Äidille sanottiin 2v lapsesta neuvolassa, että

minkä kokoinen se tyttö oli 2v neuvolassa?

harmi



tuossa vaiheessa lihomista ois voinu hillitä ja paino pitää aisoissa. Tämä on vanhempien vika.

Eli ei muuta kuin että mutsi itkee nyt sitten vaan.... toinen vaihtoehto on että alkaa liikkumaan lapsensa kanssa tosi, tosi paljon ja muuttaa edes nyt niitä ruokailutottumuksia...mutta ei kai noin viisas äiti rupea tekemään siten kuin terveydenhuollon ihmiset sanovat, sehän ois ihan tyhmää.

Siksi viimeistään eskarineuvolassa olisi pitänyt hyvin tyhjentävästi ottaa esille lapsen ylipaino. Neuvojen pitäisi olla helppo toteuttaa esim.

1) Lapselle pari urheiluharrastusta

2) Lapsi liikkuu joka päivä vanhempien kanssa vähintään tunnin

3) Tavallista ruokaa mutta lisää saa ottaa esim. kasviksia, salaattia tms.

4) Jälkiruokana/välipalana/iltapalana hedelmiä ja marjoja



Monesti näille vanhemmille voi olla yllätys se, miten sen lapsen saa liikkumaan riittävästi. Ei tajuta, että esim. trampoliini on monelle vastaus ongelmiin. Tai polkupyöräily, potkulautailu, uinti...



Kun annetaan selkeät vaihtoehdot ja kysytään sitten, mitä näistä aletaan noudattaa, luodaan suunnitelma, johon vanhempien pitäisi sitoutua. Esim. ylipainoisten lasten vanhemmat voitaisiin kutsua erikseen neuvolaan, ja siellä sovitaan, miten ylipainoa aletaan ratkoa. Seuranta puolen vuoden kuluttua. Näin varmaan saataisiin paino ainakin pysymään paikoillaan.



Minusta tuo on parempi systeemi kuin se, että lapsia aletaan ottaa huostaan...

lasta kuten itse syö. varmaankaan ei äiti ollut hoikimmasta päästä.

tuossa täyttyy lastensuojelun kriteerit lapsen kaltoinkohtelusta. Eli pitäisi terveysviranomasiten tehdä lastensuojeluilmoitus sosiaaliviranomaisille.

Ehkä neuvolan olisi kannattanut antaa äidille konkreettisia neuvoja, miten muuttaa lapsen ruokavalio parempaan suuntaan. Ehkä äiti ei tajunnut antavansa lapselle liian sokerista ja rasvaista ruokaa. Olisi pitänyt laittaa äiti kirjoittamaan ruokapäiväkirjaa lapsen syömisistä ja juomisista ja lukea se yhdessä neuvolantädin kanssa viikon tai kahden päästä ja katsoa, mitä pitää muuttaa.



Tuollainen vihjailu: "Pitäisi vähän miettiä ruokavaliota" ei auta mitään, jos äiti kaipaisi konkreettista tietoa ja tukea.



Kummallista tässä tarinassa on, miksi lapsen ylipainoon ei puututtu myöhemmin esim. 4-vuotisneuvolassa, jolloin olisi voitu puhua ruoan lisäksi liikkumisesta.

Ehkä neuvolan olisi kannattanut antaa äidille konkreettisia neuvoja, miten muuttaa lapsen ruokavalio parempaan suuntaan. Ehkä äiti ei tajunnut antavansa lapselle liian sokerista ja rasvaista ruokaa. Olisi pitänyt laittaa äiti kirjoittamaan ruokapäiväkirjaa lapsen syömisistä ja juomisista ja lukea se yhdessä neuvolantädin kanssa viikon tai kahden päästä ja katsoa, mitä pitää muuttaa.

Tuollainen vihjailu: "Pitäisi vähän miettiä ruokavaliota" ei auta mitään, jos äiti kaipaisi konkreettista tietoa ja tukea.

Kummallista tässä tarinassa on, miksi lapsen ylipainoon ei puututtu myöhemmin esim. 4-vuotisneuvolassa, jolloin olisi voitu puhua ruoan lisäksi liikkumisesta.

Varmasti kuule puututtiin ja neuvottiin, mutta sitä vain nyt tämä ap:n tarina ei kerro. Älä lue kuin piruraamattua pientä tekstin pätkää.

tuossa täyttyy lastensuojelun kriteerit lapsen kaltoinkohtelusta. Eli pitäisi terveysviranomasiten tehdä lastensuojeluilmoitus sosiaaliviranomaisille.

Sairaalloinen lihavuus saattaisi olla syy, muta ei ylipaino. Kaksi eriasiaa.