Lue keskustelun säännöt.
Onko jatkuva kitinä ja jalassa roikkuminen 1-vuotiaan elämäntehtävä?
10.06.2008 |
Poika 1 v 3 kk ja tätä on jatkunut ainakin helmikuusta saakka. Mitään en saa tehtyä. Jos menen keittiöön, saapuu lapsi salamana kitisemään ja huutamaan. Jos laitan hänet syöttötuoliin ja annan kauhan käteen tms. osallistavaa, siinä jaksetaan olla 1 sekunti ja kauha paiskataan alas ja aletaan kitisemään. Jatkuvasti pitäisi olla liikkeessä, menossa, häsläämässä hänen kanssaan jotain.
En tajua muutenkaan, mikä lasta vaivaa kun hän on tyytyväinen kaikkialla muualla paitsi kotona, jossa haahuilee ympäriinsä, roikkuu minussa ja kitisee. Ei osaa leikkiä kotona ollenkaan, lähinnä levittää tavaroita ja on tyytymätön. Jos istun lattialla hänen kanssaan, jaksaa hän olla siinä kanssani muutamia minuutteja. Sitten taas yhy, yhy, yhy.
Vaivaako lastani joku? Yllätys yllätys, tämä ei ole edes ensimmäinen vaan kolmas lapseni. En vaan muista, että kukaan heistä olisi luonteeltaan ollut näin kitiseväinen ja perustyytymätön. Normaaleja kulkutauteja lukuunottamatta hän on terve, mutta temperamenttinen tyyppi hän on ollut jo pienestä pitäen. Ja nyt tosiaan tämä ininävaihe, jota on jatkunut jo kuukausikaupalla. Alan olla lievästi sanoen väsynyt, kun kotona ei hänen kanssaan pysty olemaan yhtään. Puistoilemme ja ulkoilemme kahdesti päivässä 2 h kerrallaan (yllätys, kun kotonaolo on yhtä huutoa), joten ulkoilun puutteesta ei takuulla ole kysymys.
Kommentit (5)
Olen tulkinnut, että lapsi yksinkertaisesti kyllästyy kotona nurkkiin, koska kaikkialla muualla on tosi aktiivinen ja hyväntuulinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on molemmat lapset olleet tuollaisia roikkujia, kuopus enempi
kesti monta kuukautta. nyt alkoi uudestaan, ikää vähän yli 2v. kotona vinkuu, hajottaa, pipi siellä, pipi täällä. raivostuttavaa. virikkeitä yms on.
Lapsi on todella omatoiminen, lähinnä suuttuu jos joku tulee "häiritsemään" leikkejä ja vierastaminenkin rajoittuu kyräilevään katseeseen, josta pääsee minuuteissa eroon. Lääkärin mukaan kaikki on kunnossa, lapsi vaan on erilainen luonne kuin muut. Minua huolestuttaa, koska tästä on tullut niin paljon sanomista.
eikä tunnu pääsevän yli eroahdistusvaiheesta. Meillä oli kakkosella samanlaista ja lopulta kannoin sitä pari päivää rengasliinassa lonkalla että sai huomiota. sitten vähän helpotti ja nyt sitä ei kiinnosta äidin liikkeet enää lainkaan. Kesti kyllä useamman kuukauden se lahkeessa roikkuminen ja kitinä.