedian pitäisi koskettaa enemmän kuin vaikka Haitin maanjäristys jne?

Kyse on itsesuojeluvaistosta. Menisi ihmisellä pieni pää sekaisin jos jäisi miettimään jokaista kouluampumista, perhesurmaa, joukkomurhaa janiinedelleen. Mitä se märehtiminen hyödyttää?

Se ei olekaan jotakin etäistä, joka tapahtuu jossakin slummilähiössä tai Pohojammaalla. Voisi ihan hyvin olla se tuttu pariskunta, joka on eroamassa ja joilla oli kaikkein kaunein piha ja talo!

Kuinka montaa oikeasti liikuttaa ihmisoikeuksien polkemiset ulkomailla? Kuinka moni itkee iltaisin kodittomia lapsia? Ihmiskauppa, paritusringit, joukkomurhat, epidemiat?



Kaikenlainen kurjuus on niin nykypäivää ettei se enää hetkauta. Niin kauan kuin mitään pysäyttävää (esim. perhesurma) ei satu omaan lähipiiriin niin se ei oikeasti hätkähdytä. Pahassa maailmassa saa tapahtua vaikka mitä hirveää kunhan ei satu omalle kohdalle, niin kauan ei haittaa.



Näin toimii ihmismieli.