Lue keskustelun säännöt.
Miksi vauvalle pidetään nimijuhlat, jos ei ole kastejuhlaa?
18.06.2012 |
En ymmärrä koko nimijuhlan ideaa, juhlitaan vaan sitä että lapsi saa nimen? Onko siellä jokin tilanne jossa se nimi juhlallisesti kerrotaan? Kun koko nimijuhla tuntuu olevan vain kastejuhlan tilalle väkisin väännetty show, niin miten se kastejuhlan kohokohta eli kaste on nimijuhlassa korvattu?
Voisiko joku nyt kertoa millaisissa nimijuhlissa olette olleet, itse en ole päässyt kokemaan mutta olisi kiva nähdä ihan uteliaisuudestakin.
Ja miksi nämä nimijuhlat pidetään siis? Meille on tulossa vauva syksyllä, olemme miettineet että kastammeko lapsen, koska emme itsekään kuulu kirkkoon ja koko kastejuttu tuntuu oudolta kun ei usko siihen. Kaikki olettaa ja odottaa meidän siis pitävän "nimijuhlat" ja se tuntuu vielä etäisemmältä ja jopa naurettavalta ajatukselta, joten siksi toivon jonkun vähän avaavan tätä ideaa.
Kommentit (45)
hassumpaa on se, että kirkkoon kuulumattomalla lapsella on kummit..
Et kai kuvittele, että kummius on alunperin kristillinen perinne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
järjestettiin nimiäiset paljolti siksi, koska se oli luonteva tilanne kutsua vauvan isän perhettä katsomaan vauvaa - mieheni ei ole kovin läheinen lapsuudenperheensä kanssa. Lisäksi tuntui kivalta juhlistaa vauvaa.
Me paljastettiin juhlassa vauvan koko nimi, kutsumanimi oli tiedossa. Sitten kummit lauloivat. Ei muuta ohjelmaa, ja tilaisuus oli todella pienimuotoinen.
Jos teillä oli nimiäiset niin miten voi olla kummeja?Kummit on vahvasti kastamiseen liittyvä traditio.
Olen itse samoilla linjoilla edellisen kanssa. Lapselle voi aivan yhtä hyvin pitää "tervetuliais" juhlan nimiäis nimellä. Ihanaa, kun on keksitty kirkkoon kuulumattomille "oma juhla". Jos tuo nimi asia ei mitenkään liity kasteeseen, niin miksi niiiin monet sitä nimeä salailevat kastejuhlaan asti. Itse en pitänyt nimiäisiä, koska vauvamme syntymä sattui niin joulun hujakoille, että tuskin olisi suurta osallistuja määrää ollut. Miksi kastetta pitää juhlia? Senhän voi hoitaa "kaikessa hiljaisuudessa" myöskin niin halutessaan. Kasteen vahvistus, eli konfirmaatio on mielestäni isompi aihe juhlaan, sillä silloin nuori vahvistaa kasteen. Tai miksi pitää 1 tai 2 vuotis syntymäpäivä juhlia? Eihän lapsi niistä mitään muista!
Mielestäni siksi, että jokainen lapsi kirkkoon kuuluva tai kuulumaton on juhlimisen arvoinen. Tuo nimi asia on vain yksi osa juhlia.
järjestettiin nimiäiset paljolti siksi, koska se oli luonteva tilanne kutsua vauvan isän perhettä katsomaan vauvaa - mieheni ei ole kovin läheinen lapsuudenperheensä kanssa. Lisäksi tuntui kivalta juhlistaa vauvaa.
Me paljastettiin juhlassa vauvan koko nimi, kutsumanimi oli tiedossa. Sitten kummit lauloivat. Ei muuta ohjelmaa, ja tilaisuus oli todella pienimuotoinen.
Jos teillä oli nimiäiset niin miten voi olla kummeja?Kummit on vahvasti kastamiseen liittyvä traditio.
järjestettiin nimiäiset paljolti siksi, koska se oli luonteva tilanne kutsua vauvan isän perhettä katsomaan vauvaa - mieheni ei ole kovin läheinen lapsuudenperheensä kanssa. Lisäksi tuntui kivalta juhlistaa vauvaa.
Me paljastettiin juhlassa vauvan koko nimi, kutsumanimi oli tiedossa. Sitten kummit lauloivat. Ei muuta ohjelmaa, ja tilaisuus oli todella pienimuotoinen.
Jos teillä oli nimiäiset niin miten voi olla kummeja?Kummit on vahvasti kastamiseen liittyvä traditio.
Kauheaa! Nythän mua haittaa todella paljon se, että sä oot tota mieltä! Soitan kummeille HETI, ja sanon, etteivät he enää valitettavasti voi olla lapseni kummeja, koska joku AV-mamma kertoi näin.
Anteeksi kauheasti, miten tässä nyt näin pääsi käymään?!?
PS. Kummiuden juuret ovat kyllä ihan muualla kuin kristinuskossa.
voi olla Unicefin kummeja?
Tai mitään muutakaan?
Kirkollinen kummi on vastuussa lapsen kristillisestä kasvatuksesta, ja moniko kummi oikeasti välittää tästä...?
Ei-kirkollinen kummi on enemmänkin turvallinen aikuinen lapselle vanhempien lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasteella ei ole mitään tekemistä nimen antamisen kanssa. Vanhemmat antavat lapselle nimen. Kaste on sakramentti ja lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi.
meille kastejuhlakin on ensisijaisesti nimenantojuhla. Samassa tilaisuudessa nyt satutaan antamaan myös kaste, mutta kyllä se nimenanto siinä se pääasia on.
Olen ollut kaksissa nimiäisissä, toisissa oli pienimuotoinen seremonia, jossa vauvan isä piti koskettavan puheen ja sit oli kummit ja sit ne istutti maahan jonkun puun tms.
Ja sit ihan toiset oli ihan semmoset vapaamuotoiset kahvittelut, missä yhdessä vaiheessa sit kerrottiin se nimi.
Kirjoitin mielestäni aika selvästi, että meille kastejuhla on ensisijaisesti nimenantojuhla. Eli pidämme nimenantojuhlat, joiden yhteydessä lapsi saa myös kasteen. Onko tämä jotenkin kiellettyä? Etkö vauhkoa nyt turhasta? Ymmärrän, jos paasaat siitä, että kasteessa lapsi ei saa nimeä, mutta ei kai mikään estä pitämästä nimenantojuhlia ja kastejuhlaa yhdistettynä? Pitääkö meidän järjestää jatkossa kahdet eri juhlat?
Lapsia on kastettu kautta aikain.
Esikristillisellä ajalla lapset kastettiin hampaiden puhjettua.
Hampaatonta lasta piti suojella. Kun hammas puhkesi annettiin lahjaksi hammasrahaa, joka muuttui myöhemmin kummilahjaksi.
Suomalainen muinaisusko tarkoittaa suomalaisten esikristillisiä uskonnollisia tapoja ja uskomuksia. Suomalaiseen muinaisuskoon kuuluvat keskeisesti vainajien palvonta ja haltijausko sekä yliluonnollisia kykyjä hallitseviin tietäjiin
KUMMIT EIVÄT OLE RAAMATULLISTA ALKUPERÄÄ, EIKÄ NIITÄ MAINITA MISSÄÄN KOHTAA RAAMATTUA.
Hemmetin uskikset, aina varastamassa pakanoiden juhlapyhiä joulua ja pääsiäistä myöten!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei oikeasti usko niin kuin kirkko opettaa.
Nimiäisissä en näe mitään teennäistä.
Jos teistä tuntuu ajatus nimiäisistä ikävältä, niin älkää ihmeessä pitäkö! Ja kastaa ette voi, jos kumpikaan vanhemmista ei kuulu kirkkoon.
Me pidimme nimiäiset ihan vain juhlistaaksemme ihanaa vauvaamme ja paljastaaksemme hänelle valitun nimen. Syötiin hyvin ja kakkukahviteltiin. Vieraat kirjoittivat hänelle muistoksi terveisiä nimiäispäivältä ja arvuuttelivat nimeä ennen sen julkistamista. Kukaan ei tosin arvannut oikein. :) Nimen paljastamisen jälkeen kilisteltiin skumppaa. Oli oikein mukavaa, ja juhlista jäi todella hyvä mieli kaikille. Jopa kummitkin hänelle saimme, tosin heidän tehtävänään ei ole kristillinen kasvatus, vaan "tukiaikuisena" toimiminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö tollaset nimiäiset sitten ole tosi teennäiset? Vähän sellaset että ei haluta kastaa lasta mutta halutaan samalla tavalla juhlia niinkuin nekin jotka kastaa lapsensa, joten me vaan kutsutaan tätä nimiäiseksi. Vähän niinku sellasta kopiomista, ku muutki niin mekin pidetään juhlat. Ja sitten siitä puuttuu se olennainen. Vaikka sehän on ihan oma päätös haluaako kastaa lapsen vai ei.
En ehkä osaa selittää mitä tarkoitan, mutta tuntuu vain oudolta, että jos emme kasta lastamme, niin pitäisimme silti kastejuhlan tapaisen juhlan, jota vaan sanottais nimijuhlaksi. Vähän niinku pidettäis häät muttei mentäis naimisiin, hengailtais vaan puvut ja valkoinen makko päällä ja vieraat tois lahjoja ja syötäis kakkua. Ilman mitään vihkitilaisuutta. :D
Joulua vietetään silloin kun vietetään, koska kristityt halusivat juhlia kanssa, kun muut juhlivat talvipäivänseisausta tai yulea tai kuka mitäkin. Sitten päätettiin, että juhlitaan me Jeesuksen syntymää kun muut juhlivat noita omia juttujaan.
Pointtini on se, että läpi ihmiskunnan historian tiettyinä aikoina vuotta on juhlittu ja tiettyjä tapahtumia ihmiselämässä on juhlittu. Ne ovat kaikki kopioita toisistaan. Ei ole olemassa mitään perimmäistä juhlaa, jota kaikki muut juhlat kopioivat - juhlat eivät synny juhlista vaan elämän käännekohdista. Kristyt eivät keksineet syntymää sen enempää kuin nämä nykyiset tunnustuksettomat. Nimiäsjuhlan ja kastejuhlan ero ei ole se, että jälkimmäisessä juhlitaan jotain oikeaa juttua ja toinen on kopio, vaan se, että kastejuhla on kunniakkaaseen ikään ehtinyt kopio vielä vanhemmasta juhlasta, kun taas nimiäisjuhla on tuore kopia kunniakkaaseen ikään ehtineestä juhlasta.
Lapsi syntyy, lapsi esitellään suvulle, on juhla. Simmppeli homma ja vanhempi kuin krsitinusko. Nyt sitä vaan sämplätään taas uuteen muotoon.
Minun mielestäni kaikki kirkolliset juhlat ovat sitä SHOWta, nimiäisistä voi tehdä juuri sellaiset kuin haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka onnistunutta sähköpostin lähettämistä jos ei muuta aihetta keksi.
Tai sitä että kukaan läheinen ei ole kuollut kuluneen vuoden aikana.
Mikä ihmeen tarve kenelläkään on lähteä sanelemaan mitä kukakin saa juhlia ja mitä ei.
Omille lapsilleni olen pitänyt ihan tavalliset ristiäiset, mutta ei minua häiritse muiden ihmisten erilaiset tavat.
Minun mielestäni kaikki kirkolliset juhlat ovat sitä SHOWta, nimiäisistä voi tehdä juuri sellaiset kuin haluaa.
Me menetimme ensimmäisen lapsemme raskausviikolla 15, ja koska hän oli niin pieni, pystyimme tekemään hautajaisistakin juuri sellaiset kuin halusimme. Ei tullut kirkko tai kunta eikä mikään muukaan siihen väliin.
Toivoisin, että kaikkien tulevienkin hautajaisten kohdalla voisi tehdä samoin. En nimittäin kestä uskonnolliseen traditioon liittyvää hyper-ankeaa pönötystä, teennäisiä puheenparsia ja virrenveisuuta.
Ja jos vielä elävän lapsen saamme, niin toden totta juhlimme hänen maailmaan tulemistaan juuri niin kuin itse haluamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on melko huvittavaa, että ns. uskovaiset eivät tunne Raamattua eivätkä sokeasti toistamiensa traditioiden alkuperää.
Pitäkää ap tervetuliaistilaisuus vauvalle.
Minusta teennäistä on pitää kirkollisia juhlia jos ei oikeasti usko niin kuin kirkko opettaa.
Nimiäisissä en näe mitään teennäistä.
En voi kuvitella mitään vaivaannuttavampaa kuin henkisesti uskonnottomat ihmiset häpeillen ja sivuilleen vilkuillen veisaamassa virsiä kirkossa - vain siksi, että niin "kuuluu" toimia kun on lapsi syntynyt.
on melko huvittavaa, että ns. uskovaiset eivät tunne Raamattua eivätkä sokeasti toistamiensa traditioiden alkuperää.
Pitäkää ap tervetuliaistilaisuus vauvalle.
Uskovaiset pääosin vain seuraavat kyseenalaistamatta muiden esimerkkiä, ja päätyvät kuvittelemaan kaikenlaista täysin paikkansapitämätöntä omasta uskonnostaan, kun eivät viitsi itse ottaa asioista selvää. Onneksi joitakin poikkeuksiakin on; heitä arvostan vaikka itse olen agnostikko.
Mieheni äiti totesi kiukkuisesti, että "no ei sille tarvi sitten mitään juhliakaan pitää", kun kerroimme, että lastamme ei kasteta.
Olin äärimmäisen loukkaantunut. Ikään kuin lapseni olisi vähemmän arvokas tai iloittava asia, kun hän ei kuulu kirkkoon.
Nimiäisissä juhlimme syntynyttä lastamme, joka on ilman kastettakin arvokas ja tervetullut elämäämme. Juhlimme myös hänen nimeään, joka symbolisoi hänen yksilöllisyyttään ja alkavaa omaa polkuaan tässä maailmassa. Lausuin juhlassa itse kirjoittamani runon lapselle, sukulainen lauloi ei-hengellisen laulun ja nostimme maljan, jonka yhteydessä nimi paljastettiin. Katselimme omia vauvakuviamme ja söimme hyvin, vietimme yhteistä aikaa.
Sanoin anopille, että sinun ei ole pakko osallistua juhliin. Mutta eipä malttanut jäädä poiskaan, ja selvästi viihtyi. On mielen köyhyyttä, jos ei tiedä miksi lasta voisi juhlia ilman kastetta.
silloin sitten kaikki pääsivät ekaa kertaa näkemään pienen. Nimi annettiin samantien kuin synty, joten aivan tarpeetonta matkia ristiäisiä.
Sukua ja ystäviä tuli kahvittelamaan n. viikko synnytyksestä. Vaihdettiin kuulumisia ja syöteltiin. Suurimman osan olin tehnyt jo raskausaikana pakkaseen.
on melko huvittavaa, että ns. uskovaiset eivät tunne Raamattua eivätkä sokeasti toistamiensa traditioiden alkuperää.
Pitäkää ap tervetuliaistilaisuus vauvalle.
Uskovaiset pääosin vain seuraavat kyseenalaistamatta muiden esimerkkiä, ja päätyvät kuvittelemaan kaikenlaista täysin paikkansapitämätöntä omasta uskonnostaan, kun eivät viitsi itse ottaa asioista selvää. Onneksi joitakin poikkeuksiakin on; heitä arvostan vaikka itse olen agnostikko.
Ei ateisteilla ole uskontoa (ateismi= jumalauskon puuttumista tai käsitystä, jonka mukaan jumalia ei ole olemassa).
Yleensä sitä lasta on aina juhlittu kun on syntynyt, eri aikoina ja eri puolilla maailmaa on aina ollut jonkilaisia "juhlia" vauvoille.
Miksi kristityillä (tai muilla uskonoilla, olkoon sitten vaikka poppamies joka nähnyt lapsen toteemieläimen tmv.) olisi ainoastaan oikeus juhlia sitä uutta elämää ja lasta?
Suurin osa läheisistä haluaa nähdä sen lapsen, ja kaipaa jonkinlaisia "juhlia" uuden perheen-/suvunjäsenen syntymän ympärille. Jos perhe ei tunnusta mitään uskontoa, niin nimiäiset hyvä vaihtoehto.
Ja itse pidän nimiäisiä parempina, koska ne ovat omannäköisensä tilaisuus. Ristiäiset on aina samalla kaavalla, ja yleensä hyvin tylsät juhlat. Nimiäisissä käytetään (ainakin niissä missä itse olen ollut) enemmän "luovuutta" ja ne ovat sen perheen näköiset. Johtuu pitkälti siitä, että ei ole pappia vaan _läheiset_ ihmiset lausuvat pari sanaa lapselle jne. mikä saa usein tipan linssiin vieraille, koska puhe tulee enemmän sydämestä mitä papilla jolla "seitsemässadas" kastejuhla "tuntemattomille" menossa.
Lisäksi monille nimellä on iso merkitys, harva vaan törkkää sormea almanakkaan ja toteaa "siitä tulee Mikko", vaan nimellä on jotakin merkitystä. On hauska kuulla kun äiti/isä kertoo miksi nimi on vaikka Maija (isoäidin mukaan) Lumi (syntyi talvella) jne. mitä syitä nyt kenelläkin on antaa lapselle tietty nimi.
Mutta tätä palstaa lukeneena, olen huomannut että monelle ei juhliminen ole tärkeää. Ei vietetä juuri mitään juhlia, ei muisteta vaimon/miehen synttäreitä, ei ostella joululahjoja, ei juoda simaa vappuna jne. eli joillekin elämä on vaan "arkea". Meillä suvussa tapana juhlia nimipäiviäkin, HUOM: ei ns. "suurieleisesti" vaan muistetaan kortilla/tekstiviestillä ja JOS ei ole töitä tmv. ko. päivänä keitetään kahvit/käydään kahvilla, ja ehkä annetaan pieni lahjakin (kukka, suklaalevy, ässäarpa tmv. lapsille joku lelu/kirja).