Olen tajunnut liian myöhään, että iso perhe on ihana
Elin pitkään olosuhteiden pakosta (ei miestä nuoruuden eron jälkeen)ilman lapsia. Sitten ihana mieheni ja minä löysimme toisemme ja perustimme perheen. Olen saanut kolme IHANAA lasta peräjälkeen ja haluaisin niin kovasti lisääkin. On ihanaa ja haikeaa huomata 40:nä, että on luotu äidiksi ja jaksaa tosi hyvin. Olisin tosiaankin halunnut suuren perheen ja vielä muutaman lisää, mutta aika loppuu kesken sen suhteen.
Kiitollinen silti näistä ja elämästäni olen. Ihanaa kesää ja isot perheet on ihania.
Kommentit (9)
miettineet esim. sijaisperheeksi ryhtymistä..
3 on enemmän kuin tarpeeksi, ajatelkaa vähän maapalloakin.
No minulla on ikää nyt jo 44 ja alkaa olla vähän myöhäistä. Olen aloittanut vasta 39 vuotiaana ja kaikki lapset on alle 5-vuotiaita. Vähän jo pelkään, että jokin menisi vikaan ja toisaalta en halua olla liian vanha, kun lapset ovat teinejä.
Raskaudet sinänsä ovat olleet tosi helppoja ja muutenkin kaikki menee hyvin. Oikeasti täytyy myöntää, että kadehdin positiivisessa mielessä isoja 4-6 lapsen perheitä:) Nauttikaa lapsistanne.
Niin kyllähän se on niin, että lapset kuormittavat maapalloa. Tämä vain ei ole järkiasia. Minulla on sellainen tunne, että olen jotenkin löytänyt paikkani ja merkityksen. Joku voisi sanoa, että vain luuserit saavat lapsista sen merkityksen. Olen kuitenkin ison firman johtoryhmätasolta tullut tähän, tehnyt työssäni kaikkea "hienoa" yms. Mutta mikään ei ole niin ihanaa kuin omat lapset. t. AP
Saatte ainakin viikonlopuiksi lisää vipinää taloon.
moi itse mietin näin jälkeenpäin; että olisi pitänyt jättää lapsiluku tuohon kolmeen... meillä seitsemän lasta; jotka hyvin rakastettuja ja toivottuja, mutta kuitenkin elämä oli huomattavasti yksinkertaisempaa silloin, kuin perheessä oli vain kolme lasta. Taloudellinen taakka ei ollut niin kova. Normaali farkku riitti autoksi ja rivarin pätkä asunnoksi. innostus kaiken opettamiseen aina uudelleen ja uudelleen on hiipunut jokaisen lapsen myötä. Leikkipuistoissa en jkasa enää istuskella nuorimman kanssa käydään kävelyllä ja leikitään omalla pihalla. olen aina halunnut paljon lapsia ja tuntenut samanlailla kuin ap, mutta jälkeenpäin ajateltuna nuo kolme lasta olisivat olleet optimaalinen lapsiluku.
moi itse mietin näin jälkeenpäin; että olisi pitänyt jättää lapsiluku tuohon kolmeen... meillä seitsemän lasta; jotka hyvin rakastettuja ja toivottuja, mutta kuitenkin elämä oli huomattavasti yksinkertaisempaa silloin, kuin perheessä oli vain kolme lasta. Taloudellinen taakka ei ollut niin kova. Normaali farkku riitti autoksi ja rivarin pätkä asunnoksi. innostus kaiken opettamiseen aina uudelleen ja uudelleen on hiipunut jokaisen lapsen myötä. Leikkipuistoissa en jkasa enää istuskella nuorimman kanssa käydään kävelyllä ja leikitään omalla pihalla. olen aina halunnut paljon lapsia ja tuntenut samanlailla kuin ap, mutta jälkeenpäin ajateltuna nuo kolme lasta olisivat olleet optimaalinen lapsiluku.
ei siitä IHANUUDESTA voi tietää etukäteen se on vain HAAVE ja toive todellisuus voi olla muuta.
Olin jo 40v kun neljäs lapsi syntyi ja raskausaika oli todella vaikea.
Reilu vuosi sitten meille sijoitettiin ihana poikavauva ja nyt odotellaan vielä yhtä lasta meille. Sitten saa riittää..ehkä.
ei kai nelikymppinen ole liian vanha raskautumaan vai mitä tarkoitat? olen kyllä samaa mieltä kanssasi. Mulla neljä lasta ja ikää 36v. Yhteiskunta ja muut ihmiset ympärillä sanoo ettei lisää lapsia meille. Siis noin niinkuin kuvaannollisesti. Kaikki olettaa niin ja ei todellakaan odota et lisää tulis tai sit pelkää et tulee.. no jokatapauksessa ihanaa kesää myös sinulle ja jaan mielipiteesi että iso perhe on ihana:)